Suomalaisella rakennusalalla on yleinen harhaluulo betonin kuivumisen mittaamisesta – Betonin sisään sijoitettu sensori ei riitä

Rakenteilla olevassa talossa on erittäin tärkeää, että betoni on kuivunut riittävästiennen kuin sitä päällystetään, jotta vältytään homeongelmilta.Betonin kuivuminen on kuitenkin monimutkainen ja hidas ilmiö. Betonivalun kuivumisaikaa mitataan yleensä viikoissa tai jopa kuukausissa. Suomessa kuivumisen mittaamisessa ajatellaan usein että kuivumistaon parasta seurata sijoittamallakosteusantureita betonin sisään, jolloin voidaan seurata kuivumisen etenemistä. 

Betonin sisään sijoitettavissa sensoreissa on kaksi ongelmaa 

Betonista mittaamalla saadaan todellisuudessa tietoa vain kuivatuksen seurauksista, ei kuivatuksen tehokkuudesta, eikä sen onnistumisen tai epäonnistumisen syistä. Esimerkiksi yhdellä mittauksella saadaan tietää, että betonin sisällä kosteus on 95%. Seuraavalla viikolla mitattaessa saadaan sama tulos: kosteus on 95%. Betonin sisältä mittaamalla saadaan tietää vain tämä kosteusaste, eikä voida päätellä, miksi betonin kuivuminen ei ole viikossa edennyt lainkaan. 

Usein mittaamista betonin sisältä perustellaan sillä, että samoja betonin sisään sijoitettuja sensoreita voidaan hyödyntää mittaamaan kosteuden muutoksia myös rakennuksen käytön aikana. Tämä on periaatteessa hyvä ajatus mahdollisten kosteusvaurioiden seurantaan. Ongelmana tässä ajatuksessa on kuitenkin se, että rakennusvaiheessa seurantaa vaativat kuivatuksen kannalta kriittiset kohdat eivät ole samat kuin ne kriittiset paikat, joita kannattaa seurata rakennuksen käytön aikana. 

Käytössä olevassa rakennuksessa kosteuden kannalta kriittisiä paikkoja ovat esimerkiksi keittiöt ja kylpyhuoneet, eli paikat, joissa on vesipiste ja riski kosteuden pääsemiselle rakenteisiin. Rakennusvaiheessa kriittiset kohdat ovat siellä, missä joudutaan tekemään esimerkiksi syviä paikallavaluja raudoitusten saamiseksi paikalleen. Näillä valuilla ei ole yleensä mitään tekemistä vesipisteiden sijoittelun kanssa, eikä niitä tarvitse seurata enää rakennuksen valmistuttua. 

Ilman lämpötilaa ja kosteutta on seurattava, jotta betoni saadaan kuivumaan tehokkaasti 

Betonirakenteiden tehokkaan kuivumisen edistämiseksi onseurattava työmaanilman lämpötilaa ja kosteutta sekä ilmanpainetta. Ilman lämpötila ja kosteus vaikuttavat merkittävästi betonin kuivumiseen. Jos olosuhteet ovat kuivumiselle huonoja, betonivalu ei välttämättä kuivu ollenkaan. 

Esimerkiksi: alapohjarakenne märkätilassa (Eriste + Ontelolaatta 265 mm + Kallistusvalu 115 mm) kuivuu tavoitekosteuteen (90 %) 15 asteen lämpötilassasuhteellisen ilmankosteuden ollessa 70 % kahdeksassa viikossa.Lämpötilan ollessa 20 astetta ja suhteellisen ilmankosteuden ollessa 50 % kuivuminen tapahtuu viidessä viikossa. Esimerkki on laskettu Suomen Betoniyhdistyksen by 2020 –laskurilla. 

Ilman lämpötilaa ja kosteutta seuraamalla saadaan tietoa siitä, miksi aiemman esimerkin betonivalun kuivuminen ei ole viikossa edennyt. Ilman lämpötila voi olla liian alhainen, jolloin lämmitystä onlisättävä. Näiden mittaustulosten perusteella voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä lämmityksen ja kuivatuksen suunnittelussa sekä ennakoida kohteen eri alueiden lämmitys- ja kuivatustarpeita. 

Kun työmaan kuivumisolosuhteita seurataan ja optimoidaan säännöllisesti, betonin kuivuminen on mahdollista saavuttaasuunnitellusti. Säännöllisellä olosuhdeseurannalla myös kuivumisen ennakointi on helpompaa. 

Reaaliaikainen etäseuranta mullistaa alaa 

Tänä päivänä seuranta on mahdollista toteuttaa reaaliaikaisilla jaetäluettavilla sensoreilla. Näin saadaan jatkuvaa tietoa tilojen lämpötilasta ja ilmankosteudesta ilman paikan päällä käyntiä. 

Kaltiottarjoaa työmaille valmiin ratkaisun ilman lämpötilan ja kosteuden seurantaan. Reaaliaikainen seuranta mahdollistaa tehokkaamman ja optimoidun kuivatuksen sekä lämmityksen rakentamisen aikana.