Suomen Kalankasvattajaliitto ry

Suomalainen kuluttaja ei tiedä, onko lautasella villiä vai kasvatettua kalaa - Miltei puolet suomalaisista ei tiedä Norjan merilohen olevan kasvatettua kalaa

Jaa

Suomalaiset ovat kaupan kalatiskillä eksyksissä. Ruokakaupoissa myydään käytännössä kahta punalihaista lohikalalajia: lohta ja kirjolohta. Kumpikin tarjolla oleva laji on miltei poikkeuksetta kasvatettua kalaa. Lohta kuitenkin markkinoidaan muun muassa termeillä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi. Nämä ovat vääristäneet suomalaisten käsityksen siitä, mitä he syövät. 90 prosenttia kuluttajista luulee, että merilohi on kalalaji. 79 prosenttia luulee samaa Norjan lohesta. Etenkin merilohta ja Jäämeren lohta luullaan vieläpä villeiksi kalalajeiksi. Nämä mielikuvat vaikuttavat osaltaan siihen, että yli 80 prosenttia suomalaisten kaupasta ostamasta kalasta on tuontikalaa.

Hiillostettua kirjolohta
Hiillostettua kirjolohta

On olemassa lohi ja kirjolohi. Ne ovat ylivoimaisesti suosituimmat lohikalat, joita suomalaisissa kaupoissa myydään. Lajina ei ole olemassa merilohta, Norjan lohta, Norjan merilohta eikä Jäämeren lohta. Nuo kaikki ovat markkinointitermejä kasvatetulle norjalaiselle lohelle. Luonnonvaraiset lohikannat järvissä, Itämerellä ja Jäämerellä on luokiteltu uhanalaisiksi tai vaarantuneiksi ja niiden pyyntiä rajoitetaan kalastuskiintiöillä. Tämän vuoksi luonnonvarainen lohi on myyntitiskissä harvinaisuus.

Termit luovat väärää mielikuvaa kalalajeista ja ruokakalojen alkuperästä. Peräti 90 prosenttia suomalaisista luulee, että merilohi on kalalaji. 79 prosenttia luulee samaa Norjan lohesta, 76 prosenttia Norjan merilohesta ja 75 prosenttia Jäämeren lohesta, vaikka sellaisia kaloja ei ole erillisinä lajeina olemassa. Kaikki nuo ovat todellisuudessa yhtä ja samaa kasvatettua lohta.

– Merilohena ja Jäämeren lohena markkinoitua lohta luullaan herkästi villikalaksi. Todellisuudessa valtaosa Suomessa myytävästä ruokakalasta on Ulkomailla, lähinnä norjassa kasvatettua lohta, Irja Skytén-Suominen Suomen kalankasvattajaliitosta kertoo.

Lähes 90 prosenttia kuluttajista toivoo lisää kotimaista kalaa

Tutkimusten mukaan 86 prosenttia suomalaisista haluaisi syödä enemmän kotimaista kalaa.

– Mielikuvaharha vaikuttaa osaltaan siihen, että ihmiset eivät osaa vaatia norjalaisen kasvatetun kalan tilalle kotimaista. Kalaa syödään yhä enemmän ja enemmän, mutta kotimaisen kalan osuus kutistuu. Yli 80 prosenttia suomalaisten kaupasta ostamasta kalasta on tuontikalaa, Skytén-Suominen sanoo.

Suomeen tuodaan joka päivä keskimäärin miljoonalla eurolla enemmän kalaa kuin viedään. Kirjolohi on selkeästi suosituin kotimainen ruokakala, mutta ei pärjää menekissä tuontikalalle. Suomessa ei kasvateta ruokakalaa läheskään niin paljon kuin suomalaiset kalaa syövät. Syy siihen on kalankasvatuslupien ylimitoitettu sääntely, joka näivettää alan yrityksiä.

Luvut perustuvat tutkimusyhtiö Bilendin lokakuussa 2020 toteuttamaan kyselytutkimukseen, johon vastasi yhteensä 1000 18–75-vuotiasta suomalaista.

Liki 80 prosenttia kannattaa kalankasvatuksen lisäämistä

Kirjolohen suomalaiset tuntevat. Vain kahdeksan prosenttia luulee kirjolohen olevan pelkkä markkinointitermi. Kirjolohi-nimitys on presidentti Urho Kekkosen 1960-luvulla keksimä. Sitä ennen kala tunnettiin sateenkaarirautuna.

– Yli 70 prosenttia suomalaisista tietää, että ruokakaupoissa myytävä kirjolohi on kasvatettua. On ehdottomasti hyvä, että ihmiset tietävät, mitä syövät. Mutta toki on ristiriitaista, että samalla ulkomaisen lohen kuvitellaan tulevan Suomeen jostain norjalaisen kalastajan pyydyksestä, Skytén-Suominen toteaa.

Lähes 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kotimaista kalankasvatusta tulisi lisätä.

Suomalainen kalankasvatus tuottaa kirjolohta. Kalankasvattamot toimivat nykypäivänä ympäristötehokkaasti ja ovat ainoa keino taata kirjolohen sekä lohen riittävyys. Globaalisti kalastuksen merkittävä lisääminen vaarantaisi villikalakantojen kestävän hoidon.

Kirjolohi vai lohi?

- Kirjolohi ja lohi ovat kaksi eri kalalajia. Kirjolohi on kotoisin Tyyneltämereltä, lohi Pohjois-Atlantilta.

- Kasvatetusta lohesta käytetään yleisesti nimitystä merilohi, joka saa sen kuulostamaan kasvatustaustastaan huolimatta luonnosta pyydetyltä lohelta.

- Kirjolohi on pienempi, lohi isompi. Kirjolohi on värikkäämpi, eritoten kyljestään. Lohen liha on rasvaisempaa kuin kirjolohen. Kirjolohessa taas on proteiinia enemmän kuin lohessa. Kirjolohen liha on usein myös hieman kiinteämpää.

- Kirjolohta kutsuttiin aiemmin Suomessa forelliksi ja sateenkaarirauduksi. Vielä tuolloin se ei sekoittunut nimelläänkään loheen. Vuonna 1965 silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen lanseerasi nimen kirjolohi, joka vakiintui käyttöön.

- Kirjolohi on Suomen tärkein kasvatuskala ja sitä syödään kotimaassa kasvatetusta kalasta ylivoimaisesti eniten. Kasvatettua lohta puolestaan tuodaan Suomeen runsaasti varsinkin Norjasta.

Liitteet: Julkaisuvapaat valokuvat kirjolohiruoista.

Lisätietoja:

Suomen kalankasvattajaliitto ry, Irja Skytén-Suominen, puh. 050 372 7652,
irja.skyten-suominen@kalankasvatus.fi

 Suomen Kalankasvattajaliitto on valtakunnallinen kalanviljelijöiden edunvalvontajärjestö. Toimissaan liitto valvoo ja edistää kalanviljelyelinkeinon etua ja toimintaedellytyksiä koko kalatalouden osana ja luo edellytyksiä vesiviljelyn kestävälle kasvulle.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Hiillostettua kirjolohta
Hiillostettua kirjolohta
Lataa
Teriyaki kirjolohi
Teriyaki kirjolohi
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kalankasvattajaliitto ry
Suomen Kalankasvattajaliitto ry
Pasilankatu 2
00240 HELSINKI

https://www.kalankasvatus.fi

Suomen Kalankasvattajaliitto on valtakunnallinen kalanviljelijöiden edunvalvontajärjestö. Toimissaan liitto valvoo ja edistää kalanviljelyelinkeinon etua ja toimintaedellytyksiä koko kalatalouden osana ja luo edellytyksiä vesiviljelyn kestävälle kasvulle.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kalankasvattajaliitto ry

Vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää ympäristötiedon avoimuutta osoittaa tuore selvitys26.2.2020 10:59:01 EET | Tiedote

Suomen Kalankasvattajaliiton toimeksiannosta Gaia Consulting on selvittänyt vesistöjen ekologista tilaluokitusta. Hankkeessa kartoitettiin eri toimijoiden roolit luokitteluprosessissa, sekä käytetyt tietokannat ja tausta-aineistot. Nykytilanteessa vesistöhanketta suunnittelevan ei ole mahdollista ennakoida toimintansa vaikutusta vesistön tilaluokitukseen ja tavoitteisiin julkisten aineistojen avulla.

Kutsu medialle Sinin€n vallankumous -koulutuspäivään 5.11. Turun Scandic Juliaan4.11.2015 07:00:00 EET | Kutsu

Tervetuloa seuraamaan koulutuspäivän keskusteluja esittämään kysymyksiä alan keskeisille asiantuntijoille. Kotimaista kalaa toivotaan lisää mutta miten se tehdään? Kalankasvattajaliiton jäsenkoulutuksessa on tarkoitus pureutua eri vaihtoehtoihin. Koulutuksessa kerrotaan Suomen kalanviljelyn kasvutavoitteista, tekniikasta ja tutkimuksesta aina hallituksen kärkihanketta myöden.

Ensimmäinen kalankasvatuksesta Suomessa kertova kirja ilmestyy29.10.2014 12:02:57 EET | Tiedote

Suomen Kalankasvattajaliitto julkaisee 7.11. ensimmäisen suomenkielisen, vesiviljelyä laajasti käsittelevän teoksen Suomessa kasvanut kala. Kirja kattaa kasvatetun kalan koko elinkaaren emokalan valinnasta mädiksi, poikaseksi ja täysikasvuiseksi vonkaleeksi. Kirjassa esitellään ruokakalan kasvatusta ja matkaa kaupan kalatiskille sekä kalojen istuttamista luonnonveteen. Kalaruokien kokeiluun innostavat toimiviksi todetut reseptit.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme