Jyväskylän yliopisto

Suomalainen mielenterveyshoidon malli osaksi WHO:n hoitosuosituksia

Jaa

Suomalainen avoimen dialogin hoitomalli (ns. Keroputaan hoitomalli) on mukana maailman terveysjärjestö WHO:n uudessa ohjeistuksessa. Ohjeistuksen tavoitteena on edistää ihmisoikeuksien ja toipumisorientaation toteutumista mielenterveyspalveluissa.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän yliopiston yhteistyössä kehittämä avoimen dialogin hoitomalli kehitettiin alkujaan skitsofrenian hoitoon. Mallia on sittemmin sovellettu myös masennuksen, unettomuuden ja elämänkriisien kohtaamiseen. Kuvituskuva.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän yliopiston yhteistyössä kehittämä avoimen dialogin hoitomalli kehitettiin alkujaan skitsofrenian hoitoon. Mallia on sittemmin sovellettu myös masennuksen, unettomuuden ja elämänkriisien kohtaamiseen. Kuvituskuva.

WHO on ilmaissut huolen mielenterveyshoidon vaikuttavuudesta. Esimerkiksi vaikeista mielenterveysongelmista kärsivien elinajanodote on 15–20 vuotta muuta väestöä lyhyempi ja monet palveluita käyttävistä jäävät työkyvyttömiksi. Mielenterveyspalvelut eivät myöskään tue riittävästi itsemääräämisoikeuden kaltaisia ihmisoikeudellisia asioita.

WHO:n uudessa, 10.6. julkaistussa ohjeistuksessa esitetään 22 mielenterveyshoidon mallia, joissa kiinnitetään erityistä huomiota potilaan ihmisoikeuksien toteutumiseen, ja joita olisi tulevaisuudessa syytä tutkia lisää. Yksi WHO:n malleista on Suomessa kehitetty avoimen dialogin hoitomalli.

Avoimen dialogin hoitomallissa mielenterveyspalvelut organisoidaan niin, että psyykkiseen kriisiin pystytään vastaamaan välittömästi. Hoito viedään ihmisten kotiin ja sosiaalinen verkosto kutsutaan hoidon osapuoleksi. Hoito ei kohdistu ensisijaisesti oireisiin, vaan asianomaisten elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen jaettujen tulkinta- ja päätöksentekoprosessien kautta. Hoitomallissa korostetaan psykoterapeuttisuuden merkitystä hoidon lähtökohtana.

Hoitomalli syntyi sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyönä

Avoimen dialogin hoitomallia kehitettiin Länsi-Pohjan psykiatrian tulosalueen ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen yhteistyössä 1980- ja 1990-lukujen aikana. Hoitomallin on useissa tutkimuksissa katsottu edistävän vaikeista mielenterveysongelmista kärsivien sosiaalista toimintakykyä ja toimijuutta. Koko Länsi-Pohjan mielenterveyspalvelut kattaneen dialogisen hoitomallin kehittämis- ja tutkimushankkeiden aikana myös tahdonvastaisten hoitotoimien käyttö oli alueella valtakunnallisesti vertailtuna vähäistä.

Viime vuosien aikana Länsi-Pohjan alueella tahdonvastaisten hoitotoimenpiteiden määrä suhteessa väestöön on ollut maan keskiarvoa korkeampi. Sekä Länsi-Pohjassa että muualla dialogisen hoitomallin kehittämistä ja ylläpitämistä ovat vaikeuttaneet muun muassa palvelujärjestelmän rakenteelliset tekijät ja henkilöstövaihdokset

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitos ovat aloittamassa avoimen dialogin hoitomallin tutkimus- ja kehitystyötä uudelleen. Useita avoimen dialogin hoitomallin tutkimushankkeita on parhaillaan menossa eri puolilla maailmaa.

Kehitys- ja tutkimusyhteistyötä elvytetään

Suomessa kiinnostus avoimen dialogin hoitomallin ja muidenkin WHO:n esittelemien mallien tutkimista ja kehittämistä kohtaan on toistaiseksi ollut valitettavan vähäistä, toteaa psykologi, tutkijatohtori Tomi Bergström. Myöskään Länsi-Pohjan alueella aiemman kaltaista tutkimus- ja kehitystyötä ei ole pystytty jatkamaan.

– Toivon, että WHO:n ohjeistukset innostavat ihmisiä enemmän kehittämään mielenterveyspalveluita tutkimuksen keinoin. Myös avoimen dialogin hoitomallissa on lähtökohtaisesti ollut kyse palveluiden kehittämisestä tieteen keinoin. Osallistavan ja arjen työssä tehtävän tutkimuksen avulla voidaan katsoa, mitkä asiat palveluissa todella toimivat ja mitkä taas eivät. Tällöin tieto on välittömästi kaikkien asianomaisten käytössä. Lisäksi kerättyä tietoa voidaan käyttää erilaisten hoitokäytäntöjen vaikuttavuuden arvioimiseen, Bergström toteaa.

Sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueella kliinisenä psykologina ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tutkijatohtorina työskentelevä Bergström kertoo uudelleen herätellyn tutkimus- ja kehitysyhteistyön lähteneen sujumaan hyvin.

– Tutkimustoiminnan myötä on myös päästy uudella tavalla pohtimaan hoidon sisältöä ja sitä, mitkä asiat todella ovat tärkeitä ja millaisiin asioihin tämän päivän mielenterveyspalveluiden olisi vastattava. Mielenterveyspalvelut kehittyvät vain avoimessa dialogissa.

Yhteistyön seuraava askel on Länsi-Pohjan mielenterveyspalveluiden kokonaisvaltaisempi tutkiminen, joka on tarkoitus aloittaa vuoden 2022 aikana. Tavoitteena on seuraavien vuosien aikana osallistaa kaikki työntekijät, palveluita käyttävät ja heidän hoitoonsa osallistuvat omaiset, ja näin luoda käsitys siitä, mitä hoidossa on todella tapahtunut ja mitkä tekijät ovat yhteydessä myönteiseen hoitotulokseen.

Lisätietoa:

Jyri J. Taskila, psykiatri, johtajaylilääkäri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri
jyri.taskila@lpshp.fi

Tomi Bergström, psykologi, tutkijatohtori, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri & Jyväskylän yliopisto
tomi.bergstrom@lpshp.fi

Mia Kurtti, sairaanhoitaja, perheterapiakouluttaja, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri
mia.kurtti@lpshp.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija (Jyväskylän yliopisto)

kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Kuvat

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän yliopiston yhteistyössä kehittämä avoimen dialogin hoitomalli kehitettiin alkujaan skitsofrenian hoitoon. Mallia on sittemmin sovellettu myös masennuksen, unettomuuden ja elämänkriisien kohtaamiseen. Kuvituskuva.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän yliopiston yhteistyössä kehittämä avoimen dialogin hoitomalli kehitettiin alkujaan skitsofrenian hoitoon. Mallia on sittemmin sovellettu myös masennuksen, unettomuuden ja elämänkriisien kohtaamiseen. Kuvituskuva.
Lataa
PsT Tomi Bergström
PsT Tomi Bergström
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Pekingin Olympialaisten kisareittejä hiihdetään jo Vuokatin hiihtolaboratoriossa18.6.2021 07:00:00 EEST | Tiedote

Hiihdon arvokisareittien mallintamista ja virtuaalireittien tuontia hiihtomattoympäristöön on viety eteenpäin vuodesta 2019 lähtien CEMIS-yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) ja Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikön toimesta. Viimeisin kehitystyön tulos ovat virtuaalimallit Pekingin Olympialaisten maastohiihdon sprintti- että ampumahiihdon 2,5 km kisareiteistä.

Korona-aika todisti odottavien vanhempien haluavan tasa-arvoista vanhemmuutta17.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Esikoistaan odottavat pariskunnat kokivat koronaan liittyneiden rajoitustoimien heikentäneen yhteisvanhemmuutta, sillä ne kohdistuivat puolisoiden osallistumiseen sekä parien mahdollisuuksiin saada tukea toisiltaan, lähipiiriltä ja palveluista. Palveluista saatu tuki olisi ollut tarpeen, sillä korona-aika herätti esikoistaan odottavissa paljon huolta ja stressiä, käy ilmi Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta.

Nuolimyrkkysammakon nuijapäät selviävät elämänsä ensi metrit melkein missä vain16.6.2021 13:36:36 EEST | Tiedote

Ryhmä Jyväskylän ja Stanfordin yliopistojen tutkijoita oli mukana tutkimassa trooppisia sammakoita Amazonilla Ranskan Guyanassa. Moni sekä maalla että vedessä elämään pystyvistä tropiikin lajeista käyttää lyhytaikaisia vesialtaita poikasten kasvattamiseen. Sammakoilla on erilaisia vaatimuksia ja mieltymyksiä esimerkiksi altaiden kemiallisille olosuhteille. Tutkijat yllättyivät huomatessaan värjärinnuolimyrkkysammakon nuijapäiden selviytyvän hyvin vaihtelevissa vesioloissa: ne sietivät yhtä lailla hyvin happamia ja emaksisiä vesiä. Sammakkoisät kuljettivat nuijapäitä sopiviin oloihin jopa 20 metrin korkeudelle. Tutkimus julkaistiin Ecology and Evolution -lehdessä kesäkuussa 2021.

Resilienssi suojaa vanhempia uupumukselta koronakriisin alla16.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Resilienssi, eli kyky palautua nopeasti stressistä ja vastoinkäymisistä, on suojannut vanhempia uupumukselta COVID-19 poikkeusaikana, selviää Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen VoiKu-Covid-19-tutkimushankkeesta. Tutkimukseen vastasivat 1105 vanhempaa eri puolilta Suomea. Riskiä uupumukselle poikkeusaikana lisäsi vanhemman nuori ikä, lasten nuori ikä, lasten erityistarpeet, sekä ajankäytössä tapahtuneet muutokset lasten jäätyä poikkeustilan vuoksi kotiin päivähoidosta tai koulusta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme