WolfcomWolfcom

Suomalainen Reaktor Hello World satelliitti laukaistiin tänä aamuna Intiasta

Jaa

Ensimmäinen suomalainen kaupallisesti rakennettu nanosatelliitti, Reaktor Hello World, laukaistiin onnistuneesti avaruuteen tänä aamuna kello 06:28 Intiasta. Satelliitin taustalla ovat piensatelliittien valmistamiseen erikoistunut Reaktor Space Lab, sekä yrityksen perustajiin kuuluva teknologiayhtiö Reaktor.

Ensimmäinen suomalainen kaupallisesti rakennettu nanosatelliitti, Reaktor Hello World, laukaistiin onnistuneesti avaruuteen tänä aamuna kello 06:28 Intiasta.
Ensimmäinen suomalainen kaupallisesti rakennettu nanosatelliitti, Reaktor Hello World, laukaistiin onnistuneesti avaruuteen tänä aamuna kello 06:28 Intiasta.

Tänään laukaistun Reaktor Hello World -satelliitin ja sen Hello World-alustan toiminnasta odotetaan tuloksia lähiviikkojen aikana. Reaktor Space Labin tavoitteena on toteuttaa uusia avaruuspalveluita tulevaisuuden tarpeisiin yhteistyössä kumppaneiden kanssa.

Espoon Otaniemessä rakennettu satelliitti kantaa mukanaan VTT:n kehittämää infrapuna-alueen hyperspektrikameraa, jolla voidaan seurata esimerkiksi maailman hiilinielujen kehitystä, peltojen lannoitustilannetta, sekä kartoittaa asteroidien koostumusta. Tällaisella avaruusteknologialla on valtava merkitys tulevaisuuden maataloudelle, sillä sen avulla voidaan havaita mm. rikkakasveja, kasvitauteja, sekä sinilevää ja öljyvuotoja.

Olemme iloisia, että pääsimme laukaisemaan satelliitin. Matkan varrella on ollut useita lykkäyksiä kolmansien osapuolien toimesta, minkä vuoksi tätä päivää on odotettu kuumeisesti reilun vuoden ajan. Tämä on ensimmäinen testi Reaktorin kanssa kehittämällemme kaupalliselle piensatelliittialustalle. Opimme lisää alustan toiminnasta tulevien viikkojen aikana”, iloitsee Reaktor Space Labin toimitusjohtaja Tuomas Tikka.

“Satelliitin samaa Hello World -alustaa käytetään myös W-Cubeen, joka on historian ensimmäinen satelliitti, jonka Euroopan avaruusjärjestö on tilannut Suomesta. Kehitteillä on jo useita muitakin satelliitteja ESA:lle sekä kaupallisille kumppaneille”,Tikka jatkaa.

Nyt laukaistu satelliitti, kuin myös Reaktor Space Lab, saivat alkunsa Reaktorin muutama vuosi sitten käynnistämästä avaruusohjelmasta. Yritys aloitti ohjelman, koska halusi oppia piensatelliittien valmistuksen, päästä kehittämään avaruusliiketoimintaa, sekä rakentaakseen suomalaisen avaruusosaamisen tunnettuutta yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa.

Reaktorin avaruusliiketoiminnasta vastaava johtaja Juha-Matti Liukkonen kertoo Reaktorin ohjelman saavuttaneen keskeiset tavoitteensa jo ennen satelliitin laukaisua.

”Haluamme onnitella Reaktor Space Labia tästä todella onnistuneesta työstä, joka saavutti tänä aamuna odotetun merkkipaalun. Ajattelimme pari vuotta sitten, että voimme vasta satelliitin laukaisun jälkeen tehdä avaruusteollisuudelle merkittäviä ratkaisuja. Olemme kuitenkin jo reilun vuoden ajan tehneet ohjelmistotyötä alan toimijoille, sekä osallistuneet avaruusteollisuuden kehittämiseen yhdessä Reaktor Space Labin kanssa. Laukaisu avaruuteen on yksi saavutettu etappi, josta olemme todella ylpeitä”, Liukkonen sanoo.

Liukkonen uskoo avaruusalan olevan valtava mahdollisuus Suomelle. Piensatelliittiosaamisen ohella Suomesta löytyy maailmanluokan osaamista muun muassa erilaisten instrumenttien valmistukseen. Osalla yrityksistä on yli 30 vuoden kokemus alalta.

”Suomalainen avaruusalan osaaminen on maailmalla hyvin arvostettua. Uskon vakaasti, että voimme nousta avaruusteknologian huippumaaksi, jos kehitys jatkuu tämän suuntaisena”, toteaa Liukkonen.

Vauhtia alan kehitykselle hän toivoo myös Suomeen suunnitteilla olevasta uudesta avaruusstrategiasta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner asettivat maaliskuussa 2018 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus Suomen avaruusstrategian uusiksi, kasvua ja työllisyyttä edistäviksi toimenpiteiksi. Työryhmän esitys luovutettiin ministereille viime viikolla ja sen mukaan Suomen tavoite on olla maailman houkuttelevin ja ketterin avaruusliiketoimintaympäristö vuoteen 2025 mennessä. Liukkonen osallistui selvityksen tekemiseen Reaktorin edustajana.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tuomas Tikka, RSL
Toimitusjohtaja
Puh.: +358504369119
S-posti.: tuomas.tikka@reaktorspace.com

Juha-Matti Liukkonen, Reaktor
Avaruusohjelmasta ja robottiliiketoiminnasta vastaava johtaja
Puh.: +358 40 5280142
S-posti.: juha-matti.liukkonen@reaktor.com

Laura Kyntölä, Wolfcom Oy
+358 45 8966399
laura.kyntola@wolfcom.fi

Kuvat

Ensimmäinen suomalainen kaupallisesti rakennettu nanosatelliitti, Reaktor Hello World, laukaistiin onnistuneesti avaruuteen tänä aamuna kello 06:28 Intiasta.
Ensimmäinen suomalainen kaupallisesti rakennettu nanosatelliitti, Reaktor Hello World, laukaistiin onnistuneesti avaruuteen tänä aamuna kello 06:28 Intiasta.
Lataa
Espoon Otaniemessä rakennetun satelliitin ja sen Hello World-alustan toiminnasta odotetaan tuloksia lähiviikkojen aikana.
Espoon Otaniemessä rakennetun satelliitin ja sen Hello World-alustan toiminnasta odotetaan tuloksia lähiviikkojen aikana.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Wolfcom
Wolfcom
Tehtaankatu 40 B
00150 Helsinki

+358400579653http://www.wolfcom.fi/

Viestintätoimisto Wolfcom Boutique PR- and Communications, Helsinki, Finland

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Wolfcom

Marttiini teki Sastalle 50-vuotisjuhlapuukon21.5.2019 09:50:00 EESTTiedote

Luonnonystäviä jo 50 vuoden ajan pukenut suomalainen erävaatemerkki Sasta esittelee juhlavuotenaan viisi muiden kotimaisten laatumerkkien kanssa suunniteltua ja valmistettua yhteistuotetta. Juhlamalliston tavoitteena on muistuttaa kuluttajia kotimaisen suunnittelun ja tuoteosaamisen jatkuvuuden tärkeydestä sekä tukea vastuullisia suomalaisia toimijoita. Ensimmäinen yhteistyö oli Coston kanssa tehty sarkalippis ja kesän kynnyksellä juhlavuoden valikoima täydentyy Marttiinin Sasta-juhlapuukolla.

Ylioppilaslakillakin voi erottautua24.4.2019 12:12:43 EESTTiedote

Noin 30 000 suomalaisnuorta painaa kesäkuun ensimmäisenä lauantaina päähänsä perinteisen ylioppilaslakin merkkinä ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Suomessa valkolakkiperinteen lasketaan alkaneen vuonna 1865, jolloin muutama helsinkiläinen ylioppilas valmistutti itselleen ensin Tanskassa ja sittemmin Ruotsissa jo suosioon nousseen mallin mukaisesti samettisen ylioppilaslakin. Pohjoismaiden suurin ylioppilaslakkien ja valmistujaistuotteiden valmistaja C.L. Seifert on ulottanut räätälöidyn hattupalvelunsa myös suomalaisille ylioppilaille, jotka voivat verkkopalvelun avulla suunnitella ja tilata itselleen personoidun ja käsintehdyn laadukkaan, kaikki vaput ryhdikkäänä kestävän ylioppilaslakkinsa.

Yli 650 suomalaista haki muotiviikkojen malliksi8.4.2019 12:59:08 EESTTiedote

Kaikille suomalaisille muotia tarjoava Sokos-tavarataloketju haki kevään muotiviikoilleen malleiksi tavallisia muodista ja esiintymisestä kiinnostuneita kuluttajia. Hakijoita huippumalli Saimi Hoyerin vetämään mallivalmennukseen ilmoittautui yli 650, joista kahdeksan nähdään viikonloppuna Oulun Sokos-tavaratalon estradilla. Hakijoiden suuri määrä ja laaja, 9-73 -vuoden ikäjakauma ilahdutti muotiviikkojen järjestäjät.

Eestlased loobuvad heliplaatidest voogedastuse kasuks29.3.2019 13:58:00 EETTiedote

Kolme suurima plaadifirma andmetel siirdub muusikatarbimine ka Eestis digitaalsetesse voogedastuskanalitesse ning see sunnib muusikuid avaldama pikkade plaatide asemel pigem singleid. Füüsiliste salvestiste ehk heliplaatide müük langeb jätkuvalt ja vähenes eelmisel aastal üle-eelmisega võrreldes 40% võrra. Digitaalsete streaming-teenuste kaudu tarbitud muusika maht kasvas 2018. aastal lausa 43%. See viitab selgele muutusele Eesti tarbijate muusikakuulamisharjumustes. Uutmoodi muusikatarbimine, mis toimub voogedastusteenuste kaudu, sunnib artiste keskenduma plaatide asemel senisest enam singlite avaldamisele.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme