Sukusiitos lyhentää varpusten elinikää ja poikasten määrää riippumatta lintuyhteisön koosta tai elinympäristöstä
Lähisukuisten yksilöiden pariutumisen haitoista on tiedetty jo Darwinin ajoista lähtien. Esimerkiksi koirilla tunnetaan useita sukusiitoksen esille tuomia perinnöllisiä sairauksia. Lisäksi sukusiitoksesta seuraa usein pieni pentuekoko.
Uudessa tutkimuksessa havaittiin sukusiitoksen lyhentävän erittäin voimakkaasti villien varpusten (Passer domesticus) elinikää ja niiden aikuisikään selviävien poikasten määrää. Sukusiitoksen vaikutukset olivat samanlaisia kaikissa kahdeksassa tutkimuspopulaatiossa, mikä aiemman teorian suhteen on yllättävää, koska populaatioiden elinympäristöjen laatu ja populaatiokoot vaihtelivat.
“Geneettiset työkalut toimivat erinomaisena apuna tutkimustyössä. Koko perimän laajuisen geneettisen aineiston avulla rakennettiin sukupuu, jota käyttäen saatiin selville kunkin yksilön jälkeläisten määrä. Myös kunkin yksilön sukusiitoksen taso arvioitiin geneettisin menetelmin”, kertoo tutkimuksen päätekijä, tutkijatohtori Alina Niskanen Oulun yliopiston Ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä.
Tulokset ovat merkittäviä luonnonsuojelun kannalta, koska ne osoittavat, että sukusiitos on yhtä haitallista riippumatta populaation koosta tai elinympäristöstä. Aiemmin on esitetty, että haitalliset geenimuodot voisivat hävitä erittäin sukusiittoisesta populaatiosta sukusiitosheikkouden seurauksena. Silloin sukusiitoksesta olisi vähemmän välitöntä haittaa.
Pienet populaatiot ovat yleensä sukusiittoisempia kuin suuret. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella niiden kärsimä suhteellinen haitta on suurempi kuin suurten populaatioiden, koska yksilötason vaikutus on samansuuruinen populaatiokoosta huolimatta.
“Luonnonsuojelussa tulisi siis pyrkiä entistäkin määrätietoisemmin sukusiitoksen välttämiseen, esimerkiksi mahdollistamalla populaatioiden välinen geenivirta. Lajien kannalta olisi vielä parempi, jos niiden elinympäristöt olisivat yhtenäisiä”, sanoo tutkijatohtori Niskanen.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Norjan Helgelandin saaristossa varpusten metapopulaatiosta vuodesta 1993 asti joka pesintäkaudella kerättyä lintujen geneettistä, morfologista ja havaintoaineistoa.
Tutkimustietoa sukusiitosheikkouden määrästä villeissä populaatioissa on ollut saatavilla niukasti, koska tarvittavien taustatietojen hankkiminen luonnonvaraisista populaatioista on haastavaa.
Tutkimus on julkaistu kesäkuussa arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -lehdessä. Tutkimus oli osa filosofian tohtori Alina Niskasen Suomen Akatemian rahoittamaa tutkijatohtorikautta. Pääosa tutkimustyöstä tehtiin Niskasen tutkijavierailun aikana Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston NTNU:n Centre for Biodiversity Dynamics -huippuyksikössä Trondheimissa. Tutkimusryhmän johtaja, professori Henrik Jensen ja suurin osa ryhmän muista jäsenistä työskentelevät NTNU:ssa.
Jatkotutkimuksissa tarkastellaan muun muassa sukusiitoksen ja immuunipuolustukseen osallistuvien geenien ja sääolojen vuorovaikutuksia kahdessa tekeillä olevassa pro gradu -työssä Oulun yliopiston Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikössä. Tutkimustyö jatkuu myös Norjassa, sillä Norjan tiedeneuvosto on rahoittanut useampivuotisen projektin, joka jatkaa sukusiitokseen liittyvillä teemoilla.
Artikkeli:
Alina K Niskanen, Anna M Billing, Håkon Holand, Ingerid J Hagen, Yimen G Araya-Ajoy, Arild Husby, Bernt Rønning, Ane Marlene Myhre, Peter Sjolte Ranke, Thomas Kvalnes, Henrik Pärn, Thor Harald Ringsby, Sigbjørn Lien, Bernt-Erik Sæther, Stefanie Muff, Henrik Jensen. (2020) Consistent scaling of inbreeding depression in space and time in a house sparrow metapopulation. PNAS, published online June 8, 2020. DOI: https://doi.org/10.1073/pnas.1909599117
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori, FT, Alina Niskanen, Oulun yliopisto, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, sähköposti: Alina.Niskanen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme