Jyväskylän yliopisto

Suhtautumisemme ruokahävikkiin entistä välinpitämättömämpää

Jaa

Ruokahävikistä on kirjoitettu suomalaisessa lehdistössä jo 1800-luvun lopulta saakka. Vertailemalla aiheesta yli sata vuotta sitten kirjoitettuja artikkeleja tuoreisiin mediateksteihin saatiin selville, millaisia hyveitä ruoasta puhumiseen kulloinkin liitettiin. Samalla luotiin nykypäivän ihmiselle sopivat ohjeet siitä, kuinka ruokahävikkiä voisi vähentää.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijat analysoivat sitä, kuinka sanomalehdet käsittelivät ruokahävikkiä artikkeleissaan kahdella eri ajanjaksolla. Yli sadan vuoden takaiset lehtiartikkelit kerättiin vuosilta 1885-1917, tuore aineisto koostui Helsingin Sanomien jutuista vuosilta 2008-2017.

Vertailemalla aineistoja paljastui, että ennen ruokaa kunnioitettiin nykyistä enemmän. Ruokaa ei nykyään nähdä enää yhtä arvokkaana resurssina. Maatalousyhteiskunta on muuttunut massakulutuksen yhteiskunnaksi. Säästäväisyys, joka toimi kaiken toiminnan taustalla maatalousyhteiskunnassa, ei tänä päivänä ole yhtä tärkeää.

- 1900-luvulle tultaessa ei termiä ”ruokahävikki” ollut käytännössä olemassakaan. Puhuttiin ruoantähteistä. Ruoka nähtiin aina arvokkaana resurssina, jota ei missään nimessä saisi heittää menemään. Mahdolliset ylijäämät kannustettiin antamaan heikompiosaisille. Valistus tähteiden parempaan käyttöön oli kylläkin nähtävissä myös moderneissa artikkeleissa, markkinoinnin professori Outi Uusitalo kertoo.

Vanhasta aineistosta paljastui myös säntillinen suhtautuminen ruokaan ja sen valmistukseen, sekä erittäin voimakkaat sosiaaliset hierarkiat liittyen esimerkiksi ruoantähteiden jakamiseen. Samaa luokkatasoa löytyy myös nykyaineistosta, jossa ruokahävikki voidaan nähdä ratkaisuna sosiaalisiin ongelmiin vaikkapa ylimääräisen ruoan leipäjonoon tarjoamisen muodossa.

Nykypäivänä ruokahävikistä on tullut myös voimakkaasti globaali ilmiö, joka yhdistyy muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Samalla siitä on kuitenkin tullut myös osalle ihmisistä innovaatioiden lähde tai trendikäs osa elämäntapaa esimerkiksi hävikkiruokaa hyödyntävien ravintoloiden muodossa.

Ehdotuksia nykypäivän ihmiselle

Tutkimus keskittyi löytämään aineistoista ruokahävikkiin liittyviä teemoja ja hyveitä. Hyveet voidaan nähdä ihmisten piirteinä ja ominaisuuksina, jotka kannustavat mahdollisimman suureen hyvyyteen. Kun hyveet on sisäistetty, näkyvät ne kaikessa ihmisten toiminnassa.

Aineistoja vertailemalla voidaan antaa ohjeita siitä, mitä hyveitä ihmisen tulisi sisäistää ruokahävikin vähentämiseksi. Menneessä ajassa on paljon, josta ottaa oppia.

- Ruokaa tuli kunnioittaa nykyistä enemmän. Samaten arkiset ja yksinkertaiset hyveet kuten säästäväisyys tulisi palauttaa entistä suurempaan arvoon. Rehellisyyden ja läpinäkyvyyden hyveet kannustaisivat kierrätykseen. Lisäksi arjessamme on runsaasti ruokapaikkoja, joissa kuluttaja ei itse käsittele ruokaa. Myös työpaikkaruokaloiden kaltaisten instituutioiden tulisi omaksua näitä hyveitä, Uusitalo kertoo.

Kaikkien olisikin hyvä harrastaa itsereflektiota.

- Otetaan esimerkiksi kupillinen tai pannullinen kahvia. Pohjat näistä lentävät helposti viemäriin, vaikka sen tuottamiseen on kaikki välivaiheet laskien kulunut suunnaton määrä energiaa. Ihannetapauksessa oikeat hyveet omaksunut ihminen jättää lähes tiedostamattaan näin tekemättä. Tällaisten hyveiden omaksuminen ja sitä kautta hyvien tapojen ja käytänteiden toteuttaminen olisi itse kullekin tärkeää.

Artikkelin julkaisutiedot: Uusitalo, Outi; Takala, Tuomo (2020). From Scarcity to Abundance: Food Waste Themes and Virtues in Agrarian and Mature Consumer Society. In Närvänen, Elina; Mesiranta, Nina; Mattila, Malla; Heikkinen, Anna (Eds.) Food Waste Management: Solving the Wicked Problem. Cham: Palgrave Macmillan, 257-288. DOI: 10.1007/978-3-030-20561-4_10

Lisätietoja:

Outi Uusitalo
professori, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
outi.uusitalo@jyu.fi, 0400 247 996

Iiro Vuori
tiedottaja, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
iiro.p.l.vuori@jyu.fi, 040 805 4636

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto sai uudet professorit fysiikan, eläinekologian, solu- ja molekyylibiologian sekä matematiikan aloille23.9.2020 10:00:00 EESTTiedote

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on kutsunut tehtäviinsä neljä uutta professoria matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Lokakuun alussa professoreina aloittavat fysiikan professori Pekka Koskinen, eläinekologian professori Tapio Mappes ja solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki. Aiemmin tänä vuonna professorina aloitti matematiikan professorina Enrico Le Donne

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EESTTutkimus

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme