Suomalaiset teollisuustyöntekijät altistuvat yhä haitalliselle melulle – tottumus estää meteliin puuttumista

A-Insinöörit ja Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) tutkivat meluntorjunnan tasoa sekä kehittämismahdollisuuksia neljässä suomalaisessa teollisuusyrityksessä. Kaksivuotisessa tutkimushankkeessa kartoitettiin työpaikkojen meluntasot ja pyrittiin selvittämään, mitkä tekijät estävät meluntorjuntaa. Akustiikan ja teknisten ratkaisujen lisäksi tarkastelussa olivat myös työpaikkojen kulttuuri ja työntekijöiden kanssakäyminen.

Tutkimushaastatteluissa, havainnoinnissa ja mittauksissa ilmeni, että äänekäs työympäristö mielletään työhön kuuluvaksi häiriötekijäksi, jota ei edes ole mahdollista poistaa. Työntekijät tottuvat meluun, vaikka se aluksi häiritsisikin uutta työntekijää.

– Vaikka melutasot ovat teollisuudessa hyvin korkeita, meluun suhtaudutaan alistuen, jopa välinpitämättömästi. Siinä missä monia perinteisiä riskitekijöitä on onnistuttu työpaikoilla minimoimaan, tämä vanha kuormitustekijä on yhä ratkaisematta. Se oli yllätys meille tutkijoillekin, Humakin tutkimusryhmää johtanut tutkimuspäällikkö Anu Järvensivu Työterveyslaitoksesta sanoo.

– Teollisuudessa alistutaan melun edessä paljolti siksi, ettei tiedetä tarpeeksi hyvin, mitä melulle voisi ja pitäisi tehdä henkilösuojainten käyttämisen lisäksi, tutkimushankkeen vetäjä, teollisuusakustiikan erikoisasiantuntija Esa Nousiainen A-Insinööreistä huomauttaa.

Melusta puhuminen, henkilöstön mukaan ottaminen ja eri ammattiryhmien välinen yhteistoiminta meluntorjunnan suunnittelussa kannustaa parannuksiin: ratkaisuja melun torjumiseksi on.

– Nykyisillä teknisillä menetelmillä melua voi vaimentaa kohdennetusti ja kustannustehokkaasti. Osoitimme tutkimuksessa myös, miten äänitasoihin voi vaikuttaa työkalu- ja työmenetelmävalinnoilla, Nousiainen muistuttaa.

Kyseessä on ensimmäinen työpaikkojen meluntorjuntaa koskeva laajempi tutkimus 2000-luvulla. Sitä rahoitti Työsuojelurahasto.

Kuulovammat yhä Suomen yleisimpiä ammattitauteja

Melun vaikutukset huomataan yleensä viiveellä. Jos melutaso on työssä päivittäin 90 dB, joka kymmenennellä työntekijöistä alkaa esiintyä kuulovaurioita 10–20 vuoden jälkeen.

Tutkimuksen perusteella haitalliselle melulle altistuu päivittäin edelleen iso osa Suomen 350 000 teollisuustyöntekijästä. Työntekijöiden päivittäiset meluannokset vaihtelivat mittauksissa 71 desibelistä 103 desibeliin, ja yli puolet ylitti arvon, jonka mukaan pitäisi ryhtyä torjuntatoimiin.

– Suomessa todetaan joka vuosi yli 400 työperäistä kuulovammaa, ne ovat yleisimpiä ammattitautejamme. Vakavien työterveyshaittojen lisäksi melu on häiritsevä tekijä, joka heikentää viihtyvyyttä, tehokkuutta ja tuottavuutta, erikoisasiantuntija Rauno Pääkkönen A-Insinööreistä toteaa.

Kokemukset melun häiritsevyydestä vaihtelevat tutkimuksen mukaan lähteestä riippuen. Eniten häiritsevät toisen työstä syntyvät äänet. Ne ovat myös heikommin ennakoitavissa kuin oman työn aiheuttama meteli. Oman työn tuottamilla äänillä on tehtävänsä, sillä ne kertovat työn sujumisesta.

– Yksi meluun liittyvä paradoksi on, että häiritseväksi koettua melua hallitaan ylittämällä taustaääni vielä kovemmalla äänellä, mikä nostaa äänitasoja entisestään, Anu Järvensivu mainitsee.

Tutkimushaastatteluissa nousi esiin myös kuulosuojainten korostunut rooli. Huomio keskittyy meluntorjunnassa kuulosuojaimiin, niiden laatuun ja käytön valvontaan melun lähteisiin tai äänten kulkuun puuttumisen kustannuksella. Moni lisäksi sekoittaa toimistokäyttöön tarkoitetut vastamelukuulokkeet teollisuuden melulta suojaaviin, hyväksyttyihin kuulosuojaimiin.

Lomaketyökalu meluntorjuntaohjelmaan tarttumiseksi

A-Insinöörien ja Humakin tutkimuksessa kehitettiin teollisuuteen toimintamallia, joka edistää stressiä ja kuulovaurioita aiheuttavaan meluun puuttumista. Meluntorjuntamalli-lomake toimii työkaluna, jonka avulla työpaikoilla otetaan huomioon meluntorjunnassa eri puolet altistumisista ja teknisestä torjunnasta toiminnallisiin keinoihin ja kuulosuojaimiin.

– Lomake auttaa rakentamaan eri ammattiryhmien yhteistyönä strukturoidun meluntorjuntaohjelman, joka pitäisi säädösten mukaan tehdä, mutta joka vielä monilta työpaikoilta puuttuu, Esa Nousiainen sanoo.

Jos kaikilla melulle altistuvilla työpaikoilla olisi valtioneuvoston asetuksen mukainen meluntorjuntaohjelma, ammatista johtuvat kuulovammat vähenisivät kolmanneksella, jopa puolella nykyisestä, tutkijat arvioivat.

Toukokuussa 2021 alkaneessa tutkimushankkeessa olivat mukana AGCO Power, Fiskars Iittalan lasitehdas, JTK Power ja SSAB Raahen terästehdas. A-Insinöörien tekemien teknisten kartoitusten ja meluntorjuntasuunnittelun lisäksi Humakin tutkimusryhmä haastatteli yritysten työsuojeluhenkilöitä, työntekijöitä ja työnjohtoa sekä havainnoi tuotannon organisointia.

Teollisuuden työpaikkojen ääniympäristön ratkaisukeskeinen kehittäminen -tutkimusraportti liitteenä.