Suomalaiset päättäjät osin eri linjoilla ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Glasgown ilmastokokous marssitti eri maiden poliittiset eliitit kertomaan sitoutumisestaan ilmastonmuutoksen hillintään. Näiden näkyvien valtiollisten huippujohtajien lisäksi myös keskeisissä yhteiskunnallisissa tehtävissä työskentelevillä eri alojen päättäjillä on merkittävä rooli ilmastopolitiikan muotoutumisessa. Päättäjien suhtautuminen voi muokata tuntuvasti kansalaisten asenteita. Mikäli taas päättäjien ja kansalaisten välillä vallitsee mielipidekuilu, yhteiskunnalliset jakolinjat saattavat syventyä.
- Kyselytutkimuksemme osoittaa politiikan ja julkisen sektorin päättäjien suhtautuvan kansalaisia myönteisemmin ilmastotoimiin. Eriarvoisuuden torjunnalla on suuri kannatus, joten ilmastotoimien kytkeminen tähän tavoitteeseen voi lisätä niiden hyväksyttävyyttä, kertoo erikoistutkija Paula Saikkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Jakolinjoja löytyy myös päättäjien sisältä. Elinkeinoelämän päättäjät, kuten suurten yritysten ja etujärjestöjen johtajat, suhtautuvat politiikan ja julkisen sektorin päättäjiä varauksellisemmin ilmastotoimiin, varsinkin silloin kun ne asetetaan vastakkain Suomen taloudellisen kilpailukyvyn kanssa.
Päättäjät aktiivisia poliittisia vaikuttajia
Päättäjät käyttävät valtaa eri tavoin vaikuttaakseen poliittiseen päätöksentekoon ja hyödyntävät useita vaikutuskanavia. Suomessa kansalaisilla on jo mahdollisuuksia ottaa kantaa lakiuudistuksiin joissain tapauksissa, kuten ilmastolain uudistamisen kohdalla. Tähän sisältyy kuitenkin myös jännitteitä.
- Kyselyymme vastanneet päättäjät näyttävät pääosin luottavan nykymuotoisen demokraattisen järjestelmän kykyyn tehdä päätöksiä samalla kuin he nojaavat itse vahvasti omiin verkostoihinsa. Päättäjät suhtautuvat myös kriittisesti kansalaisten nykyistä suurempaan rooliin päätöksenteossa. Tämä keskitetty malli ei kuitenkaan välttämättä toimi enää yhä enemmän liikkeessä olevien äänestäjien maailmassa, huomauttaa Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass.
Tulokset viitoittavat tietä sille, millaisia haasteita demokraattisilla järjestelmillä on ilmastotoimien toteuttamisessa. Eri kansalaisryhmien tuki kunnianhimoisille ilmastotoimille on keskeistä niiden onnistumiselle samaan aikaan kuin erittäin vaikeita päätöksiä on saatava aikaan demokraattisin keinoin. Päättäjien käsitykset demokratiasta vaikuttavat osaltaan siihen, millaisten käytäntöjen pohjalta päätöksiä tehdään.
Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama BIBU-hanke tutkii kansalaisten osallistumista ja politiikan tekoa talouden globaalissa rakennemuutoksessa. Monitieteisessä hankkeessa on mukana tutkijoita yhteensä kuudesta yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta. BIBU kehittää myös demokraattisia innovaatioita, joilla vahvistetaan kansalaisten vaikuttamiskeinoja.
Lisätietoja:
Päättäjien asenteista ilmastopolikassa:
Paula Saikkonen, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Yhteystiedot: + 358 29 524 8133, paula.saikkonen@thl.fi
Päättäjien demokratia-asenteista ja verkostoista:
Hanna Wass, dosentti (yleinen valtio-oppi), Helsingin yliopisto
Yhteystiedot: +358504484399, hanna.wass@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme