Sukusiitos lyhentää varpusten elinikää ja poikasten määrää riippumatta lintuyhteisön koosta tai elinympäristöstä
Lähisukuisten yksilöiden pariutumisen haitoista on tiedetty jo Darwinin ajoista lähtien. Esimerkiksi koirilla tunnetaan useita sukusiitoksen esille tuomia perinnöllisiä sairauksia. Lisäksi sukusiitoksesta seuraa usein pieni pentuekoko.
Uudessa tutkimuksessa havaittiin sukusiitoksen lyhentävän erittäin voimakkaasti villien varpusten (Passer domesticus) elinikää ja niiden aikuisikään selviävien poikasten määrää. Sukusiitoksen vaikutukset olivat samanlaisia kaikissa kahdeksassa tutkimuspopulaatiossa, mikä aiemman teorian suhteen on yllättävää, koska populaatioiden elinympäristöjen laatu ja populaatiokoot vaihtelivat.
“Geneettiset työkalut toimivat erinomaisena apuna tutkimustyössä. Koko perimän laajuisen geneettisen aineiston avulla rakennettiin sukupuu, jota käyttäen saatiin selville kunkin yksilön jälkeläisten määrä. Myös kunkin yksilön sukusiitoksen taso arvioitiin geneettisin menetelmin”, kertoo tutkimuksen päätekijä, tutkijatohtori Alina Niskanen Oulun yliopiston Ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä.
Tulokset ovat merkittäviä luonnonsuojelun kannalta, koska ne osoittavat, että sukusiitos on yhtä haitallista riippumatta populaation koosta tai elinympäristöstä. Aiemmin on esitetty, että haitalliset geenimuodot voisivat hävitä erittäin sukusiittoisesta populaatiosta sukusiitosheikkouden seurauksena. Silloin sukusiitoksesta olisi vähemmän välitöntä haittaa.
Pienet populaatiot ovat yleensä sukusiittoisempia kuin suuret. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella niiden kärsimä suhteellinen haitta on suurempi kuin suurten populaatioiden, koska yksilötason vaikutus on samansuuruinen populaatiokoosta huolimatta.
“Luonnonsuojelussa tulisi siis pyrkiä entistäkin määrätietoisemmin sukusiitoksen välttämiseen, esimerkiksi mahdollistamalla populaatioiden välinen geenivirta. Lajien kannalta olisi vielä parempi, jos niiden elinympäristöt olisivat yhtenäisiä”, sanoo tutkijatohtori Niskanen.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Norjan Helgelandin saaristossa varpusten metapopulaatiosta vuodesta 1993 asti joka pesintäkaudella kerättyä lintujen geneettistä, morfologista ja havaintoaineistoa.
Tutkimustietoa sukusiitosheikkouden määrästä villeissä populaatioissa on ollut saatavilla niukasti, koska tarvittavien taustatietojen hankkiminen luonnonvaraisista populaatioista on haastavaa.
Tutkimus on julkaistu kesäkuussa arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -lehdessä. Tutkimus oli osa filosofian tohtori Alina Niskasen Suomen Akatemian rahoittamaa tutkijatohtorikautta. Pääosa tutkimustyöstä tehtiin Niskasen tutkijavierailun aikana Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston NTNU:n Centre for Biodiversity Dynamics -huippuyksikössä Trondheimissa. Tutkimusryhmän johtaja, professori Henrik Jensen ja suurin osa ryhmän muista jäsenistä työskentelevät NTNU:ssa.
Jatkotutkimuksissa tarkastellaan muun muassa sukusiitoksen ja immuunipuolustukseen osallistuvien geenien ja sääolojen vuorovaikutuksia kahdessa tekeillä olevassa pro gradu -työssä Oulun yliopiston Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikössä. Tutkimustyö jatkuu myös Norjassa, sillä Norjan tiedeneuvosto on rahoittanut useampivuotisen projektin, joka jatkaa sukusiitokseen liittyvillä teemoilla.
Artikkeli:
Alina K Niskanen, Anna M Billing, Håkon Holand, Ingerid J Hagen, Yimen G Araya-Ajoy, Arild Husby, Bernt Rønning, Ane Marlene Myhre, Peter Sjolte Ranke, Thomas Kvalnes, Henrik Pärn, Thor Harald Ringsby, Sigbjørn Lien, Bernt-Erik Sæther, Stefanie Muff, Henrik Jensen. (2020) Consistent scaling of inbreeding depression in space and time in a house sparrow metapopulation. PNAS, published online June 8, 2020. DOI: https://doi.org/10.1073/pnas.1909599117
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori, FT, Alina Niskanen, Oulun yliopisto, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, sähköposti: Alina.Niskanen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Ylipaino muuttaa aivojen pulsaatioita25.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Korkea painoindeksi (BMI) on uuden tutkimuksen mukaan yhteydessä muutoksiin aivojen fysiologisissa pulsaatioissa, jotka ovat avainasemassa aivojen nestekierron ylläpitämisessä ja niiden puhdistumisessa kuona-aineista.
Pohjoismaiden ahmojen tila on huonoin, Euraasian kattava tutkimus osoittaa25.4.2024 06:04:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiden ahmojen geneettinen monimuotoisuus on alhaisin Euraasian mantereen ahmapopulaatioista. Uusi tutkimus kattaa ahman Euraasian levinneisyysalueen, jota ei ole aiemmin tutkittu näin laajasti. Näytteitä kerättiin Norjasta Itä-Venäjälle.
Oulun yliopistossa tehtiin viime vuonna 51 keksintöä – maailman henkisen omaisuuden päivää vietetään perjantaina 26.4.24.4.2024 06:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä uusia keksintöjä, jotka voivat olla alkuja tulevaisuuden innovaatioille. Vuonna 2023 niitä raportoitiin 51. Eniten keksintöilmoituksia tehtiin tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa, 22 kappaletta. Teknillisessä tiedekunnassa ilmoituksia tehtiin 13 sekä biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa 10. Viime vuonna Oulun yliopisto lähti patentoimaan seitsemää keksintöä.
Alaselkäkipuun liittyvää terveyspalvelujen käyttöä ja sairauspoissaoloja voidaan vähentää luokitteluun perustuvalla hoidolla24.4.2024 05:50:00 EEST | Tiedote
Alaselkäkipupotilaiden toipumista voidaan nopeuttaa, lääkärikäyntejä ja kuvantamistutkimuksia vähentää sekä selkäkivusta johtuvia sairauspoissaolopäiviä minimoida luokitteluun perustuvalla hoitomallilla, uusi tutkimus osoittaa. Luokitteluun perustuvassa hoidossa potilaat huomioidaan yksilöllisesti ja terveydenhuollon resursseja kohdennetaan eniten hoitoa tarvitseville.
OTT Mikko Pikkujämsä yritysjuridiikan työelämäprofessoriksi Oulun yliopiston kauppakorkeakouluun18.4.2024 11:57:43 EEST | Tiedote
Oikeusneuvos, OTT Mikko Pikkujämsä on aloittanut yritysjuridiikan, erityisesti vero-oikeuden työelämäprofessorina Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Työelämäprofessorin tehtävänä on vahvistaa yritysjuridiikan opetusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme