Glasgown ilmastokokous marssitti eri maiden poliittiset eliitit kertomaan sitoutumisestaan ilmastonmuutoksen hillintään. Näiden näkyvien valtiollisten huippujohtajien lisäksi myös keskeisissä yhteiskunnallisissa tehtävissä työskentelevillä eri alojen päättäjillä on merkittävä rooli ilmastopolitiikan muotoutumisessa. Päättäjien suhtautuminen voi muokata tuntuvasti kansalaisten asenteita. Mikäli taas päättäjien ja kansalaisten välillä vallitsee mielipidekuilu, yhteiskunnalliset jakolinjat saattavat syventyä.

- Kyselytutkimuksemme osoittaa politiikan ja julkisen sektorin päättäjien suhtautuvan kansalaisia myönteisemmin ilmastotoimiin. Eriarvoisuuden torjunnalla on suuri kannatus, joten ilmastotoimien kytkeminen tähän tavoitteeseen voi lisätä niiden hyväksyttävyyttä, kertoo erikoistutkija Paula Saikkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. 

Jakolinjoja löytyy myös päättäjien sisältä. Elinkeinoelämän päättäjät, kuten suurten yritysten ja etujärjestöjen johtajat, suhtautuvat politiikan ja julkisen sektorin päättäjiä varauksellisemmin ilmastotoimiin, varsinkin silloin kun ne asetetaan vastakkain Suomen taloudellisen kilpailukyvyn kanssa.

Päättäjät aktiivisia poliittisia vaikuttajia

Päättäjät käyttävät valtaa eri tavoin vaikuttaakseen poliittiseen päätöksentekoon ja hyödyntävät useita vaikutuskanavia. Suomessa kansalaisilla on jo mahdollisuuksia ottaa kantaa lakiuudistuksiin joissain tapauksissa, kuten ilmastolain uudistamisen kohdalla. Tähän sisältyy kuitenkin myös jännitteitä.

- Kyselyymme vastanneet päättäjät näyttävät pääosin luottavan nykymuotoisen demokraattisen järjestelmän kykyyn tehdä päätöksiä samalla kuin he nojaavat itse vahvasti omiin verkostoihinsa. Päättäjät suhtautuvat myös kriittisesti kansalaisten nykyistä suurempaan rooliin päätöksenteossa. Tämä keskitetty malli ei kuitenkaan välttämättä toimi enää yhä enemmän liikkeessä olevien äänestäjien maailmassa, huomauttaa Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. 

Tulokset viitoittavat tietä sille, millaisia haasteita demokraattisilla järjestelmillä on ilmastotoimien toteuttamisessa. Eri kansalaisryhmien tuki kunnianhimoisille ilmastotoimille on keskeistä niiden onnistumiselle samaan aikaan kuin erittäin vaikeita päätöksiä on saatava aikaan demokraattisin keinoin. Päättäjien käsitykset demokratiasta vaikuttavat osaltaan siihen, millaisten käytäntöjen pohjalta päätöksiä tehdään.

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama BIBU-hanke tutkii kansalaisten osallistumista ja politiikan tekoa talouden globaalissa rakennemuutoksessa. Monitieteisessä hankkeessa on mukana tutkijoita yhteensä kuudesta yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta. BIBU kehittää myös demokraattisia innovaatioita, joilla vahvistetaan kansalaisten vaikuttamiskeinoja.

Lisätietoja:

Päättäjien asenteista ilmastopolikassa:

Paula Saikkonen, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Yhteystiedot: + 358 29 524 8133, paula.saikkonen@thl.fi

Päättäjien demokratia-asenteista ja verkostoista:

Hanna Wass, dosentti (yleinen valtio-oppi), Helsingin yliopisto

Yhteystiedot: +358504484399, hanna.wass@helsinki.fi