Suomalaisen mitokondriotaudin taustalla vanhenemista ja syöpää muistuttava mekanismi

Suomalaiseen tautiperimään kuuluvan harvinaisen mitokondriotaudin GRACILE-oireyhtymän taustalla vaikuttaa syöpäsolujen kaltainen häiriö solujen aineenvaihdunnassa ja solusyklissä eli solujen kasvussa ja jakautumisessa. Liiallista solusyklin käynnistymistä rauhoittamalla tämänkaltaisia mitokondriosairauksia voitaisiin ehkä tulevaisuudessa hoitaa, mikä olisi merkittävä edistysaskel. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jota johtivat dosentti Jukka Kallijärvi ja emeritaprofessori Vineta Fellman. Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä huhtikuussa 2023.
Mitokondriot ovat soluelimiä, jotka vastaavat solun energia-aineenvaihdunnasta. Mitokondrioiden toiminnalle tärkeiden geenien mutaatiot aiheuttavat ihmisellä mitokondriotauteja. GRACILE-oireyhtymä johtuu mitokondrioissa energiaa tuottavan hengitysketjun toimintahäiriöstä. Oireyhtymä alkaa jo sikiöaikana kasvuhäiriönä ja ilmenee syntymän jälkeen maksa- ja munuaissairautena sekä vaikeana aineenvaihduntahäiriönä. Oireyhtymää sairastavat vastasyntyneet menehtyvät yleensä muutaman viikon iässä.
Kallijärven työryhmä osoitti hiirimallia käyttämällä, että oireyhtymälle keskeisissä kudoksissasolujen tumaan kertyy erittäin paljon DNA-vauriota. Vaurio johtuu siitä, että solut yrittävät kasvaa ja jakautua energianpuutoksesta huolimatta. Tällöin solut pysähtyvät ennen jakautumisvaihetta ja kudokset ajautuvat lopulta ennenaikaista vanhenemista muistuttavaan tilaan.
Tautimekanismin ymmärtäminen auttaa kehittämään hoitoa
Solujen kasvu ja DNA:n kahdentuminen kuluttavat paljon energiaa ja raaka-aineita, joten jakautuvat solut voivat olla erityisen alttiita mitokondrioiden toimintahäiriöille. Monisoluisille eliöille on evoluutiossa kehittynyt tiukkoja solusyklin rajoitemekanismeja suojaksi muun muassa syöpää vastaan. Osa näistä ei kuitenkaan toiminut GRACILE-oireyhtymän mutaatiota kantavissa hiirissä. Tutkimusryhmä havaitsi, että sairaissa kudoksissa syöpägeeni c-MYC:n ilmentyminen oli lisääntynyt jopa 40-kertaiseksi. c-MYC:n toiminnan estäminen syöpälääkkeeksi kehitetyllä miniproteiinilla vähensi DNA-vauriota sairaiden hiirten maksasoluissa.
– Tämä oli tutkimuksemme ällistyttävin löydös. Solusykliä ja kasvua säätelevän proteiinin raju lisääntyminen ilmeisesti pakottaa solut jakaantumaan, vaikka niiden resurssit eivät siihen riitä, ja tästä seuraa haitallinen noidankehä, Kallijärvi kertoo.
Tutkijat pystyivät estämään vanhenemismuutokset hiirissä
Vakuuttava todiste siitä, että luvaton solujen kasvu ja jakautuminen oli vanhenemismuutosten taustalla, tuli yllätyksenä kokeista, joissa tutkijat käyttivät mitokondrioiden vaihtoehtoista oksidaasientsyymiä eräänlaisena geeniterapiana paikkaamaan hengitysketjun toimintahäiriötä. Entsyymi ei kuitenkaan yllättäen paikannut varsinaista hengitysketjun toimintaa, mutta silti se sammutti lähes täysin mitokondrioiden stressisignaalin sekä liiallisen solusyklin käynnistymisen, jolloin vanhenemismuutokset estyivät.
Myös ketogeeninen ruokavalio, jonka tutkijat osoittivat jo aikaisemmin hidastavan maksatautia näissä hiirissä, vaikutti solusykliin sekä vähensi DNA-vauriota. Tätä ruokavaliota on jo kokeiltu hoitona lievempiä mitokondriotauteja sairastavissa potilaissa. Tutkijat pyrkivät nyt selvittämään hiirimallissa, mitkä mekanismit käynnistävät mitokondrioiden stressisignaalin ja voitaisiinko liiallista solunjakautumista hillitsemällä lieventää tautia.
Julkaisu:
Janne Purhonen, Rishi Banerjee, Vilma Wanne, Nina Sipari, Matthias Mörgelin, Vineta Fellman, Jukka Kallijärvi. Mitochondrial complex III deficiency drives c-MYC overexpression and illicit cell cycle entry leading to senescence and segmental progeria. Nature Communications. DOI10.1038/s41467-023-38027-1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ryhmänjohtaja, dosentti Jukka Kallijärvi
Folkhälsanin tutkimuskeskus ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, Kantasolujen ja metabolian tutkimusohjelma
Puh. +358 50 448 7006
jukka.kallijarvi@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme