STTK:n hallitus: Suomea vaivaava kamreerinäkemys estää strategisen ajattelun
14.2.2022 13:29:53 EET | STTK ry. | Tiedote
STTK:n hallituksen mielestä maan hallituksen viime viikolla linjaamat 110 miljoonan euron työllisyystoimet vahvistavat enemmänkin valtiontaloutta kuin lisäävät työllisyyttä.
- Suomea vaivaa kamreerinäkemys, jossa jatkuva numeroiden tuijottaminen estää kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen ajattelun. Strategisten linjausten sijaan käydään jonkinlaista nappikauppaa ja kokonaisuus hukkuu yksityiskohtiin. Eniten selkään taputtelua tuntuu ansaitsevan hän, joka leikkaa ja mieluiten häneltä, joka jo ennestään on heikoimmassa asemassa, puheenjohtaja Antti Palola arvioi.
Työttömyyden nujertamisessa on STTK:n hallituksen mielestä avaintekijä osaaminen. EU on asettanut tavoitteeksi, että 60 prosenttia työikäisistä osallistuisi vuosittain omaa osaamistaan kehittävään tai ylläpitävään koulutukseen. Suomessa ollaan lähellä tavoitetta, mutta ongelma on siinä, että osaamisen kehittäminen kasaantuu meillä vahvasti ennestään hyvin koulutetuille.
- EU-tavoitteen näkökulmasta on vaikea nähdä, miten esimerkiksi työttömyysturvan varassa opiskelevien tiukennettu työnhakuvelvoite parantaisi työllisyyttä. Työttömyyden aikana tapahtuva omaehtoinen koulutus olisi monelle mahdollisuus laajentaa ja syventää osaamistaan, päästä takaisin työmarkkinoille ja vahvistaa työmarkkina-asemaansa myös tulevaisuudessa, Palola toteaa.
Osaamisvajeita on ainakin jossain määrin todennäköisesti kaikilla työikäisillä.
- Yhteiskunnan kannalta on aina hyvä, jos ihminen päivittää osaamistaan. Siksi sitä ei pitäisi kenenkään kohdalla hankaloittaa, vaan päin vastoin siihen kaikin keinoin kannustaa.
Jatkuva oppiminen edellyttää selkeää rahoitusta
Hallitusohjelmassa linjattu jatkuvan oppimisen uudistus on edennyt tähän mennessä suunnitelmallisesti, mutta rahoituksen jatko puuttuu.
- Hallituksen on linjattava rahoituksesta viimeistään kevään kehysriihessä, jotta jo tehty valmistelu ei valu hukkaan, Palola esittää.
Hallitus asettaa kolmikantaisen työryhmän pohtimaan työnantajien koulutuskorvauksen ja -vähennyksen sekä ammattitutkintostipendin uudelleen kohdentamista jatkuvan oppimisen tukemiseksi.
- Tässä olisimme toivoneet selkeämpää toimeksiantoa. STTK:n mielestä varatut rahat pitää täysimääräisinä ohjata jatkossakin jatkuvaan oppimiseen ja jo työelämässä olevien osaamisen tukemiseen. Jatkovalmistelussa on paljon mietittävää. Osaaminen pitäisi muuttuvassa työelämässä ajatella osana kaikkea työtä ja jokaisen organisaation kehittymistä, Palola linjaa.
Jatkuvan oppimisen olisi oltava osa muutosturvaa, esimerkiksi vastaus digitalisaation luomiin haasteisiin ja varmistettaessa ilmastonmuutoksen oikeudenmukainen siirtymä.
- Tästä syystä myös työpaikkojen roolia oppimisympäristönä pitää kasvattaa, Palola sanoo.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.
Yhteyshenkilöt
Antti Palolapuheenjohtaja
Puh:040 509 6030antti.palola@sttk.fiTietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.
Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.
Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Hankintalakiin esitetyt muutokset lisäävät pienten kuntien hallinnollista taakkaa ja vaarantavat palvelujen laadun5.2.2026 14:36:05 EET | Tiedote
Oikeuskansleri keskeytti hiljattain hallituksen valmisteleman hankintalain uudistamisen etenemisen. Hän arvioi, että hallituksen esityksessä ei riittävästi perusteltu lain vaikutuksia kuntien itsehallintoon. Tänään (5.2. 2026) hankintalaki on jälleen hallituksen yleisistunnon käsittelyssä. Hallitusohjelman perusteella lakiuudistuksen tavoite on lisätä tehokkuutta julkisissa hankinnoissa ja yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Erityisesti halutaan kiristää sidosyksiköitä koskevaa säätelyä (ns. in-house-yhtiöt) ja rajoittaa niiden käyttöä. Nykyisen lain myötä kunta tai hyvinvointialue voi hankkia sidosyksiköltä ilman kilpailutusta esimerkiksi it- ja sote-palveluita ja jätehuollon. STTK:n mielestä sidosyksiköiden käyttöä rajoittamalla hankaloitetaan merkittävästi etenkin pienten kuntien mahdollisuutta järjestää palveluita ja rikotaan toimivia palvelurakenteita. – Suomi on suuri maa ja asuinpaikkakuntien välillä isoja vaihteluita. Siksi palveluiden järje
STTK: Vihreä siirtymä luo kasvua, mutta kansalaisten tuki siirtymälle on varmistettava4.2.2026 09:52:12 EET | Tiedote
Vihreä siirtymä on noussut merkittäväksi talouden alaksi maailmalla. Energiatuotannon uudistaminen, liikenteen sähköistäminen ja teollisuusprosessien uudistaminen ovat paitsi välttämättömiä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi, myös merkittäviä kasvualoja. – Talouden ja teknologian osalta vihreässä siirtymässä on otettu viime vuosina merkittäviä edistysaskelia. Muutos on globaali ja näkyy vahvasti myös kehittyvissä maissa. Samalla uhka on politiikan kääntyminen siirtymää vastaan. Tästä on jo esimerkkejä USA:sta, Euroopasta ja muualtakin, STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija Jaakko Haikonen korostaa. STTK:n vuotuisessa talousseminaarissa keskustellaan tänään vihreästä siirtymästä palkansaajan näkökulmasta. Siirtymä on suuri mahdollisuus myös Suomelle. Talouskasvua piristävät investoinnit, vahvistuva kauppatase, geopoliittinen asema ja ilmastotavoitteet ovat hyviä kannusteita. Suomessa onkin varsin laaja yhteisymmärrys vihreän siirtymän mahdollisuuksista. – Kansalai
STTK: Henkilöstön hallintoedustusta koskevat lakimuutokset eivät riitä28.1.2026 14:59:04 EET | Tiedote
Lakiesitys henkilöstön hallintoedustuksesta etenee. STTK:n mielestä esitys ei vahvista henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia yritysten päätöksenteossa riittävästi.
Uusi lakiehdotus heikentää erityisesti nuorten ja naisten asemaa työelämässä15.1.2026 14:07:13 EET | Tiedote
Lakimuutos mahdollistaisi määräaikaisten työsopimusten tekemisen ilman perustetta vuodeksi.
STTK:n hallitus järjestäytyi ja päätti puheenjohtajan työsuhteen ehdot18.12.2025 15:49:58 EET | Tiedote
STTK:n edustajisto on valinnut järjestön hallituksen vuosille 2025–2029 ja uusi hallitus on järjestäytynyt. Puheenjohtajana toimii STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on Millariikka Rytkönen (Tehy), toinen varapuheenjohtaja Niko Simola (Ammattiliitto Pro), kolmas varapuheenjohtaja Päivi Inberg (SuPer) ja neljäs varapuheenjohtaja Jonna Voima (Jyty). Koko hallituksen kokoonpano löytyy STTK:n verkkosivuilta. Hallitus hyväksyi puheenjohtajan työsuhteen ehdot Hallitus hyväksyi STTK:n puheenjohtajan työsuhteen ehdot. Else-Mai Kirvesniemen palkka on 17 490 euroa kuukaudessa ja sen lisäksi hänellä on puhelin- ja autoetu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme