YmpäristöministeriöYmpäristöministeriö

Suomalaiset laiskoja lajittelemaan biojätettä – erilliskeräyksen ympäristöhyötyjä ei tunnisteta

Jaa

Biojätteen lajittelussa on paljon parannettavaa. Biojätteestä päätyy sekajätteeksi peräti 60 prosenttia. Sitä on sekajätteestä noin kolmasosa – myös kiinteistöissä, joissa erilliskeräys on järjestetty. Kotitalouksissa ei tunneta biojätteen lajittelun hyötyjä ja jätteen jatkokäyttöä. Jätteen syntymistä ei tunnisteta eikä omia lajittelurutiineja osata muuttaa.

Tänään käynnistyvä Rakasta joka murua -kampanja kannustaa suomalaisia vähentämään ruokahävikkiä ja lajittelemaan biojätettä kotona, työpaikalla ja lomalla. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii kampanjan suojelijana.

Lajitellusta biojätteestä tehdään Suomessa biokaasua, lannoitevalmisteita maa- ja metsätalouden käyttöön ja multaa viherrakentamiseen. Jos kaikki kotitalouksien tuottama biojäte lajitellaan ja käsitellään biokaasuksi, saadaan biokaasua 90 000 kaasuautoon. Muun jätteen joukossa biojäte menee hukkaan, heikentää muiden materiaalien kierrätysmahdollisuuksia ja vähentää poltettavasta sekajätteestä saatavan energia määrää.

Syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan Suomessa koko elintarvikeketjussa 10-15 prosenttia. Ruokahävikkiä syntyy eniten kotitalouksissa (35 prosenttia ruokahävikistä). Ruokahävikkiä syntyy myös ravitsemuspalveluissa, kaupoissa ja elintarviketeollisuudessa. Kotitalouksien ruokahävikki vastaa noin 100 000 keskivertohenkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikkinsä vuoteen 2030 mennessä.

Lajitteluun tarvitaan isoja muutoksia

Vuonna 2025 Suomen tavoite on kierrättää 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia. Tavoitteen saavuttaminen vaatii nykyistä huomattavasti tehokkaampaa lajittelua niin kotona kuin työpaikoilla. Kierrätysaste on ollut viime vuosina 41 prosenttia.

Biojätteen keräämistä kotitalouksilta ja yrityksistä halutaan lisätä meneillään olevassa jätelain uudistuksessa. Biojätteen keräys on tarkoitus laajentaa aluksi yli viiden asunnon kiinteistöihin taajamissa. Muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen biojätteen keräys ulottuisi kaikkiin kiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa. Kompostointi kiinteistössä on vaihtoehto erilliskeräykselle. Myös yritysten lajitteluvaatimuksia tiukennettaisiin vastaavasti.

Väärät luulot vaikeuttavat lajittelua

Ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö selvittivät* Kuudes Helsinki Oy:n kanssa kotitalouksien suurimpia haasteita ja kannusteita lisätä biojätteen lajittelua ja vähentää ruokahävikkiä. Tuloksia hyödynnetään Rakasta joka murua -kampanjassa.

Biojätteen lajittelua pidetään vähemmän tärkeänä kuin muiden kodin jätteiden, eikä jätteen jatkokäyttöä tunneta. Biojätteen uskotaan maatuvan sekajätteen joukossa, ja eräs haastateltu toteaakin: ”Uusiokäytön kannalta metalli ja lasi on tärkeää lajitella. Ja nehän ei todellakaan maadu”.

Lajittelun hyödyllisyys saattaa herättää epävarmuutta: ”Sitä aina välillä miettii, että pitäisikö lajitella. Sitten samalla miettii, että meneekö kaikki kuitenkin jätteenkäsittelyssä samaan paikkaan.” Ajatus toisista ihmisistä vapaamatkustajina ja muiden välinpitämättömyys voi heikentää omaa lajitteluintoa: “Taas joku on laittanut muovia lasinkeräykseen. Oon lukenu, että kaikki viedään sekajätteeseen, jos astiassa on jotain sinne kuulumatonta”. Toisaalta sosiaalinen paine esimerkiksi työpaikalla tai lähipiirissä kannustaa lajitteluun.

Sopivan tilan tai lajitteluastioiden puute tai epäkäytännöllisyys hankaloittaa lajittelun aloittamista ja lajitteluintoa. Biojätettä pidetään inhottavana ja haisevana. Joidenkin vastausten mukaan biojätettä ei edes synny, vaikka pelkkiä kahvinporoja syntyy useassa taloudessa paljon.

Raaka-aineet jäävät helposti kaappiin

Ruokahävikin vähentämistä ei kyseenalaisteta samalla tavalla kuin biojätteen lajittelua. Raaka-aineet kuitenkin unohtuvat helposti kaappiin, jos niille ei ole heti käyttöä. Ylijääneen ruoan tai raaka-aineiden hyödyntäminen ja jatkokäyttö tuntuvat vaikealta. Ruoan jatkokäyttöä lykätään. Kun ruoka muuttuu syömäkelvottomaksi, sen heittäminen pois on hyväksyttävää.

Omia rutiineja ei juuri kyseenalaisteta, joten niiden muuttaminen on vaikeaa: ”Oon kuitenkin tottunut tekemään isommalle porukalle, niin sitä [ruokahävikkiä] aina vaikka yrittäisi tehdä vähemmän”. Kotitaloudessa syntyvän biojätteen sekä ruokahävikin määrää on vaikea tunnistaa, minkä vuoksi niitä tai oman käyttäytymisen merkitystä on taipumus vähätellä.

Rakasta joka murua -kampanja

Rakasta joka murua -kampanjan toteuttavat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä Suomen Kiertovoima ry ja Suomen Kuntaliitto. Kampanja kestää vuoden 2021 loppuun.

Suomen Kiertovoima ry ja Suomen Kuntaliitto aloittavat 29.10. kuntien jätelaitosten kanssa kampanjan, joka osana Rakasta joka murua -kampanjaa vastaa selvityksessä esiin nousseisiin asukkaiden lajitteluhaasteisiin. Lajitteluun kannustetaan muun muassa motivoivaa tietoa tarjoamalla sekä esittelemällä eri biojätepalveluja.

Kampanjassa ovat mukana Suomen ympäristökeskus, Kuluttajaliitto, Suomen biokierto ja biokaasu ry, Päivittäistavarakauppa ry, Elintarviketeollisuusliitto ry sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry.

Lisätietoja:

Biojäte

Ympäristöministeriö: neuvotteleva virkamies Sirje Stén, sirje.sten@ym.fi, p. 0295 250 276

Ruokahävikki

Maa- ja metsätalousministeriö: erityisasiantuntija Petri Koskela, petri.koskela@mmm.fi, p. 295 162 382

Rakasta joka murua -kampanja

Ympäristöministeriö: viestintäsiantuntija Ulla Ahonen, ulla.ahonen@ym.fi, p. 0295 250 052 (poissa 22.-26.10.)

Maa- ja metsätalousministeriö: viestintäsiantuntija Tea Rantanen, tea.rantanen@mmm.fi, p. 029 562 057

Suomen Kiertovoima ry:n kampanja

Viestinnän asiantuntija Kaisa Halme, kaisa.halme@kivo.fi, p. 040 869 8350

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Ympäristöministeriö
Ympäristöministeriö
Aleksanterinkatu 7
00023 Helsinki

http://www.ym.fi

Ympäristöministeriö vastaa valtioneuvoston ja eduskunnan käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta, jotka koskevat yhdyskuntia, rakennettua ympäristöä, asumista, luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä ympäristönsuojelua.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ympäristöministeriö

Finländarna slarvar med att sortera bioavfall – miljönyttan med separat insamling obekant21.10.2020 07:00:00 EESTTiedote

Det finns mycket att förbättra när det gäller sorteringen av bioavfall. Uppemot 60 procent av bioavfallet slängs i blandavfallet. Det innebär att cirka en tredjedel av blandavfallet utgörs av bioavfall – också i fastigheter där det ordnats separat insamling. Hushållen känner inte till nyttan med att sortera bioavfallet och vad avfallet sedan används till. Man är inte medveten om hur avfall uppkommer och hur man kan lägga om sina sorteringsrutiner. I dag inleds kampanjen Älska en smula, som uppmuntrar finländarna att minska matsvinnet och sortera bioavfall hemma, på arbetsplatsen och under semestern. Republikens president Sauli Niinistö är kampanjens beskyddare. Av det bioavfall vi sorterar i Finland framställs biogas, gödselfabrikat för jord- och skogsbruket och mull för anläggning av grönområden. Om allt det bioavfall som uppkommer i hushållen sorteras och omvandlas till biogas, räcker biogasen till 90 000 gasbilar. När bioavfallet slängs bland övrigt avfall går det till spillo, och d

Vedenhaltija Ahdin nimipäivätoive: hae rahoitusta vesistökunnostushankkeisiin16.6.2020 09:33:55 EESTTiedote

Suomessa voi nauttia upeista vesistöistä ja Itämerestä mutta maassamme on myös runsaasti vesiä, jotka kaipaavat kunnostamista. Rehevöityvät, mataloituvat ja umpeen kasvavat vesistöt tarvitsevat kunnostajia, ja kunnostajat tarvitsevat sekä tietoa että rahaa. Työtä tarvitaan myös patojen, perkauksen, kuivatuksen ja vesistörakentamisen aiheuttamien haittojen korjaamiseksi. Vedenjumala Ahdin nimipäivän 21.6. kynnyksellä vesiensuojelun tehostamisohjelma kannustaa hakemaan rahoitusta kunnostushankkeisiin. ”Paikallinen yhteistyö ja aktiivisuus antavat virtaa vesistökunnostukseen. Jokainen panos lähivesien hoitoon tuo elinvoimaa alueelle, parantaa mahdollisuuksia nauttia vesistöistä ja auttaa vesiluontoa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. Vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tukea vesistökunnostajien tärkeää työtä ja kutsua mukaan uusia tekijöitä. Valtionavustuksen haku alkaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskukset) syksyllä mutta jo kesän aikana on

Vattenväsendet Ahti har ett namnsdagsönskemål: ansök om finansiering för vattendragsrestaurering16.6.2020 09:33:55 EESTTiedote

I Finland kan man njuta av fantastiska vattendrag och av Östersjön, men det finns också rikligt med vattendrag som behöver restaureras. Vattendrag som övergöds, blir grundare och växer igen behöver någon som kan restaurera dem, och de som restaurerar behöver både information och pengar. Insatser behövs också för att man ska kunna avhjälpa de olägenheter som dämning, röjning, torrläggning och vattenbyggnad har orsakat. Inför vattenväsendet Ahtis namnsdag den 21 juni uppmanar programmet för effektiverat vattenskydd aktörer att ansöka om finansiering för restaureringsprojekt. ”Lokalt samarbete och aktiva insatser ger skjuts åt restaureringen av vattendrag. Varje insats i vården av närliggande vattendrag ger regionen livskraft, ökar möjligheterna att njuta av vattendragen och är till nytta för vattennaturen”, säger miljö- och klimatminister Krista Mikkonen. Programmet för effektiverat vattenskydd vill stödja det viktiga restaureringsarbete som olika organisationer utför och även bjuda in n

Spillolja återvinns allt mer effektivt – ändå går en del till olaglig förbränning11.5.2020 11:54:43 EESTTiedote

Miljöministeriet och Miljöindustrin och -tjänster YTP rf: Spillolja är en värdefull råvara, eftersom olja kan återvinnas flera gånger och återanvändas som smörjmedel. En del spillolja som klassificeras som farligt avfall, t.ex. smörjoljor som använts för bilar, traktorer och maskiner, faller dock utanför den lagstadgade avfallshanteringen. Behovet av rådgivning när det gäller spillolja är störst på landsbygden.

Jäteöljyn kierrätys tehostunut – silti osa päätyy laittomasti poltettavaksi11.5.2020 11:24:03 EESTTiedote

Ympäristöministeriö sekä Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry: Jäteöljy on arvokas raaka-aine, sillä öljyä voi kierrättää yhä uudelleen ja uudelleen voiteluaineiksi. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltua jäteöljyä, esimerkiksi autojen, traktoreiden ja koneiden käytettyjä voiteluöljyjä, jää kuitenkin laillisen jätteenkäsittelyn ulkopuolelle. Jäteöljyneuvonnan tarve on suurin maaseudulla. Todennäköisesti ainakin osa jätteenkäsittelyn ulkopuolelle jäävästä jäteöljystä päätyy laittomasti poltettavaksi tai ympäristöön. Jäteöljyä saattaa olla myös esimerkiksi yritysten tai kotitalouksien varastoissa. Jäteöljy voi ympäristöön päästessään pilata maaperää tai pinta- tai pohjavesiä. Yksi litra jäteöljyä riittää esimerkiksi pilaamaan miljoona litraa vettä. Jäteöljyn laittomasta polttamisesta pääsee ilmaan haitallisia aineita ja pienhiukkasia. Ne heikentävät lähiympäristön ilmanlaatua ja kulkeutuvat maaperään ja vesistöön. ”Jäteöljyn polttaminen ilman ympäristölupaa, kaataminen maahan tai vesistö

Suomessa katoaa jopa 10 000 tonnia jäteöljyä vuosittain9.5.2019 08:38:29 EESTTiedote

Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltua jäteöljyä, esimerkiksi autojen, traktoreiden ja koneiden käytettyjä voiteluöljyjä, jää laillisen jätteenkäsittelyn ulkopuolelle arviolta jopa 10 000 tonnia vuosittain. Todennäköisesti ainakin osa tästä jäteöljystä päätyy laittomasti poltettavaksi tai ympäristöön. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa jäteöljystä kierrätettäväksi ja sitä kautta uudelleen hyötykäyttöön.