STTK:n kysely henkilöstön edustajille: Korona koettelee jaksamista ja hyvinvointia
STTK lähetti kyselyn 5 007:lle pääluottamus- ja luottamusmiehelle sekä työsuojeluvaltuutetulle. Vastauksia tuli 1 506. Kysely tehtiin 7. – 15.5. 2020.
Koronan myötä työtehtäviä, työjärjestelyjä ja työaikajärjestelmiä on muokattu erittäin nopeasti uusiksi. Osa palkansaajista on siirtynyt kokonaan tai osittain etätyöhön, osalle etätyö ei ole lainkaan mahdollista. Työntekijöitä on lomautettu erittäin paljon.
- Tästä huolimatta työntekijöiden jaksaminen ja henkinen kuormitus sekä niiden vaikutukset lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä työelämään, sairauspoissaoloihin ja työpaikkojen tuottavuuteen on jätetty lähes huomiotta. STTK on erittäin huolissaan näistä ongelmista. Jos työhyvinvointiin ei nyt kiinnitetä huomiota, seuraukset näkyvät aikanaan sairauspoissaolokustannusten, mielenterveysongelmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuna, johtaja Katarina Murto arvioi.
Kyselyssä 63 prosenttia on sitä mieltä, että jaksamiseen tai henkiseen kuormittumiseen liittyvät asiat huolestuttavat henkilöstöä erittäin tai melko paljon. Puolta vastaajista (51 %) terveyteen tai työturvallisuuteen liittyvät asiat huolestuttavat erittäin tai melko paljon. 35 prosenttia on sitä mieltä, että toimeentulo huolestuttaa henkilöstöä erittäin tai melko paljon. 19 prosenttia on erittäin tai melko huolissaan työpaikan menettämisestä.
Yritysten taloudellisia ongelmia ei kukaan kiistä. Erilaiset yritystuet ovat tarpeen, jotta työpaikat säilyvät. Hieman tuntuu unohtuvan, että koronaepidemia vaikuttaa suoraan myös työntekijöiden toimeentuloon ja jaksamiseen.
- Työntekijöiden henkinen kuormittuminen on nostettava vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. STTK:n mielestä työnantajien ja yhteiskunnan vastuuta ja sitoutumista työntekijöiden työkyvyn edistämiseen ja työntekijöiden henkisen kuormituksen vähentämiseen on lisättävä. Tämä on erityisen tärkeää, kun toimenpiteitä koronasta selviytymiseksi valmistellaan. Työpaikat eivät toivu koronasta ilman hyvinvoivia ja työkykyisiä työntekijöitä, Murto painottaa.
Pysyviä muutoksia vaikea arvioida
Kyselyn perusteella henkilöstön edustajien usko tulevaisuuteen on ristiriitainen. Viidennes (22 %) arvioi, että työpaikan toimintaa tullaan supistamaan ja henkilöstöä vähennetään. Toisaalta joka kymmenes (9 %) on sitä mieltä, että toimintaa tullaan päin vastoin kasvattamaan ja henkilöstöä lisätään. Kolmannes (30 %) arvioi, että koronan jälkeen toiminta jatkuu ennallaan.
STTK:n mielestä koronan pysyviä vaikutuksia työelämään on vaikea arvioida.
- Osa kokee esimerkiksi etätyön myönteisesti, mutta moni on myös kokenut sen erittäin kuormittavaksi. Yli puolet vastaajista (55 %) silti uskoo, että työn tekemisen tavat muuttuvat jatkossa. Olisi tärkeää hyödyntää niitä myönteisiä kokemuksia, joita työn tekemisen tapoihin nyt liittyy, Katarina Murto sanoo.
Lisätietoja STTK:ssa: Katarina Murto, puhelin 050 568 9188.
Yhteyshenkilöt
Katarina Murtojohtaja
Puh:050 568 9188katarina.murto@sttk.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
Kansallinen velkajarru on virhe14.10.2025 15:19:39 EEST | Tiedote
Tänään solmittu parlamentaarinen sopimus kansallisesta velkajarrusta edellyttää alentamaan julkista velkasuhdetta 0,75 prosenttiyksikköä vuosittain. STTK:n mielestä velkajarru on virhe ja haitallinen talouskasvun kannalta.
STTK:n hallitus: Kustannusten hillintä hyvinvointialueilla ohittanut kansalaisten palveluiden tarpeet14.10.2025 09:07:35 EEST | Tiedote
Sote-uudistuksen perimmäinen tarkoitus oli luoda laadukkaat ja tasa-arvoiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut koko maahan, kaventaa kansalaisten välisiä terveyseroja, vahvistaa palveluiden saatavuutta erityisesti väestön ikääntymisen ja kuntien haasteiden keskellä ja hillitä kustannusten kasvua.
Turkulainen Merja Forsman on STTK:n Vuoden luottamusmies7.10.2025 14:30:00 EEST | Tiedote
STTK:n Vuoden luottamusmieheksi on valittu Merja Forsman. Hän työskentelee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä ja on Kirkon alojen jäsen.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Suomalainen metsänhoito voi olla yhtä aikaa tehokasta ja kestävää3.10.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomi ja suomalaiset ovat eläneet metsästä koko historiansa ajan. Metsä on tarjonnut työtä ja hyvinvointia koko kansakunnalle. - Virheiltäkään ei silti ole vältytty. Esimerkiksi vastuullisuuskysymyksiin tai metsien kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen on herätty vasta aivan viime vuosina ja viimeistään, kun paperitehtaita on suljettu yksi toisensa jälkeen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Palola puhui jäsenliitto METO – Metsäalan Asiantuntijoiden sopimusalojen kokouksessa. Jatkossa vihreän kullan suhteen on Palolan mielestä toimittava fiksummin. - Tutkimustoiminta monipuolisempaan puunkäyttöön liittyen on tuonut mukanaan uusia innovaatiota, kuten puusta syntyviä uusiutuvia materiaaleja. Esimerkiksi polyesteria korvataan puusta saatavalla tekstiilikuidulla ja puu voisi pakkauksissa syrjäyttää muovin. Ja kun nykyisin metsästä puhutaan usein hiilinielujen kautta, puurakentaminen olisi ilmastoteko parhaimmillaan, hän listaa. Metsänhoito voi olla yhtä aikaa sekä tehokasta että laadukas
FinUnions 30 vuotta: Eurooppalaista ay-yhteistyötä tarvitaan selättämään unionin ja työelämän suuria haasteita23.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n yhteinen EU-edustusto FinUnions järjestää tänään 30-vuotisjuhlaseminaarin Brysselissä. FinUnions on Suomen EU-jäsenyyden ajan tehnyt vaikuttamistyötä tavoitteenaan työntekijöiden aseman vahvistaminen ja suomalaisen sekä eurooppalaisen työelämän kehittäminen. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa, että vaikka suomalaisten ammattiliittojen työ Brysselissä ei aina ole näkyvää, se on olennaista ja tärkeää. - EU:n byrokratia ja sisämarkkinoiden toiminta on monimutkaista ja työlästäkin. On tärkeää huomata, että vaikuttamista on myös hiljainen neuvottelu, politiikkapaperit, yhteistyö ja sitkeys silloinkin, kun asiat tuntuvat etenevän hitaasti ja ovat hankalia. Palola painottaa, että EU-vaikuttamisessa kukaan tai mikään taho ei saa asioita aikaiseksi yksin. - Yhteistyö on EU-vaikuttamisen ydintä. Suomalaisen ammattiyhdistysväen ja FinUnionsin tärkeitä kumppaneita ovat suomalaiset, pohjoismaiset ja eurooppalaiset verkostot, jotka p
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme