Sukupuuttoon kuolleeksi epäilty vesikirppulaji löydettiin uudelleen
Tarkan morfologisen tutkimuksen perusteella laji, joka fossiililöytöjen perusteella tunnettiin nimellä Unapertura latens, kuvattiin ja nimettiin uudelleen nimellä Rhynchotalona latens. Tutkimustulokset julkaistiin vastikään Hydrobiologia ja Zootaxa –tiedejulkaisuissa.
Vesikirput ovat pieniä äyriäisiä, joiden koko vaihtelee 0.2-2mm välillä. Ne ovat tärkeitä indikaattorilajeja, eli herkkiä ympäristön muutoksille. Vesikirppujen avulla voidaan tutkia sekä nykyisiä että muinaisia ekosysteemejä.
Vesikirpun löytäneeseen kansainväliseen tutkijaryhmään kuuluu myös tohtori Liisa Nevalainen Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
– Tähän saakka lajin epäiltiin kuolleen sukupuuttoon, sillä siitä oli havaintoja vain fossiiliaineistosta. Voitte kuvitella innostustamme, kun tämä pikkuriikkinen äyriäinen löytyi näytteistämme viidessä kolmestakymmenestä Lapin järvestä, joilla suoritimme tutkimuksia, kertoo Liisa Nevalainen.
– Pienen vesikirpun löytö voi ehkä tuntua suuren yleisön mielestä vaatimattomalta lisäykseltä eläinkunnan monimuotoisuuteen, mutta mielestäni se on kuitenkin merkittävä lisäys niin kutsuttuun "näkymättömään biodiversiteettiin", jota usein ylenkatsotaan ja josta tiedämme vielä verrattain vähän, sanoo Nevalainen.
Tutkimusryhmän taksonominen asiantuntija, saksalaisen Senckenberg Instituutin tutkija tohtori Kay Van Damme on samoilla linjoilla.
– Vaikka vesikirput ovat kooltaan pieniä, on niiden rooli veden puhdistuksessa ja kuolleen eloperäisen aineksen kierrätyksessä ravintoketjun osana erittäin tärkeä, sanoo Van Damme.
– Vanhin fossiililöytö Rhynchotalona latens -lajista ulottuu 10 000 vuoden päähän, mannerjäätikön juuri vetäydyttyä Suomen yltä, joten vesikirppu on ollut maisemissa melko kauan. Löydöt auttavat meitä selvittämään, miten vesieläimet kehittyvät ja sopeutuvat muuttuviin olosuhteisiin jääkauden päätyttyä ja nykyisen ilmastonmuutoksen aikana, lisää Van Damme.
Uudelleen löydetty vesikirppu luokiteltiin kuuluvan Rhynchotalona-sukuun, joka on tunnettu vuodesta 1903 saakka. Vesikirpun tämänhetkinen elinympäristö on matala kylmän ilmanalan järvi, jossa on runsaasti eloperäistä ainesta. Laji elää järven pohjalla, missä se suodattaa ainesta ravinnokseen. Laji vaikuttaa olevan ilmastoherkkä ja sen elinympäristöt saattavat olla uhattuna ilmaston lämpenemisen vuoksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Liisa Nevalainen, puh. 050 4489 403, liisa.nevalainen@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, puh. 050 576 2960
Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta muodostaa Suomen näkyvimmän ja laajimman bio- ja ympäristötieteellisten tutkimuksen ja opetuksen kokonaisuuden. Tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita yliopistojen, tutkimuslaitosten, valtionhallinnon sekä koulu- ja yritysmaailman tarpeisiin.
Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan edustamilla tieteenaloilla on keskeinen merkitys muun muassa terveydenhuollossa ja lääketieteessä, luonnonvarojen kestävässä käytössä, ympäristöongelmien ratkaisemisessa, elintarviketuotannossa sekä monilla muilla teollisuuden alueilla. Vuoden 2018 alusta tiedekunnassa toimii kolme tutkimusohjelmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme