Suomalaiselle työelämän kehitystyölle kansainvälistä tunnustusta
Suomalainen työelämän digitaalinen innovaatio sijoittui Napolissa järjestetyssä kansainvälisessä kilpailussa hopeasijalle. Työskentelytavan tutkimuksesta ja kehityksestä on vastannut LUT-yliopiston tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist, joka osallistui Napolissa pidetyn ECKM-konferenssin (European Conference on Knowledge Management) yhteydessä järjestettyyn kovatasoiseen ”Knowledge Management and Intellectual Capital Excellence Awards” kilpailuun Napolissa 1.-2.9.2022. Kilpailuun jätettiin kaikkiaan kymmeniä ehdotuksia, joista 9 parasta esitettiin loppukilpailussa.
Innovaatiota on jalostettu työpaikkojen käyttöön TYÖ2030-ohjelmassa, jossa tuotetaan uudenlaisia toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa.
” TYÖ2030-ohjelmassa nähtiin LUT tutkimus- ja opetustyössä kehitetty digitaalinen organisoitumismalli sosiaalisena innovaationa, jota kehitimme yhdessä eteenpäin. TYÖ2030-ohjelman aloitteesta organisoitumismalli on nyt kuvattu myös käytännönläheiseksi työkirjaksi, jonka avulla sitä voidaan levittää suomalaisille työpaikoille ja maailmalle.”
”On hienoa, miten Suomessa voimme tehdä yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa. Toimintamallin kehittämiseen liittyy paljon tutkimus- ja kehitystyötä ja sen testaukseen kompleksisten ongelmien ratkaisemiseksi on osallistunut satoja ihmisiä. TYÖ2030-ohjelman lisäksi tutkimus- ja kehitystyötämme on tukenut myös Business Finland sekä Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).”
Kokemus ja asiantuntemus yhteen pakettiin
Fast expert teams (FET)-työskentelyn ideana on tuoda nopeasti erilaista asiantuntemusta omaavat, eri paikoissa työskentelevät ihmiset yhteistyöhön haasteiden ja monisyisten tehtävien ratkaisemiseksi. FET on lyhenne englanninkielisistä sanoista Fast expert teams, eli nopeat asiantuntijaryhmät. Tällä tarkoitetaan väliaikaista asiantuntijatiimiä, joka on koottu yhteen jonkin haastavan tehtävän ratkaisemiseksi yli ammatti- ja organisaatiorajojen.
”Organisaation sisältä ja ulkopuolelta tulevat asiantuntijat kootaan yhteen tietyn haasteen tai tehtävän ratkaisemista varten, koska heillä on juuri siihen tarvittavaa tietoa ja näkemystä. Työskentelyssä arvostetaan sekä koulutuksen että kokemuksen kerryttämää asiantuntemusta,” professori Kirsimarja Blomqvist kuvailee.
Työskentelyssä hyödynnetään digitaalisia yhteistyöalustoja. Luottamukseen ja yhteisiin toimintaperiaatteisiin perustuvaa asiantuntijayhteistyötä johdetaan aktiivisesti ja vain osa työskentelystä vaatii yhteistä aikaa. Yhteistyöalustalla keskustellaan ja jaetaan erilaisia dokumentteja, valokuvia tai videoita. Osallistujien yhteistyöhön tuomat digitaaliset aineistot tukevat eriaikaista yhteistyötä, ideointia ja uuden tiedon tuottamista. Työskentelylle on luonteenomaista innovatiivisuus ja parhaimmillaan tehtävän toimeksiantaja saa uusia ja yllättäviäkin ideoita. Toimintamallia voidaan helposti skaalata yksittäisistä ryhmistä useita ryhmiä sisältäviksi väliaikaisiksi asiantuntijayhteisöiksi, jotka toimivat ryhmien väliaikaisena kotiorganisaationa.
Työkirjasta inspiraatioita
FET kytkeytyy TYÖ2030-ohjelman tavoitteeseen rakentaa Suomeen maailman paras työelämä. Kirsimarja Blomqvist on kirjoittanut TYÖ2030-ohjelman tilauksesta FET-työskentelytavasta käytännöllisen työkirjan, jota eri organisaatiot voivat hyödyntää omassa kehitystyössään.
TYÖ2030 mahdollistaa työskentelytavan kokeiluja ohjelmakauden aikana ja koordinoi FET-prosesseista saatujen tulosten ja kokemusten laajempaa levittämistä. LUT kauppakorkeakoulu jatkaa puolestaan uusien digitaalisten yhteistyömallien tutkimusta ja kehittää FET-työskentelytapaa edelleen.
”FET on hieno resurssiviisas tapa yhteiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun sekä oppimiseen. Työkirja yhdistää erilaista tietoa ja osaamista sekä auttaa hyödyntämään digitalisuutta, tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin ja ratkaisuihin”, TYÖ2030 ohjelmajohtaja Sanna Kulmala kiteyttää.
Lisätietoja
-
Kirsimarja Blomqvist, tietojohtamisen professori, LUT-yliopiston kauppakorkeakoulu, +358 40 755 1693, Kirsimarja.blomqvist@lut.fi
-
Sanna Kulmala, TYÖ2030-ohjelmajohtaja, p. +358 40 411 6378, sanna.kulmala@ttl.fi
Tutustu lisää
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta TYÖ2030 | Työterveyslaitos
TYÖ2030 -tutkimus: vertaisoppiminen ja henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen ovat työnantajien mielestä tärkeimpiä keinoja edistää osaamista työpaikoilla21.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
TYÖ2030 -ohjelman toteuttaman tutkimuksen mukaan valtaosa työnantajista kokee henkilöstön osaamisen kehittämisen tärkeänä. Näkemykset resurssien riittävyydestä kuitenkin vaihtelevat, ja myös koulutustausta vaikuttaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin.
Keskustellaanko teillä johtajuudesta? Näillä vinkeillä eteenpäin!15.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
TYÖ2030-ohjelma on yhteistyössä Suomen Nuorkauppakamareiden kanssa koonnut yhteen tutkimustuloksia johtajuudesta sekä ajatuksia ja näkökulmia Vuoden Nuori Johtaja -kilpailun voittajilta ja finalisteilta. Lopputuloksena syntyi työkalu niille työelämän toimijoille, jotka haluavat olla askeleen edellä polulla kohti huomisen johtajuutta.
TYÖ2030-ohjelman Työkaverikysely paljastaa: Työkaveruus vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta - nuorten kohdalla etätyö on heikentänyt pysyvästi tai hetkellisesti 18-24-vuotiaiden työkaverisuhteita14.2.2023 07:58:24 EET | Tiedote
Työpaikat ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja kaverisuhteiden solmimiselle. Suomalaiset arvioivat, että noin kolmannes kaverisuhteista on lähtenyt liikkeelle työpaikalta. Työkavereiden tuomaa yhteenkuuluvuuden tunnetta pidetään tärkeä asiana elämässä. Etätyö on jättänyt jälkensä työkaveruuksiin: kyselyn mukaan etätyö on heikentänyt ainakin hetkellisesti nuorten työkaveruuksia.
TYÖ2030-ohjelman MEADOW-tutkimus selvitti: Luottamuksesta menestysresepti kilpailukyvyn vahvistamiseen2.2.2023 09:11:28 EET | Tiedote
Johdon ja henkilöstön välinen luottamus on organisaatioille tärkeä kilpailutekijä. Vuoden alussa valmistunut MEADOW-raportti avaa luottamuksen etuja ja antaa tuoretta tietoa sen merkityksestä organisaatioille. Etenkin taantuman uhatessa luottamuksella voi olla merkittävä rooli organisaatioiden selviytymiseen – parhaimmillaan se toimii myönteisenä vastavoimana haastavina aikoina. Tutkimuksen mukaan luottamus korreloi vahvasti henkilöstön osallistumiseen. Mitä korkeampi luottamus on, sitä enemmän henkilöstö osallistuu kehittämistyöhön ja sen tuloksellisemmaksi sekä hauskemmaksi se koetaan. Aiemmin julkaistun Meadow-tutkimuksen mukaan sellaiset yritykset, joissa vähintään 30 prosenttia henkilöstöstä osallistuu säännöllisesti toiminnan kehittämiseen, reilu kolmannes (35 %) kertoo tuottaneensa markkinoille kokonaan uuden tuotteen tai palvelun. Vahvan luottamuksen on myös havaittu ruokkivan yhteistyötä yrityksissä ja yhteisöissä. ”Havaintojemme mukaan organisaatioiden väliset erot olivat suu
TYÖ2030-ohjelman MEADOW-tutkimus selvitti: Digitalisaation vaikutukset työelämässä jakautuvat epätasaisesti21.11.2022 12:25:13 EET | Tiedote
Digitalisaatio koskee kaikkia toimialoja ja työorganisaatioita, ja sen merkitys on korostunut entisestään koronapandemian myötä. Tuoreen TYÖ2030-ohjelman MEADOW-raportin mukaan digitalisaatio etenee eri toimialoilla ja organisaatioissa eri vauhtia ja saa niissä erilaisia muotoja. Työntekijöiden kokemukset digitalisaation vaikutuksesta ovat varsin myönteisiä, mutta ristiriitaisempia kuin työnantajan edustajilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme