Sukupuuttoon kuolleeksi epäilty vesikirppulaji löydettiin uudelleen

Tarkan morfologisen tutkimuksen perusteella laji, joka fossiililöytöjen perusteella tunnettiin nimellä Unapertura latens, kuvattiin ja nimettiin uudelleen nimellä Rhynchotalona latens. Tutkimustulokset julkaistiin vastikään Hydrobiologia ja Zootaxa –tiedejulkaisuissa.

Vesikirput ovat pieniä äyriäisiä, joiden koko vaihtelee 0.2-2mm välillä. Ne ovat tärkeitä indikaattorilajeja, eli herkkiä ympäristön muutoksille. Vesikirppujen avulla voidaan tutkia sekä nykyisiä että muinaisia ekosysteemejä.

Vesikirpun löytäneeseen kansainväliseen tutkijaryhmään kuuluu myös tohtori Liisa Nevalainen Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

– Tähän saakka lajin epäiltiin kuolleen sukupuuttoon, sillä siitä oli havaintoja vain fossiiliaineistosta. Voitte kuvitella innostustamme, kun tämä pikkuriikkinen äyriäinen löytyi näytteistämme  viidessä kolmestakymmenestä Lapin järvestä, joilla suoritimme tutkimuksia, kertoo Liisa Nevalainen.

– Pienen vesikirpun löytö voi ehkä tuntua suuren yleisön mielestä vaatimattomalta lisäykseltä eläinkunnan monimuotoisuuteen, mutta mielestäni se on kuitenkin merkittävä lisäys niin kutsuttuun "näkymättömään biodiversiteettiin", jota usein ylenkatsotaan ja josta tiedämme vielä verrattain vähän, sanoo Nevalainen.

Tutkimusryhmän taksonominen asiantuntija, saksalaisen Senckenberg Instituutin tutkija tohtori Kay Van Damme on samoilla linjoilla.

– Vaikka vesikirput ovat kooltaan pieniä, on niiden rooli veden puhdistuksessa ja kuolleen eloperäisen aineksen kierrätyksessä ravintoketjun osana erittäin tärkeä, sanoo Van Damme.

– Vanhin fossiililöytö Rhynchotalona latens -lajista ulottuu 10 000 vuoden päähän, mannerjäätikön juuri vetäydyttyä Suomen yltä, joten vesikirppu on ollut maisemissa melko kauan. Löydöt auttavat meitä selvittämään, miten vesieläimet kehittyvät ja sopeutuvat muuttuviin olosuhteisiin jääkauden päätyttyä ja nykyisen ilmastonmuutoksen aikana, lisää Van Damme.

Uudelleen löydetty vesikirppu luokiteltiin kuuluvan Rhynchotalona-sukuun, joka on tunnettu vuodesta 1903 saakka. Vesikirpun tämänhetkinen elinympäristö on matala kylmän ilmanalan järvi, jossa on runsaasti eloperäistä ainesta. Laji elää järven pohjalla, missä se suodattaa ainesta ravinnokseen. Laji vaikuttaa olevan ilmastoherkkä ja sen elinympäristöt saattavat olla uhattuna ilmaston lämpenemisen vuoksi.