STUK on julkaissut ydinturvallisuutta koskevan yleissopimuksen edellyttämän kansallisen selonteon
Säteilyturvakeskuksen selonteko on ajantasainen katsaus ydinturvallisuuteen Suomessa. Se käy yksityiskohtaisesti läpi laitoskohtaiset turvallisuusarviot, esiin nousseet turvallisuuskysymykset sekä toteutetut turvallisuusparannukset. Lisäksi selonteossa kerrotaan, kuinka Suomi viranomaistoiminnan ja säännöstön osalta toimeenpanee sopimuksen vaatimukset.
Selonteossa todetaan, että Suomi täyttää ydinturvallisuutta koskevan yleissopimuksen vaatimukset ja edistää sopimuksen tavoitteiden toteutumista. Suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla on tehty turvallisuutta lisääviä parannuksia pitkäjänteisesti, laitosten käyttöönotosta saakka. Myös Fukushiman ydinvoimalaonnettomuutta seuranneiden stressitestien suositukset on toteutettu. Näin ollen suomalaisilla ydinlaitoksilla ei ole välitöntä tarvetta tehdä turvallisuusparannuksia yleissopimuksen johdosta – tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö turvallisuutta tulisi kehittää yksityiskohtaisemman kansallisen lainsäädännön nojalla.
Selonteossa on tunnistettu ydinturvallisuuteen Suomessa liittyviä hyviä käytäntöjä ja haasteita. Hyviä käytäntöjä ovat esimerkiksi turvallisuuskulttuurin edistäminen, SAFIR-tutkimusohjelma (http://safir2022.vtt.fi/) ja vapaaehtoisista koulutetut säteilymittausryhmät (https://www.stuk.fi/-/joukko-vapaaehtoisia-saa-koulutusta-ympariston-sateilymittauksiin), jotka tukevat viranomaisten toimintaa mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Haasteita ovat muun muassa valvonnan ja säännöstön kehittäminen riskitietoisemmaksi ja luvanhaltijoiden vastuuta korostavaksi, sekä mahdollisuudet luvittaa uusia teknologioita. Lähivuosina huomiota vaativat myös laitosten ikääntymiseen varautuminen ja toisaalta Olkiluoto 3:n siirtyminen rakennusprojektista käyväksi laitokseksi, mikä edellyttää uutta lähestymistapaa sekä STUKilta että TVO:lta.
Yleissopimus luo perustan ydinturvallisuuden kehittämiselle maailmanlaajuisesti
Ydinturvallisuutta koskeva yleissopimus luo kansainvälisoikeudellisen perustan ydinturvallisuuden kehittämiseksi maailmanlaajuisesti. Sopimuksen allekirjoittajamaiden on määräajoin toimitettava IAEA:lle selonteko toimistaan sopimuksessa määriteltyjen ydinturvallisuustavoitteiden edistämisestä.
Yleissopimuksen toimeenpanon keskeinen työväline ovat niin sanotut tarkastelukokoukset, joissa muut sopimuksen osapuolet kommentoivat selontekoja. Suomi saa arvion selonteostaan vuoden 2020 keväällä järjestettävässä kahdeksannessa tarkastelukokouksessa.
Selonteko kokonaisuudessaan Julkarissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/138428
Yhteyshenkilöt
johtava asiantuntija Minna Tuomainen, puh. (09) 759 88 329
johtaja Kirsi Alm-Lytz, puh. (09) 759 88 663
Mediapalvelu, puh. 010 850 4761
Stuk.fi: www.stuk.fi
Twitter: www.twitter.com/STUK_FI
Facebook: www.facebook.com/sateilyturvakeskus
Tietoja julkaisijasta
Säteilyturvakeskus (STUK) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomainen, joka valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
STUK:s luftinsamlare fångade radioaktivt brom18.12.2025 11:12:26 EET | Pressmeddelande
Strålsäkerhetscentralen upptäckte en ofarlig liten mängd radioaktivt brom i utomhusluften i Vanda i ett prov som samlades in den 11-12 december. Brom kan härstamma till exempel från en spårämnesmätning som har utförts korrekt i en industrifacilitet, där en radioaktiv isotop av brom har använts som spårämne.
STUKin ilmankerääjään tarttui radioaktiivsta bromia18.12.2025 11:12:26 EET | Tiedote
Säteilyturvakeskus havaitsi Vantaan ulkoilmassa haitattoman pienen määrän radioaktiivista bromia joulukuun 11.-12. kerätyssä näytteessä. Bromi voi olla peräisin esimerkiksi teollisuuslaitoksessa asiallisesti tehdystä kokeesta, jossa bromin radioaktiivista isotooppia on käytetty merkkiaineena.
Radonhalten i hemmet kan inte fastställas utifrån grannbostadens mätresultat15.12.2025 11:32:26 EET | Pressmeddelande
Enligt en utredning av Strålsäkerhetscentralen kan radonhalterna variera betydligt i samma husbolags bostäder. Radonhalten är inte konstant ens i en enskild bostad. Radonbekämpningen i byggskedet av nya hus och radonsaneringen i ett senare skede fungerar länge, men uppföljningen är viktig.
Kodin radonpitoisuutta ei voi päätellä naapuriasunnon mittaustuloksesta15.12.2025 11:32:26 EET | Tiedote
Säteilyturvakeskuksen selvityksen mukaan radonpitoisuudet voivat vaihdella saman taloyhtiön asunnoissa merkittävästi. Radonpitoisuus ei ole vakio edes yksittäisessä asunnossa. Uusien talojen rakennusvaiheen radontorjunta sekä myöhemmän vaiheen radonkorjaukset toimivat pitkään, mutta seuranta on tärkeää.
You cannot conclude your home’s radon concentration from the results measured in the neighbouring dwelling15.12.2025 11:32:26 EET | Press release
According to a report by the Radiation and Nuclear Safety Authority, radon concentrations may vary significantly between the dwellings within the same housing company. Radon concentration does not remain constant even in an individual dwelling. Radon prevention in the construction phase of new houses and radon mitigation measures in later stages work for a long time, but monitoring is important.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme