Suomalaisessa ruokavaliossa eläinproteiinin osittainenkin korvaaminen kasviproteiinilla on vaivatonta ja pienentää kokonaiskolesterolia

Eläinproteiinin korvaaminen edes osaksi kasviproteiinilla parantaa ruokavalion rasvahappokoostumusta ja lisää kuidun saantia, todetaan Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.

Kokeessa 136 suomalaista aikuista noudatti 12 viikon ajan yhtä kolmesta ruokavaliosta. Niistä yksi vastasi keskimääräistä suomalaista ruokavaliota, jossa noin 70 prosenttia proteiineista saadaan eläinkunnan tuotteista ja 30 prosenttia kasvikunnasta. Tässä ruokavaliossa suurin osa kasviproteiinista oli peräisin viljatuotteista. Toisessa ruokavaliossa puolet proteiineista tuli kasvi- ja puolet eläinkunnan tuotteista ja kolmannessa eläinproteiinin osuus oli 30 prosenttia ja kasviproteiinin 70 prosenttia.

Punaista ja vaaleaa lihaa sekä maitotuotteita korvattiin lisäämällä ruokavalioihin palkokasveja monessa eri muodossa. Niiden lisäksi syötiin pähkinöitä, siemeniä ja viljatuotteita. Kaikki ruokavaliot sisälsivät yhtä paljon kalaa ja kananmunia.

Kasviproteiinien osuuden lisääminen voi edistää sydänterveyttä

Ruokavalioista, joissa eläinproteiinia oli korvattu kasviproteiinilla, saatiin vähemmän tyydyttyneitä ja enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja kuin keskimääräistä suomalaista ruokavaliota edustavasta tutkimusruokavaliosta.

Tämä selittyy tyydyttyneitä rasvoja sisältävien eläinproteiinin lähteiden vähenemisellä ja sillä, että varsinkin pähkinät ja siemenet tuovat ruokavalioon runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja.

– Kun verrattiin eläinproteiinipainotteista ja kaikkein kasviproteiinipainotteisinta ruokavaliota, muutos rasvan laadussa oli niin suuri, että se pienensi merkitsevästi sekä kokonaiskolesterolin että LDL-kolesterolin pitoisuutta. Eläinproteiinin lähteiden korvaaminen kasviproteiinin lähteillä voi siis osaltaan edistää sydän- ja verisuoniterveyttä, sanoo tutkimuksen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Eläinproteiinipainotteiseen tutkimusruokavalioon verrattuna kahdesta muusta ruokavaliosta saatiin myös enemmän kuitua, vaikka tutkittavien keskimääräinen kuidun saanti noudatti jo tutkimuksen alussa suomalaisia ravitsemussuosituksia. Kasviproteiinin lähteet ovat siis usein myös hyviä kuidun lähteitä. Runsaan kuidun saannin on osoitettu pienentävän paksusuolisyövän riskiä, joten eläinproteiinin korvaaminen kasviproteiinilla voi edistää myös suoliston terveyttä.

Etenkin puolet kasvi- ja puolet eläinproteiinia sisältävän ruokavalion noudattaminen oli tutkimushenkilöiden mielestä vaivatonta.

– Tällainen ruokavalio toteutuu varsin hyvin jo siten, että päivän kahdesta pääateriasta yhdellä syödään kasvisruokaa ja toisella esimerkiksi lihaa, kalaa tai siipikarjaa. Koska myönteiset vaikutukset ruokavalion rasvan laatuun ja kuidun saantiin saavutettiin jo tällaisella ruokavaliolla, sitä voisi suositella suomalaisille aikuisille laajemminkin, Anne-Maria Pajari toteaa.

Monitieteisen ScenoProt – Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi -hankkeen yhtenä visiona on, että vuonna 2030 suomalaiset syövät terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa. ScenoProt-hanke on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama.

Julkaisu:

Essi Päivärinta, Suvi T. Itkonen, Tiina Pellinen, Mikko Lehtovirta, Maijaliisa Erkkola, Anne-Maria Pajari. Replacing Animal-Based Proteins with Plant-Based Proteins Changes the Composition of a Whole Nordic Diet—A Randomised Clinical Trial in Healthy Finnish Adults. Nutrients 2020, 12(4), 943; https://doi.org/10.3390/nu12040943