Sujuvoitamme maahanmuuttajien asiointia: Ukrainasta paenneet voivat hakea kotikuntaa verkossa maaliskuusta alkaen
Viimeisen vuoden aikana ukrainalaisten tilanne on koskettanut suomalaisia ja auttaminen on noussut koko yhteiskuntamme asiaksi.
Kotikunnan hakeminen on ukrainalaiselle askel itsenäiseen elämään Suomessa. Kotikunnan saatuaan hän siirtyy vastaanottopalveluista tietyn kunnan ja hyvinvointialueen palveluiden asiakkaaksi ja kuntalaiseksi. Kotikunta määräytyy sen mukaan, missä hän asuu.
Ukrainasta paennut voi hakea kotikuntaa Digi- ja väestötietovirastosta (DVV) sitten, kun hän on asunut Suomessa vuoden. Ensimmäiset heistä voivat siis tehdä hakemuksen jo maaliskuun alussa. Lisäksi hakijalla pitää olla suomalainen henkilötunnus ja vähintään vuosi sitten haettu tilapäisen suojelun oleskelulupa.
"On koko Suomen kannalta tärkeää, että Ukrainasta paenneet pääsevät tiiviimmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttajien sujuva asiointi on myös DVV:n tavoitteena", kertoo DVV:n ylijohtaja Timo Salovaara. "Kotikunnan hakemista onkin valmisteltu huolella DVV:ssa ja eri ministeriöiden ja virastojen kanssa viime kesästä lähtien."
Kotikuntaa voi hakea helposti verkossa
Viime vuonna Suomeen tuli sotaa pakoon lähes 47 000 ukrainalaista. DVV:ssa on valmistauduttu käsittelemään tuhansia kotikuntahakemuksia jo kevään aikana. Hakijoiden runsaus on vauhdittanut prosessin digitalisoimista, ja kotikuntaa voi hakea verkossa pian ensimmäistä kertaa Suomessa.
"Viranomaisten kanssa toimiminen pitää olla mahdollisimman helppoa. Erityisen merkityksellistä se on tässä Ukrainan tapauksessa, sillä sieltä paenneet voivat olla monin tavoin kuormittavassa tilanteessa. DVV pyrkii siihen, että asiointi kanssamme on mahdollisimman helppoa. Usein käytännössä vaivattomin ratkaisu on hoitaa asiat verkossa", jatkaa Timo Salovaara.
Kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista
Kotikunnan hakeminen perustuu omaan harkintaan, mikään pakko kotikuntaa ei ole hakea. Kotikunnasta on hyötyä, jos aikoo jäädä Suomeen pidemmäksi aikaa. Se tuo kansalaiselle oikeuksia ja velvollisuuksia. Esimerkiksi kunnan järjestämä lasten päivähoito ja oppivelvollisuus koskevat vain kunnan asukkaita.
Kotikunta Suomessa ei vaikuta kansalaisuuteen eikä se ole este, jos ukrainalainen haluaa myöhemmin palata Ukrainaan.
Ohjeita ja neuvontaa ukrainan kielellä
DVV on tehnyt Ukrainasta paenneille ohjeita ja verkkosivun, jossa myös hakemuslomake julkaistaan maaliskuussa. Lisäksi DVV:ssa on aloittamassa neljä ukrainankielistä neuvojaa, jotka auttavat kotikuntaan liittyvissä kysymyksissä. Heidän avullaan virasto pystyy palvelemaan ja auttamaan Ukrainasta paenneita entistä paremmin.
Linkit
Ohjeita Ukrainasta saapuneille suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja ukrainaksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo SalovaaraYlijohtaja, Palvelut
Väestötietopalvelut ja tietojen luovutukset
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Ny undersökning: Finländarna är aktiva användare av digitala tjänster, men stöd behövs20.1.2026 08:49:34 EET | Pressmeddelande
95 procent av finländarna använder en smart enhet, men en tredjedel behöver fortfarande hjälp med att använda digitala tjänster. En ny medborgarundersökning som Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata låtit göra visar att Finland är redo för det digitala tidevarvet. Största delen av finländarna behärskar användningen av digitala tjänster och är villiga att lära sig mer. Samtidigt behöver en del medborgare stöd och önskar tydligare och mer användarvänliga lösningar. Undersökningen har genomförts som en del av projektet Prioritera Digitalt, som bereder övergången i första hand till digital myndighetspost under 2026.
Uusi tutkimus: Suomalaiset ovat aktiivisia digipalvelujen käyttäjiä, mutta tukea tarvitaan20.1.2026 08:49:34 EET | Tiedote
95 % suomalaisista käyttää älylaitetta, mutta kolmannes tarvitsee yhä apua digipalvelujen käytössä. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) teettämä uusi kansalaistutkimus osoittaa, että Suomi on digivalmis. Suurin osa suomalaisista hallitsee digipalvelut ja on halukas oppimaan lisää. Samalla osa kansalaisista tarvitsee tukea ja toivoo selkeämpiä ja helppokäyttöisempiä ratkaisuja. Tutkimus on toteutettu osana Digi ensin -hanketta, joka valmistelee siirtymää ensisijaisesti digitaaliseen viranomaispostiin vuoden 2026 aikan
Medborgarrådgivningen upphör och Rådgivning om Suomi.fi-tjänster fortsätter31.12.2025 11:38:13 EET | Pressmeddelande
Den allmänna rådgivningen om offentliga tjänster som Medborgarrådgivningen erbjuder upphör den 1.1.2026. Rådgivningen fortsätter i en förnyad form som Rådgivning om Suomi.fi-tjänster.
Kansalaisneuvonta päättyy ja Suomi.fi-palvelujen neuvonta jatkuu31.12.2025 11:38:13 EET | Tiedote
Kansalaisneuvonnan julkisten palveluiden yleisneuvonta päättyy 1.1.2026. Neuvontatyö jatkuu uudistetussa muodossa Suomi.fi-palvelujen neuvontana.
Datautbytet om flyttningar mellan Finland och Estland har inletts – 13 266 personer har adress i båda länderna17.12.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Det automatiska datautbytet om personer som flyttar mellan Finland och Estland inleddes den 2 december 2025. När någon flyttar från det ena landet till det andra meddelar inflyttningsstaten detta till utflyttningsstaten, som då i sitt eget befolkningsregister antecknar personen som utflyttad. Då upphör personens adress och hemkommun i utflyttningsstaten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme