Helsingin yliopisto

Sukupuuttoon kuolleeksi epäilty vesikirppulaji löydettiin uudelleen

Jaa

Suomalaisesta järvestä on löydetty vesikirppulaji, jonka epäiltiin jo kuolleen sukupuuttoon. Vesikirpusta on tähän saakka tehty lukuisia fossiililöytöjä jääkauden jälkeen kerrostuneista järvisedimenteistä, mutta nyt tutkijoilla on käsissään elävä yksilö.

Rhynchotalona latens -vesikirppu. Kuva: Kay Van Damme
Rhynchotalona latens -vesikirppu. Kuva: Kay Van Damme

Tarkan morfologisen tutkimuksen perusteella laji, joka fossiililöytöjen perusteella tunnettiin nimellä Unapertura latens, kuvattiin ja nimettiin uudelleen nimellä Rhynchotalona latens. Tutkimustulokset julkaistiin vastikään Hydrobiologia ja Zootaxa –tiedejulkaisuissa.

Vesikirput ovat pieniä äyriäisiä, joiden koko vaihtelee 0.2-2mm välillä. Ne ovat tärkeitä indikaattorilajeja, eli herkkiä ympäristön muutoksille. Vesikirppujen avulla voidaan tutkia sekä nykyisiä että muinaisia ekosysteemejä.

Vesikirpun löytäneeseen kansainväliseen tutkijaryhmään kuuluu myös tohtori Liisa Nevalainen Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

– Tähän saakka lajin epäiltiin kuolleen sukupuuttoon, sillä siitä oli havaintoja vain fossiiliaineistosta. Voitte kuvitella innostustamme, kun tämä pikkuriikkinen äyriäinen löytyi näytteistämme  viidessä kolmestakymmenestä Lapin järvestä, joilla suoritimme tutkimuksia, kertoo Liisa Nevalainen.

– Pienen vesikirpun löytö voi ehkä tuntua suuren yleisön mielestä vaatimattomalta lisäykseltä eläinkunnan monimuotoisuuteen, mutta mielestäni se on kuitenkin merkittävä lisäys niin kutsuttuun "näkymättömään biodiversiteettiin", jota usein ylenkatsotaan ja josta tiedämme vielä verrattain vähän, sanoo Nevalainen.

Tutkimusryhmän taksonominen asiantuntija, saksalaisen Senckenberg Instituutin tutkija tohtori Kay Van Damme on samoilla linjoilla.

– Vaikka vesikirput ovat kooltaan pieniä, on niiden rooli veden puhdistuksessa ja kuolleen eloperäisen aineksen kierrätyksessä ravintoketjun osana erittäin tärkeä, sanoo Van Damme.

– Vanhin fossiililöytö Rhynchotalona latens -lajista ulottuu 10 000 vuoden päähän, mannerjäätikön juuri vetäydyttyä Suomen yltä, joten vesikirppu on ollut maisemissa melko kauan. Löydöt auttavat meitä selvittämään, miten vesieläimet kehittyvät ja sopeutuvat muuttuviin olosuhteisiin jääkauden päätyttyä ja nykyisen ilmastonmuutoksen aikana, lisää Van Damme.

Uudelleen löydetty vesikirppu luokiteltiin kuuluvan Rhynchotalona-sukuun, joka on tunnettu vuodesta 1903 saakka. Vesikirpun tämänhetkinen elinympäristö on matala kylmän ilmanalan järvi, jossa on runsaasti eloperäistä ainesta. Laji elää järven pohjalla, missä se suodattaa ainesta ravinnokseen. Laji vaikuttaa olevan ilmastoherkkä ja sen elinympäristöt saattavat olla uhattuna ilmaston lämpenemisen vuoksi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liisa Nevalainen, puh. 050 4489 403, liisa.nevalainen@helsinki.fi

Kuvat

Rhynchotalona latens -vesikirppu. Kuva: Kay Van Damme
Rhynchotalona latens -vesikirppu. Kuva: Kay Van Damme
Lataa
Sedimenttinäyte. Kuva: Liisa Nevalainen.
Sedimenttinäyte. Kuva: Liisa Nevalainen.
Lataa
Vesikirpun kotijärvi Lapissa. Kuva: Liisa Nevalainen.
Vesikirpun kotijärvi Lapissa. Kuva: Liisa Nevalainen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, puh. 050 576 2960

Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta muodostaa Suomen näkyvimmän ja laajimman bio- ja ympäristötieteellisten tutkimuksen ja opetuksen kokonaisuuden. Tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita yliopistojen, tutkimuslaitosten, valtionhallinnon sekä koulu- ja yritysmaailman tarpeisiin.

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan edustamilla tieteenaloilla on keskeinen merkitys muun muassa terveydenhuollossa ja lääketieteessä, luonnonvarojen kestävässä käytössä, ympäristöongelmien ratkaisemisessa, elintarviketuotannossa sekä monilla muilla teollisuuden alueilla. Vuoden 2018 alusta tiedekunnassa toimii kolme tutkimusohjelmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Väitös: isostoiminta edistää monipuolisesti monen nuoren kasvua – isosryhmien monimuotoisuutta tulisi tukea20.8.2019 09:28:16 EESTTiedote

Uusi uskonnonpedagogiikan väitöstutkimus avaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon isostoimintaan osallistuvien nuorten ajatuksia. Tulokset kertovat, että toiminta lisää nuorten halua osallistua yhteiskunnan vapaaehtoistoimintaan muuallakin kuin pelkästään kirkossa. Haasteena on varmistaa, että eri tavoin motivoituneille ja eri tavoin uskoville on isosryhmissä tilaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme