Suomalaiset luottavat koronauutisoinnissa asiantuntijoihin, viranomaisiin ja uutismediaan

Tutkijoita ja lääkäreitä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta pidetään myös kaikkein hyödyllisimpänä tietolähteenä (hieman yli 70 % vastaajista). Näitä kohtaan myös luottamus oli korkeaa.

Luottamus uutismediaa kohtaan oli vahvaa, noin 60 prosenttia vastaajista piti yleisesti uutismediaa luotettavana, yksittäiset uutismediat saivat vielä korkeampia arvioita: melko tai erittäin luotettavana piti Yleä 90 %, Helsingin Sanomia 76 % ja MTV Uutisia 74 %.

- Luottamus koronauutisointiin on korkeampaa kuin aiemmissa tutkimuksissa havaittu luottamus uutismedioita kohtaan. Tämä ei kuitenkaan välttämättä kerro yleisemmin luottamuksen kasvusta uutisiin, sanoo tutkimuksen johtaja dosentti Janne Matikainen Helsingin yliopistosta.

Uutismedia sai muutenkin hyviä arvioita. Noin 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että uutismedia on selittänyt, miten toimia koronapandemian oloissa sekä auttanut ymmärtämään koronapandemiaa. Uutisointia piti hieman yli puolet (53 %) asiantuntevana, mutta vastaavasti lähes puolet (43 %) vastaajista oli sitä mieltä, että uutismedia on suurennellut pandemiaa.

Sosiaalista mediaa ei pidetty tärkeänä uutislähteenä

Poliitikoista hallitus sai hyvät arviot, noin 70 prosenttia piti sitä melko tai erittäin hyödyllisenä ja luotettavana tietolähteenä. Oppositiota sen sijaan vain noin viidennes piti melko tai erittäin hyödyllisenä ja luotettavana tietolähteenä.

Uutismedioiden verkkosivut ja mobiilisovellukset olivat tärkein uutislähde (80 % vastaajista), mutta uutismediat ja keskustelut sosiaalisessa mediassa olivat tärkeä uutislähde vain noin joka viidennelle vastaajalle.

- Vain 13 prosenttia ilmoitti, että keskusteleminen internetissä tai sosiaalisessa mediassa koronasta on vastaajalle melko tai erittäin tärkeää, Matikainen kertoo.

Virheelliseen informaatioon oli törmätty melko vähän, eniten sitä oli vastaajien mukaan jakaneet vieraat ihmiset (35 %) ja vähiten sairaanhoitopiirit (4 %). Virheelliseen informaatioon oli törmännyt eri sosiaalisen median palveluissa noin viidesosa vastaajista, eniten keskustelufoorumeilla (37 %).

- Kiinnostavaa on, että luottamus uutismediaa ja viranomaisia kohtaan on näin voimakasta. Yllättävintä on, että internetin ja sosiaalisen median rooli on puolestaan näin pieni.Kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna suomalaiset kokevat koronaviestinnän ja -uutisoinnin onnistuneen hyvin, toteaa Matikainen.


Kyselyyn vastanneita 1354

Aineisto kerättiin Taloustutkimuksen internet-paneelista 11.-18.5.2020, ja kyselyyn vastasi 1354 henkilöä. Tutkimuksen tulokset on painotettu edustamaan Manner-Suomen 18-79-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Virhemarginaali vaihtelee välillä 0,8-2,9 %, tutkimustuloksesta riippuen.

Tutkimus on osa Tunteet pelissä: Median auktoriteetti ja yleisön luottamus –tutkimushanketta, jossa tarkastellaan suomalaisten näkemyksiä perinteisen uutismedian ja sosiaalisen median vallasta ja luottamuksesta sekä verrataan tuloksia kahteen kymmenen vuoden takaiseen tutkimukseen. Hankkeen loppuraportti julkaistaan elokuussa 2020. Hanketta rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.

Lisätietoja:

Dosentti Janne Matikainen, Helsingin yliopisto, 050 3175028, janne.matikainen@helsinki.fi

Tutkijatohtori Markus Ojala, Helsingin yliopisto, 050 302 8782, markus.ojala@helsinki.fi