Maaliskuussa Suomeen toden teolla rantautunut koronakriisi näkyy suomalaisten lompakoissa. S-Pankin Kantarilla teettämässä Arjen raha-asiat ja korona -kyselyssä (PDF) joka kolmas kertoo miettivänsä kriisin takia aiempaa tarkemmin rahankäyttöään.

S-Pankki ja muut pankit ovat pyrkineet pitämään talouden pyörät pyörimässä tarjoamalla lainoihin lyhennysvapaita ja muita joustoja. Kyselyn perusteella 29 prosenttia kaikista asuntolainaa ottaneista suomalaisista onkin turvautunut pankkien tarjoamiin lyhennysvapaisiin. Innokkaimpia lyhennysvapaiden hyödyntäjiä ovat johtavassa asemassa työskentelevät, joista 37 prosenttia on tarttunut mahdollisuuteen. Myös S-Pankin asuntolaina-asiakkaista noin kolmannes on hakenut lyhennysvapaata.

Kysely paljastaa myös suomalaisissa heränneen auttamishalun. Joka neljäs (25 %) kertoo esimerkiksi tukeneensa tietoisesti itselleen tärkeitä pienyrityksiä ostamalla heiltä palveluita tai valitsemalla heidän tuotteitaan kaupassa. Pääkaupunkiseudun asukkaista näin on tehnyt lähes kolmannes, 29 prosenttia. Pieni osa (7 %) puhuu raha-asioista avoimemmin läheistensä kanssa.

Tilausruoka vaihtuu ravintolakäynteihin

S-Pankin 2,3 miljoonan kortin käytöstä kerättyjen anonyymien ostotietojen perusteella koronakriisi leikkasi kulutusta kymmeniä prosentteja välittömästi.

Hiljalleen kuitenkin eri toimialoilla on ollut nähtävissä hienoista nousua, ja myös ympäröivän yhteiskunnan rajoituksia on alettu purkaa. S-Pankin kyselyssä suomalaisilta tiedusteltiin, miten he arvioivat rahankäyttönsä muuttuvan, kun suomalainen yhteiskunta palaa takaisin normaalitilaan.

Vastausten perusteella suomalaiset aikovat käyttää enemmän rahaa etenkin kotimaan matkailuun (33 % sanoo rahankäytön lisääntyvän), ravintoloissa syömiseen ja juomiseen (31 %) ja kulttuuritapahtumiin (26 %). Lähes neljännes (23 %) naisista aikoo panostaa ulkonäköön liittyviin palveluihin kuten kampaajaan. Noin viidesosa arvioi sen sijaan käyttävänsä vähemmän rahaa kotiin kuljetettaviin aterioihin. Moni aikoo käyttää myös vähemmän rahaa ulkomaan matkailuun ja isoihin hankintoihin, kuten autoihin ja asuntoihin.

"Monet haaveilevat jo paluusta normaaliin arkeen, kun voi jälleen käydä ostoksilla, tavata muita ihmisiä ja vaikkapa hemmotella itseään. Toisaalta oman talouden kannalta on hyvä, jos rahankäyttöä on tullut nyt poikkeustilanteessa mietittyä ja seurattua aiempaa tarkemmin”, sanoo korttien tuoteryhmäpäällikkö Marketta Lundell S-Pankista.

Viidenneksellä enemmän rahaa käytössä

Vaikka korona on saanut monet suomalaiset tarkkailemaan talouttaan aiempaa enemmän, niin kolmasosa (33 %) kertoo, ettei kriisi ole vaikuttanut heidän rahankäyttöönsä mitenkään. Lähes joka viides (18 %) puolestaan arvioi, että heillä on itse asiassa aiempaa enemmän rahaa käytössään kriisin myötä vähentyneiden kulutusmahdollisuuksien takia.

Osa tästä säästyneestä rahasta on virrannut pankkitileille, ja Suomen Pankin tilastojen mukaan kotitalouksien talletukset ovat kasvaneet alkuvuonna. S-Pankin kyselyssä 13 prosenttia suomalaisista kertoo alkaneensa varautua jo tuleviin taloudellisiin vastoinkäymisiin.

S-Pankin päästrategi Lippo Suominen ymmärtää, että alkuvuonna nähty markkinamyllerrys voi hirvittää monia sijoittamista ensi kertaa harkitsevia.

”Kaikesta huolimatta vanha sääntö pätee yhä: säännöllinen kuukausittainen rahastosäästäminen on fiksu tapa rakentaa rahakkaampaa huomista”, Suominen kertoo.

”Kun säästää vähän kerrallaan ja pitkäjänteisesti, voi nukkua yönsä rauhallisemmin. Ja vuosien säästämisen jälkeen voi yllättyä positiivisesti siitä, kuinka paljon korkoa korolle omat säästöt ehtivätkään kerryttää.”

Tutkimuksen toteutus:
Kantar TNS toteutti S-Pankin toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten arjen raha-asioista koronan aikaan. Tutkimusaineisto kerättiin Kantarin internet-paneelissa 30.4.–6.5.2020. Tutkimukseen vastasi 1 110 täysi-ikäistä suomalaista. Vastaajajoukko edustaa 18–74-vuotiaita suomalaisia sukupuolen, iän ja asuinpaikan suhteen. Virhemarginaali korkeintaan 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko vastaajajoukossa.