Suomalaisen metsäluonnon turvaamiseen tarvitaan osaajia

Ajankohtaisen tutkinnon perusteena ovat niin kansalliset kuin kansainväliset tavoitteet luonnonvarojen turvaamiseksi. Tutkinto painottuu luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja hiilinielujen ylläpitoon. Koulutuksen teemoissa asiaa käsitellään erilaisten metsänhoitomenetelmien soveltamisen, paikkatiedon ja metsävaratiedon hyödyntämisen kautta.

– Politiikkamurros on nyt meneillään ilmasto- ja biodiversiteettipolitiikassa, niin YK:n kuin EU:n tasolla ja tämä muuttaa väistämättä myös Suomen kansallisen metsäpolitiikan tavoitteita. Metsäluonnon suojeleminen haastaa meitä toimimaan entistä tarkemmin tieteelliseen tietoon pohjautuen. Meidän on ymmärrettävä luonnontieteelliset perusteet, miten luonnonvaroja ja luonnon monimuotoisuutta turvataan ekologisesti kestävästi, kertoo koulutuksen asiantuntijaopettaja, lehtori Petri Keto-Tokoi Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Jopa viidesosa metsäluonnosta on turvemaalla – hiilipäästöt vaarana

Suomen metsien hiilinielu on pienentynyt merkittävästi hakkuumäärien kasvun seurauksena. Myös liian voimakkaat harvennushakkuut, kiertoaikojen lyhentyminen ja lisääntyneet turvemaiden uudistushakkuut ovat vaikuttaneet siihen, että metsien hiilinielu on pienentynyt ja ojitetuilta turvemailta tulevat hiilipäästöt ovat kasvaneet.

Keskeinen haaste metsänhoidossa ovat turvemaat. Jopa viidesosa Suomen metsämaan pinta-alasta, puuston määrästä ja kasvusta on ojitetuilla turvemailla. Jos näitä käsitellään väärin, hiiltä vapautuu ilmakehään huomattavia määriä.

– Jos turvealueen haihduttava puusto poistetaan avohakkuulla, pohjaveden pinta nousee voimakkaasti. Vettymisen vuoksi alue kunnostusojitetaan, ojat kaivetaan kerta kerralta syvemmälle turvekerrokseen ja vapautetaan turpeen hiiltä ilmakehään, Keto-Tokoi kuvailee.

Tutkitun tiedon jakaminen on tärkeää ymmärtämisen lisäämisessä. Yksi tärkeä osa koulutusta on paikkatietojärjestelmän hyödyntäminen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Metsäammattilaisten tulee tietää esimerkiksi, mihin ajourat kannattaa maaperän kantavuuden puolesta sijoittaa, missä tarvitaan tavallista leveämmät suojavyöhykkeet vesistöjen varsille ja missä on erityisen arvokasta suojeltavaksi tai ennallistettavaksi soveltuvaa metsäluontoa. Paikkatietoaineistojen hyväksikäyttö auttaa sekä metsänomistajia että metsäammattilaisia tekemään paremmin informoituja metsien käytön ratkaisuja.

Ainutlaatuinen metsätalouden ylempi AMK-tutkinto Suomessa

Pitkäaikainen kokemus ja osaamispohja metsätalouden AMK-tutkinnoissa, tutkimukseen perustuvat tieto, työelämälähtöisyys sekä käytettävissä olevat asiantuntijat luovat vankan pohjan koulutuksen toteutukselle.

­ – Meillä on huippuopettajat koulutuksessa, niin metsäekologiassa kuin ympäristöekologiassa. Olemme myös vuosia toimineet jatkuvan kasvatuksen hankkeissa ja toteuttaneet monitavoitteisen metsänhoidon erikoistumisopintoja ja metsäluontoneuvojan erikoistumisopintoja, kertoo Ari Vanamo, lehtori ja metsätalouden tutkintovastaava Tampereen ammattikorkeakoulusta.

– Tällä haavaa vastaaviin sisältöihin painottuvaa metsätalouden ylempää AMK-tutkintoa ei ole toista Suomessa tarjolla, Vanamo kiteyttää.

Tutkinto on haussa kevään yhteishaussa, joka alkaa 15.3.2023.

Tarkempaa tietoa opinnoista löytyy linkistä https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/metsatalouden-ylempi-tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Ari Vanamo, lehtori, Rakennettu ympäristö ja biotalous, Tampereen ammattikorkeakoulu, ari.vanamo@tuni.fi, 040 561 6873

Petri Keto-Tokoi, lehtori, Rakennettu ympäristö ja biotalous, Tampereen ammattikorkeakoulu, petri.keto-tokoi@tuni.fi, 040 548 0034