STTK:n hallitus: Suomea vaivaava kamreerinäkemys estää strategisen ajattelun
14.2.2022 13:29:53 EET | STTK ry. | Tiedote
STTK:n hallituksen mielestä maan hallituksen viime viikolla linjaamat 110 miljoonan euron työllisyystoimet vahvistavat enemmänkin valtiontaloutta kuin lisäävät työllisyyttä.
- Suomea vaivaa kamreerinäkemys, jossa jatkuva numeroiden tuijottaminen estää kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen ajattelun. Strategisten linjausten sijaan käydään jonkinlaista nappikauppaa ja kokonaisuus hukkuu yksityiskohtiin. Eniten selkään taputtelua tuntuu ansaitsevan hän, joka leikkaa ja mieluiten häneltä, joka jo ennestään on heikoimmassa asemassa, puheenjohtaja Antti Palola arvioi.
Työttömyyden nujertamisessa on STTK:n hallituksen mielestä avaintekijä osaaminen. EU on asettanut tavoitteeksi, että 60 prosenttia työikäisistä osallistuisi vuosittain omaa osaamistaan kehittävään tai ylläpitävään koulutukseen. Suomessa ollaan lähellä tavoitetta, mutta ongelma on siinä, että osaamisen kehittäminen kasaantuu meillä vahvasti ennestään hyvin koulutetuille.
- EU-tavoitteen näkökulmasta on vaikea nähdä, miten esimerkiksi työttömyysturvan varassa opiskelevien tiukennettu työnhakuvelvoite parantaisi työllisyyttä. Työttömyyden aikana tapahtuva omaehtoinen koulutus olisi monelle mahdollisuus laajentaa ja syventää osaamistaan, päästä takaisin työmarkkinoille ja vahvistaa työmarkkina-asemaansa myös tulevaisuudessa, Palola toteaa.
Osaamisvajeita on ainakin jossain määrin todennäköisesti kaikilla työikäisillä.
- Yhteiskunnan kannalta on aina hyvä, jos ihminen päivittää osaamistaan. Siksi sitä ei pitäisi kenenkään kohdalla hankaloittaa, vaan päin vastoin siihen kaikin keinoin kannustaa.
Jatkuva oppiminen edellyttää selkeää rahoitusta
Hallitusohjelmassa linjattu jatkuvan oppimisen uudistus on edennyt tähän mennessä suunnitelmallisesti, mutta rahoituksen jatko puuttuu.
- Hallituksen on linjattava rahoituksesta viimeistään kevään kehysriihessä, jotta jo tehty valmistelu ei valu hukkaan, Palola esittää.
Hallitus asettaa kolmikantaisen työryhmän pohtimaan työnantajien koulutuskorvauksen ja -vähennyksen sekä ammattitutkintostipendin uudelleen kohdentamista jatkuvan oppimisen tukemiseksi.
- Tässä olisimme toivoneet selkeämpää toimeksiantoa. STTK:n mielestä varatut rahat pitää täysimääräisinä ohjata jatkossakin jatkuvaan oppimiseen ja jo työelämässä olevien osaamisen tukemiseen. Jatkovalmistelussa on paljon mietittävää. Osaaminen pitäisi muuttuvassa työelämässä ajatella osana kaikkea työtä ja jokaisen organisaation kehittymistä, Palola linjaa.
Jatkuvan oppimisen olisi oltava osa muutosturvaa, esimerkiksi vastaus digitalisaation luomiin haasteisiin ja varmistettaessa ilmastonmuutoksen oikeudenmukainen siirtymä.
- Tästä syystä myös työpaikkojen roolia oppimisympäristönä pitää kasvattaa, Palola sanoo.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.
Yhteyshenkilöt
Antti Palolapuheenjohtaja
Puh:040 509 6030antti.palola@sttk.fiTietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.
Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.
Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Tasa-arvolain muutosesitykset ovat sumutusta, raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei hallituksen toimin vähene26.3.2026 14:05:07 EET | Tiedote
Hallituksen esitys tasa-arvolain muutoksista raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyen siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn. Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vähentää työelämän raskaus- ja perhevapaasyrjintää. STTK:n puheenjohtajan Else-Mai Kirvesniemen mielestä lakimuutokset ovat silkkaa sumutusta, kun samaan aikaan eduskunnassa käsitellään määräaikaisten työsuhteiden helpottamiseen tähtäävää lakiesitystä. Työsopimuslailla halutaan heikentää määräaikaisissa työsuhteissa olevien turvaa mahdollistamalla perusteettomat määräaikaiset työsopimukset vuodeksi. ─ Toisella kädellä yritetään antaa, mutta toisella otetaan, ja lopputulos jopa heikkenee nykytilaan verrattuna. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei hallituksen toimenpiteillä vähene, Kirvesniemi kiteyttää. Tasa-arvolain muutosesitysten perusteella lakia täsmennettäisiin siten, että syrjintäperusteisiin lisättäisiin määräaikaisuus, vanhemmuus ja perheenhuoltovelvollisuus. Muutoksia tehtäisiin myös esimerkiksi vuokratyöt
STTK: Keski- ja pienipalkkaisten ostovoimaa tuettava keventämällä palkkaverotusta17.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Keskipalkkaisten ostovoima on edelleen heikko, vaikka reaalipalkat kasvavat tänä vuonna. STTK:n tuoreiden laskelmien mukaan keski- ja pienipalkkaisten palkkaverotusta on kevennettävä maltillisesti, jotta kotimainen kysyntä ja talouskasvu saadaan vauhtiin.
Ennusteet kävivät toteen: nuorten epävarmuus työelämään siirtymisessä jyrkässä kasvussa11.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Tänään julkaistu Nuorisobarometri vahvistaa nuorisojärjestöjen pitkään esittämät huolenaiheet: nuorten kokema epävarmuus ja turvattomuus ovat lisääntyneet voimakkaasti. 70 prosenttia nuorista kokee paineita työelämään siirtymisestä, ja yli puolet pelkää jäävänsä ilman koulutuspaikkaa. Kehityksen suunta on hälyttävä.
STTK kansainvälisen naistenpäivän aattona: Nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle työelämässä, uhrille parempi oikeusturva6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Seksuaalinen häirintä ei ole kadonnut työelämästä. Kenen vastuulla häirintävapaa työelämä lopulta on? STTK järjestää tänään 6.3. ennakkoon perinteisen naisten päivän keskustelutilaisuuden, jossa pureudutaan työelämässä tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään ilmiönä ja keinoihin sen kitkemiseksi.
STTK: Palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan 42 työpäivässä3.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien palkkakehitys kulkee eri tahtiin. STTK:n tuore laskelma kertoo, että palkansaajalta kuluu keskimäärin 42 työpäivää ansaitakseen saman verran kuin toimitusjohtaja ansaitsee yhdessä päivässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme