Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK:n kysely: Suomalaiset haluavat päivittää osaamistaan

Jaa

Suomalaiset kokevat tarvetta lisäkoulutukselle ja ovat halukkaita päivittämään osaamistaan. STTK:n elokuussa tekemään kyselyyn vastasi yli 2000 työikäistä suomalaista, joista 87 prosenttia oli halukas kehittämään osaamistaan. Vain 2 prosenttia vastaajista ei ollut lainkaan valmis osaamisen kehittämiseen. Peräti 56 prosenttia vastaajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta ammattitaitonsa ylläpitämiseksi tai kehittämiseksi lähitulevaisuudessa. 53 prosenttia harkitsee kouluttautumista toiselle alalle.

- Suomalaiset tunnistavat työelämän muutoksen ja ovat halukkaita kehittymään sen mukana. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä paremmin osaamistarpeet tunnistetaan. Ehkä ymmärrys digitalisten valmiuksien päivitystarpeista on heillä suurempaa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi.

Palolan mukaan aikuisten osaamistarpeet ovat jääneet viime hallituskausien aikana tehdyissä koulutusuudistuksissa unholaan. Koulutukseen tehdyt rahoitusleikkaukset ovat kurittaneet aikuisten osaamisen päivittämistä.

- Globaali kilpailu edellyttää Suomelta uudenlaista asennoitumista osaamisen kehittämiseen. Suomen on uudistettava seuraavalla hallituskaudella aikuiskoulutus vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita, Palola toteaa.   

Suomen koulutusmenojen osuus julkisista menoista on 2010-luvulla tehtyjen leikkausten jälkeen jäänyt jälkeen OECD-maiden keskiarvosta. Tilastokeskuksen ja TEM:n aineiston mukaan myös aikuiskoulutuspäivien määrä ja osallistumisaste on laskenut koko 2000-luvun ajan. Luvut pitävät sisällään työnantajan maksaman koulutuksen. Samaan aikaan aikuiskoulutus kasaantuu ennestään hyvin koulutetuille suomalaisille. 

- Koulutettujen ja kouluttamattomien välinen kuilu syvenee. Vääränlainen ja riittämätön osaaminen on muodostanut pullonkaulan, joka estää työllisyyden kasvun. Aikuisten osaamisen kehittämiseen tähtäävät ratkaisut ovat Suomelta pitkän tähtäimen arvovalintoja. Niiden avulla luodaan tulevaisuuden kilpailu­kyky, Palola painottaa.

Palola korostaa, että Suomen tulee arvioida panostuksiaan suhteessa muiden korkean osaamistason maiden tekemiin panostuksiin.

- Esimerkiksi Singapore on onnistuneesti ottanut käyttöön henkilökohtaisen osaamistilin kaikille 25 vuotta täyttäneille kansalaisilleen. Järjestelmän tavoitteena on tukea ja kannustaa kouluttautumaan omaehtoisesti. Singaporen valtio on tallettanut tileille 88 miljoonaa euroa ja 12 prosenttia palkansaajista on kahden ensimmäisen vuoden aikana aktivoitunut tilinsä käyttäjiksi, Palola kuvaa.

Lisätietoja: STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

Linkki STTK:n kyselyn tiivistelmään

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 16 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK torjuu perustulon, sosiaaliturvan rahoituspohja varmistettava14.12.2018 12:30Tiedote

Tiedote STTK järjesti tänään suurimpien eduskuntapuolueiden vaalipaneelin, jossa pääteema oli sosiaaliturvan uudistaminen. STTK esitteli myös oman mallinsa sosiaaliturvan uudistamiseksi. STTK:n mielestä sosiaaliturvan kokonaisuudistus on välttämätön, se on saatava vauhtiin seuraavalla vaalikaudella ja uudistusta on vietävä eteenpäin kokonaisuus kerrallaan. - Keskeinen asia on työn ja työllisyyden edistäminen sekä syrjäytymisen torjunta. STTK:n kannustinmalli keskittyy palvelujärjestelmän ja työttömyyden aikaisen perusturvan uudistamiseen. Parhaiten työllisyyttä ja osallisuutta tehostetaan uudistamalla työllisyyspalveluita, työttömän henkilökohtaisella kohtaamisella sekä vaikuttavilla, yksilölähtöisillä ja oikein kohdennetuilla palveluilla, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. STTK uskoo sanktioiden sijaan kannustavuuteen. - Työn vastaanottamisen pitää jatkossa olla nykyistä kannattavampaa. STTK on suhtautunut ennakkoluulottomasti perustulokokeiluun ja kannattanut sen selvitystä, mutta

STTK: Hallitusohjelmaan kirjattava laaja työperäisen maahanmuuton ohjelma13.12.2018 11:23Tiedote

Tiedote STTK esittää seuraavaan hallitusohjelmaan laajaa yhteiskuntapoliittista ohjelmaa työperäisen maahanmuuton vahvistamiseksi. - Siinä on huomioitava maahanmuutto kokonaisvaltaisesti. Tarvitsemme suunnitelman maahanmuuttajien integroimiseksi suomalaiseen työelämään, mutta myös esimerkiksi kielitaitoon, päivähoitoon, koulunkäyntiin, opiskeluun, asumiseen ja kulttuuriin liittyviä toimenpiteitä. Ulkomailta opiskelemaan tulleiden jäämistä Suomeen on helpotettava ripeän työlupamenettelyn kautta, puheenjohtaja Antti Palola esittää. Tänään STTK:n edustajistossa puhuneen Palolan mielestä perustelu löytyy Tilastokeskuksen marraskuussa julkaisemasta väestöennusteesta. - Syntyvyys on Suomessa laskussa jo kahdeksatta vuotta. Työikäisten määrä vähenee 57 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Työelämän ulkopuolella on enemmän suomalaisia kuin työelämässä. Väestö ikääntyy. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden näkökulmasta yhtälö on mahdoton: rahat loppuvat, jos muutosta ei tapahdu ja työllisten

STTK torjuu ansioperusteisen työttömyysturvan muuttamisen yleiseksi ansioturvaksi30.11.2018 10:41Tiedote

Tiedote Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime keväänä selvityshenkilön selvittämään siirtymistä yleiseen ansioperusteiseen työttömyysturvaan. Tänään julkaistussa selvityksessä on esitelty kolme vaihtoehtoista tapaa siirtyä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. STTK pitää työttömyysturvaan liittyvien selvitysten tekemistä tarpeellisena, mutta ei kannata selvityksessä ehdotettuja muutoksia. - Torjumme ehdotuksen yleiseen ansioturvaan siirtymisestä. Perustelu on, että kaikki selvityksessä esitetty kasvattaisi julkisen talouden menoja. Tämä merkitsisi käytännössä etuuksien leikkaamista tai työttömyysvakuutusmaksun korottamista. Yleiseen ansioturvaan siirtyminen tarkoittaisi myös huomattavia muutoksia ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitukseen, STTK:n lakimies Samppa Koskela toteaa. Nykyisessä työttömyysturvajärjestelmässä jokaisella on oikeus ja mahdollisuus liittyä työttömyyskassan jäseneksi ja varautua näin kohtuullisen toimeentulon suojaan työttömyyden varalta. - Ansio

STTK:n kannustinmalli uudistaa sosiaaliturvan palvelut edellä21.11.2018 07:00Tiedote

Tiedote, julkaisuvapaa 21.11 klo 07.00. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on muodostunut kymmenistä eri etuuksista. Järjestelmä on pirstaleinen ja monimutkainen. Tarvitaan sosiaaliturvauudistus, joka etenee kokonaisuus kerrallaan. - Pidämme työn ja työllistymisen edistämistä sekä syrjäytymisen ehkäisemistä keskeisinä ja ensisijaisina lähtökohtina. Haluamme myös varmistaa järjestelmän rahoituspohjan kestävyyden, johtaja Katarina Murto sanoo. Kannustinmallin tavoitteena on pitää huolta jokaisesta työttömästä ja kannustaa eri elämäntilanteissa olevia työllistymään ja olemaan osallisena yhteiskunnassa. - Esitämme ensimmäisessä vaiheessa palvelujärjestelmän ja työttömyyden aikaisen perusturvan uudistamista. Palvelut ovat tällä hetkellä aivan liian hajanaiset, osin toimimattomat ja resurssit riittämättömät. Aktiivista työvoimapolitiikkaa on resursoitava nykyistä voimakkaammin, jotta Suomen työllisyysaste saadaan nousuun. - Tämä onnistuu vain riittävän laaja-alaisilla, oikein kohdennetuill

STTK laski hiilijalanjälkensä ja haastaa muut järjestöt mukaan hankkeeseen14.11.2018 08:59Tiedote

STTK on yhtenä ensimmäisistä järjestöistä maailmassa todentanut oman hiilijalanjälkensä. Helsingin yliopiston Metsätieteiden osaston ja Sitran Hiilifiksu järjestö -hankkeessa erityisesti järjestösektorin tarpeisiin kehittämä hiilijalanjälkilaskuri auttaa päästöjen todentamisessa ja vähentämisessä. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen, erityisesti järjestöille räätälöity hiilijalanjälkilaskuri maailmassa. - Ennen tätä hanketta vain harva järjestö on selvittänyt hiilijalanjälkeään. Olemme STTK:ssa iloisia siitä, että pääsimme ensimmäisten joukossa testaamaan uutta laskuria, joka tuottaa vertailukelpoista dataa toimintamme ilmastovaikutuksista, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:n hiilijalanjälki muodostuu tällä hetkellä pääasiassa matkustamisesta (44 %), energiakulutuksesta (27 %) ja ostopalveluista (24 %). - Toiminnassamme on asioita, joita voimme heti muuttaa ilmastoystävällisemmiksi. Esimerkiksi hankinnoissa voimme vaikuttaa siihen, mitä ja millä ehdoilla ostamme - ja ennen kaikke

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme