Oulun yliopisto

Sukusiitos lyhentää varpusten elinikää ja poikasten määrää riippumatta lintuyhteisön koosta tai elinympäristöstä

Jaa

Sukusiitos lyhentää erittäin voimakkaasti villien varpusten elinikää ja niiden aikuisikään selviävien poikasten määrää. Sukusiitoksen vaikutukset olivat samanlaisissa kaikissa lintuyhteisöissä riippumatta niiden erilaisista elinympäristöistä tai populaatioiden koosta, todettiin uudessa suomalais-norjalaisessa tutkimuksessa. Tulos on luonnonsuojelun kannalta merkittävä.

Villivarpunen. Kuva: Henrik Jensen
Villivarpunen. Kuva: Henrik Jensen

Lähisukuisten yksilöiden pariutumisen haitoista on tiedetty jo Darwinin ajoista lähtien. Esimerkiksi koirilla tunnetaan useita sukusiitoksen esille tuomia perinnöllisiä sairauksia. Lisäksi sukusiitoksesta seuraa usein pieni pentuekoko.

Uudessa tutkimuksessa havaittiin sukusiitoksen lyhentävän erittäin voimakkaasti villien varpusten (Passer domesticus) elinikää ja niiden aikuisikään selviävien poikasten määrää. Sukusiitoksen vaikutukset olivat samanlaisia kaikissa kahdeksassa tutkimuspopulaatiossa, mikä aiemman teorian suhteen on yllättävää, koska populaatioiden elinympäristöjen laatu ja populaatiokoot vaihtelivat.

“Geneettiset työkalut toimivat erinomaisena apuna tutkimustyössä. Koko perimän laajuisen geneettisen aineiston avulla rakennettiin sukupuu, jota käyttäen saatiin selville kunkin yksilön jälkeläisten määrä. Myös kunkin yksilön sukusiitoksen taso arvioitiin geneettisin menetelmin”, kertoo tutkimuksen päätekijä, tutkijatohtori Alina Niskanen Oulun yliopiston Ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä.

Tulokset ovat merkittäviä luonnonsuojelun kannalta, koska ne osoittavat, että sukusiitos on yhtä haitallista riippumatta populaation koosta tai elinympäristöstä. Aiemmin on esitetty, että haitalliset geenimuodot voisivat hävitä erittäin sukusiittoisesta populaatiosta sukusiitosheikkouden seurauksena. Silloin sukusiitoksesta olisi vähemmän välitöntä haittaa.

Pienet populaatiot ovat yleensä sukusiittoisempia kuin suuret. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella niiden kärsimä suhteellinen haitta on suurempi kuin suurten populaatioiden, koska yksilötason vaikutus on samansuuruinen populaatiokoosta huolimatta.

“Luonnonsuojelussa tulisi siis pyrkiä entistäkin määrätietoisemmin sukusiitoksen välttämiseen, esimerkiksi mahdollistamalla populaatioiden välinen geenivirta. Lajien kannalta olisi vielä parempi, jos niiden elinympäristöt olisivat yhtenäisiä”, sanoo tutkijatohtori Niskanen.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Norjan Helgelandin saaristossa varpusten metapopulaatiosta vuodesta 1993 asti joka pesintäkaudella kerättyä lintujen geneettistä, morfologista ja havaintoaineistoa.

Tutkimustietoa sukusiitosheikkouden määrästä villeissä populaatioissa on ollut saatavilla niukasti, koska tarvittavien taustatietojen hankkiminen luonnonvaraisista populaatioista on haastavaa.

Tutkimus on julkaistu kesäkuussa arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -lehdessä. Tutkimus oli osa filosofian tohtori Alina Niskasen Suomen Akatemian rahoittamaa tutkijatohtorikautta. Pääosa tutkimustyöstä tehtiin Niskasen tutkijavierailun aikana Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston NTNU:n Centre for Biodiversity Dynamics -huippuyksikössä Trondheimissa. Tutkimusryhmän johtaja, professori Henrik Jensen ja suurin osa ryhmän muista jäsenistä työskentelevät NTNU:ssa.

Jatkotutkimuksissa tarkastellaan muun muassa sukusiitoksen ja immuunipuolustukseen osallistuvien geenien ja sääolojen vuorovaikutuksia kahdessa tekeillä olevassa pro gradu -työssä Oulun yliopiston Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikössä. Tutkimustyö jatkuu myös Norjassa, sillä Norjan tiedeneuvosto on rahoittanut useampivuotisen projektin, joka jatkaa sukusiitokseen liittyvillä teemoilla.

Artikkeli:

Alina K Niskanen, Anna M Billing, Håkon Holand, Ingerid J Hagen, Yimen G Araya-Ajoy, Arild Husby, Bernt Rønning, Ane Marlene Myhre, Peter Sjolte Ranke, Thomas Kvalnes, Henrik Pärn, Thor Harald Ringsby, Sigbjørn Lien, Bernt-Erik Sæther, Stefanie Muff, Henrik Jensen. (2020) Consistent scaling of inbreeding depression in space and time in a house sparrow metapopulation. PNAS, published online June 8, 2020. DOI: https://doi.org/10.1073/pnas.1909599117

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori, FT, Alina Niskanen, Oulun yliopisto, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, sähköposti: Alina.Niskanen@oulu.fi

Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi

Kuvat

Villivarpunen. Kuva: Henrik Jensen
Villivarpunen. Kuva: Henrik Jensen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Pohjoisen kaupungit näyttävät palautuvan koronapandemiasta hyvin14.6.2021 09:58:00 EEST | Tiedote

Koronapandemia on ollut ennen kaikkea terveyskriisi, mutta sen vaikutukset ovat heijastuneet laajasti myös yhteiskunnan muille osa-alueille. Pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan kaupungit näyttävät palautuvan pandemiasta hyvin osittain siksi, että julkinen sektori on niissä kansallista tasoa suurempi työllistäjä. Yksityisen sektorin työpaikat ovat osoittautuneet turvattomammiksi kriisin aikana.

Uusi tutkimus vahvistaa Levänluhdan olleen pääasiassa naisten ja lasten kalmisto10.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston ja Helsingin yliopiston arkeologit vahvistivat uusin menetelmin, että Levänluhtaan haudatut aikuiset olivat pääasiassa naisia. Aiemmat tulkinnat levänluhtalaisten erityisestä pienikokoisuudesta naisten kohdalla voitiin kumota. Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Levänluhta on yksi tunnetuimmista esihistoriallisista kalmistoista Suomessa. Ajanjaksolla noin 350–800 jaa. haudattiin vähintään sadan ihmisen ruumiit pieneen lampeen.

Suomi ja Japani sopivat 6G-teknologiayhteistyöstä8.6.2021 11:57:26 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston koordinoima 6G Flagship -tutkimusohjelma ja Japanin sisä- ja viestintäministeriön Beyond 5G -konsortio ovat tänään allekirjoittaneet keskinäistä 6G-teknologiayhteistyötä koskevan asiakirjan. Yhteistyösopimus (MoU - memorandum of understanding) julkaistiin japanilaisen talousmedia The Nikkein ja Japanin sisä- ja viestintäministeriön järjestämän Global Digital Summitin yhteydessä Tokiossa.

Porolaidunnuksen poistaminen ei juurikaan vaikuta mäntymetsän maaperän ja varpujen ravinnetilaan8.6.2021 11:41:00 EEST | Tiedote

Koillismaalla Oulangalla tehty tutkimus selvitti, miten pitkäaikainen porolaidunnuksen poisto vaikuttaa mäntymetsän maaperään ja aluskasvillisuuteen. Tutkimuksessa havaittiin, että porojen poisaitaaminen yhdistyi sammalpeitteen paksuuntumiseen, joka puolestaan kytkeytyi hienovaraisiin muutoksiin maaperän ravinnekierrossa. Kasvillisuuden ravinnetalous pysyi kuitenkin muuttumattomana.

Mediakutsu: Älykkään maatalouden teknologioita testataan Saarijärven Biotalouskampuksella8.6.2021 06:59:30 EEST | Kutsu

Maaseudun täydentäviä tietoliikenneverkkoratkaisuja ja älymaatalouden teknologioita testataan Biotalouskampuksella Saarijärven Tarvaalassa viikon ajan ma 21.6. alkaen. Oulun yliopiston koordinoima PRIORITY-tutkimushanke järjestää Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (POKE) tiloissa Tarvaalassa tilaisuuden, jossa testataan kenttäolosuhteissa tässä vaiheessa saavutettuja tutkimustyön tuloksia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme