Suomalainen mielenterveyshoidon malli osaksi WHO:n hoitosuosituksia
WHO on ilmaissut huolen mielenterveyshoidon vaikuttavuudesta. Esimerkiksi vaikeista mielenterveysongelmista kärsivien elinajanodote on 15–20 vuotta muuta väestöä lyhyempi ja monet palveluita käyttävistä jäävät työkyvyttömiksi. Mielenterveyspalvelut eivät myöskään tue riittävästi itsemääräämisoikeuden kaltaisia ihmisoikeudellisia asioita.
WHO:n uudessa, 10.6. julkaistussa ohjeistuksessa esitetään 22 mielenterveyshoidon mallia, joissa kiinnitetään erityistä huomiota potilaan ihmisoikeuksien toteutumiseen, ja joita olisi tulevaisuudessa syytä tutkia lisää. Yksi WHO:n malleista on Suomessa kehitetty avoimen dialogin hoitomalli.
Avoimen dialogin hoitomallissa mielenterveyspalvelut organisoidaan niin, että psyykkiseen kriisiin pystytään vastaamaan välittömästi. Hoito viedään ihmisten kotiin ja sosiaalinen verkosto kutsutaan hoidon osapuoleksi. Hoito ei kohdistu ensisijaisesti oireisiin, vaan asianomaisten elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen jaettujen tulkinta- ja päätöksentekoprosessien kautta. Hoitomallissa korostetaan psykoterapeuttisuuden merkitystä hoidon lähtökohtana.
Hoitomalli syntyi sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyönä
Avoimen dialogin hoitomallia kehitettiin Länsi-Pohjan psykiatrian tulosalueen ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen yhteistyössä 1980- ja 1990-lukujen aikana. Hoitomallin on useissa tutkimuksissa katsottu edistävän vaikeista mielenterveysongelmista kärsivien sosiaalista toimintakykyä ja toimijuutta. Koko Länsi-Pohjan mielenterveyspalvelut kattaneen dialogisen hoitomallin kehittämis- ja tutkimushankkeiden aikana myös tahdonvastaisten hoitotoimien käyttö oli alueella valtakunnallisesti vertailtuna vähäistä.
Viime vuosien aikana Länsi-Pohjan alueella tahdonvastaisten hoitotoimenpiteiden määrä suhteessa väestöön on ollut maan keskiarvoa korkeampi. Sekä Länsi-Pohjassa että muualla dialogisen hoitomallin kehittämistä ja ylläpitämistä ovat vaikeuttaneet muun muassa palvelujärjestelmän rakenteelliset tekijät ja henkilöstövaihdokset
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitos ovat aloittamassa avoimen dialogin hoitomallin tutkimus- ja kehitystyötä uudelleen. Useita avoimen dialogin hoitomallin tutkimushankkeita on parhaillaan menossa eri puolilla maailmaa.
Kehitys- ja tutkimusyhteistyötä elvytetään
Suomessa kiinnostus avoimen dialogin hoitomallin ja muidenkin WHO:n esittelemien mallien tutkimista ja kehittämistä kohtaan on toistaiseksi ollut valitettavan vähäistä, toteaa psykologi, tutkijatohtori Tomi Bergström. Myöskään Länsi-Pohjan alueella aiemman kaltaista tutkimus- ja kehitystyötä ei ole pystytty jatkamaan.
– Toivon, että WHO:n ohjeistukset innostavat ihmisiä enemmän kehittämään mielenterveyspalveluita tutkimuksen keinoin. Myös avoimen dialogin hoitomallissa on lähtökohtaisesti ollut kyse palveluiden kehittämisestä tieteen keinoin. Osallistavan ja arjen työssä tehtävän tutkimuksen avulla voidaan katsoa, mitkä asiat palveluissa todella toimivat ja mitkä taas eivät. Tällöin tieto on välittömästi kaikkien asianomaisten käytössä. Lisäksi kerättyä tietoa voidaan käyttää erilaisten hoitokäytäntöjen vaikuttavuuden arvioimiseen, Bergström toteaa.
Sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueella kliinisenä psykologina ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tutkijatohtorina työskentelevä Bergström kertoo uudelleen herätellyn tutkimus- ja kehitysyhteistyön lähteneen sujumaan hyvin.
– Tutkimustoiminnan myötä on myös päästy uudella tavalla pohtimaan hoidon sisältöä ja sitä, mitkä asiat todella ovat tärkeitä ja millaisiin asioihin tämän päivän mielenterveyspalveluiden olisi vastattava. Mielenterveyspalvelut kehittyvät vain avoimessa dialogissa.
Yhteistyön seuraava askel on Länsi-Pohjan mielenterveyspalveluiden kokonaisvaltaisempi tutkiminen, joka on tarkoitus aloittaa vuoden 2022 aikana. Tavoitteena on seuraavien vuosien aikana osallistaa kaikki työntekijät, palveluita käyttävät ja heidän hoitoonsa osallistuvat omaiset, ja näin luoda käsitys siitä, mitä hoidossa on todella tapahtunut ja mitkä tekijät ovat yhteydessä myönteiseen hoitotulokseen.
Lisätietoa:
Jyri J. Taskila, psykiatri, johtajaylilääkäri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri
jyri.taskila@lpshp.fi
Tomi Bergström, psykologi, tutkijatohtori, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri & Jyväskylän yliopisto
tomi.bergstrom@lpshp.fi
Mia Kurtti, sairaanhoitaja, perheterapiakouluttaja, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri
mia.kurtti@lpshp.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija (Jyväskylän yliopisto)
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kävelyvaikeudet eivät estä liikkumista - myös hidas kävely voi rasittaa iäkästä henkilöä16.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että hidas kävely voi tuntua raskaalta iäkkäille henkilöille, vaikka se ei näy aktiivisuusmittareissa. Kävelyvaikeudet vaikuttavat ennen kaikkea kävelynopeuteen, mutta eivät välttämättä lyhennä kävelyn kestoa. Tutkija kannustaa jatkamaan kävelyä omaan tahtiin.
Väitös: Aivoaaltotallenteiden analysointi tekoälyn avulla auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien havaitsemisessa16.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Lyhyet ei-invasiiviset EEG-aivosähkökäyrätytkimukset ja niistä tehtävä tekoälyanalyysi voivat auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien varhaisemmassa ja tehokkaammassa havaitsemisessa. Mingliang Zhangin Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että rutiininomainen EEG-tutkimus yhdistettynä tekoälyyn voi tarjota nopeita ja edullisia seulontavälineitä, tukea sairaaloita turvallisessa yhteistyössä datan jakamisen suhteen sekä tasoittaa tietä yksilöllisemmälle hoidolle ja paremmille hoitotuloksille.
Hyvät sosiaaliset suhteet metsästäjien kesken edistävät kestävää riistanhoitoa16.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus paljastaa, että metsästysryhmien sisäinen sosiaalinen dynamiikka vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin metsästyssuosituksia noudatetaan Suomessa. Laajaan kyselyaineistoon perustuvat tulokset paljastavat, että toimiva päätöksenteko, vahva luottamus ja hyvä yhteistyö ryhmän sisällä lisäävät merkittävästi suositusten mukaisia metsästyspäätöksiä.
Väitöstutkimus: kokonaisvaltainen addiktiokäsitys murtaa päihderiippuvuuden stigmaa15.12.2025 13:36:09 EET | Tiedote
YTM Piia Koivumäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan addiktion ilmiötä Lauri Rauhalan filosofisen ihmiskäsityksen valossa. Käsitteellisessä tutkimuksessaan Koivumäki kehitti holistisen addiktiokäsityksen, jossa riippuvuus nähdään kehollisena ja koettuna sekä elämäntilanteissa ja elämänhistoriassa kehkeytyvänä kokonaisuutena. Tutkimus tarjoaa uuden näkökulman tarkastella päihderiippuvuutta.
Kiertotalous lupaa vihreää tulevaisuutta, mutta unohtaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden15.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Kiertotaloutta pidetään avainratkaisuna ilmasto- ja resurssikriisiin, mutta Kang Liun väitöstutkimuksen mukaan sen sosiaaliset vaikutukset jäävät usein varjoon. Tutkimus tuo esille uuden viitekehyksen, jossa sosiaalityö toimii talouden siirtymien aktiivisena muovaajana kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpiä käytäntöjä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme