Suomalaiset teollisuustyöntekijät altistuvat yhä haitalliselle melulle – tottumus estää meteliin puuttumista

A-Insinöörit ja Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) tutkivat meluntorjunnan tasoa sekä kehittämismahdollisuuksia neljässä suomalaisessa teollisuusyrityksessä. Kaksivuotisessa tutkimushankkeessa kartoitettiin työpaikkojen meluntasot ja pyrittiin selvittämään, mitkä tekijät estävät meluntorjuntaa. Akustiikan ja teknisten ratkaisujen lisäksi tarkastelussa olivat myös työpaikkojen kulttuuri ja työntekijöiden kanssakäyminen.
Tutkimushaastatteluissa, havainnoinnissa ja mittauksissa ilmeni, että äänekäs työympäristö mielletään työhön kuuluvaksi häiriötekijäksi, jota ei edes ole mahdollista poistaa. Työntekijät tottuvat meluun, vaikka se aluksi häiritsisikin uutta työntekijää.
– Vaikka melutasot ovat teollisuudessa hyvin korkeita, meluun suhtaudutaan alistuen, jopa välinpitämättömästi. Siinä missä monia perinteisiä riskitekijöitä on onnistuttu työpaikoilla minimoimaan, tämä vanha kuormitustekijä on yhä ratkaisematta. Se oli yllätys meille tutkijoillekin, Humakin tutkimusryhmää johtanut tutkimuspäällikkö Anu Järvensivu Työterveyslaitoksesta sanoo.
– Teollisuudessa alistutaan melun edessä paljolti siksi, ettei tiedetä tarpeeksi hyvin, mitä melulle voisi ja pitäisi tehdä henkilösuojainten käyttämisen lisäksi, tutkimushankkeen vetäjä, teollisuusakustiikan erikoisasiantuntija Esa Nousiainen A-Insinööreistä huomauttaa.
Melusta puhuminen, henkilöstön mukaan ottaminen ja eri ammattiryhmien välinen yhteistoiminta meluntorjunnan suunnittelussa kannustaa parannuksiin: ratkaisuja melun torjumiseksi on.
– Nykyisillä teknisillä menetelmillä melua voi vaimentaa kohdennetusti ja kustannustehokkaasti. Osoitimme tutkimuksessa myös, miten äänitasoihin voi vaikuttaa työkalu- ja työmenetelmävalinnoilla, Nousiainen muistuttaa.
Kyseessä on ensimmäinen työpaikkojen meluntorjuntaa koskeva laajempi tutkimus 2000-luvulla. Sitä rahoitti Työsuojelurahasto.
Kuulovammat yhä Suomen yleisimpiä ammattitauteja
Melun vaikutukset huomataan yleensä viiveellä. Jos melutaso on työssä päivittäin 90 dB, joka kymmenennellä työntekijöistä alkaa esiintyä kuulovaurioita 10–20 vuoden jälkeen.
Tutkimuksen perusteella haitalliselle melulle altistuu päivittäin edelleen iso osa Suomen 350 000 teollisuustyöntekijästä. Työntekijöiden päivittäiset meluannokset vaihtelivat mittauksissa 71 desibelistä 103 desibeliin, ja yli puolet ylitti arvon, jonka mukaan pitäisi ryhtyä torjuntatoimiin.
– Suomessa todetaan joka vuosi yli 400 työperäistä kuulovammaa, ne ovat yleisimpiä ammattitautejamme. Vakavien työterveyshaittojen lisäksi melu on häiritsevä tekijä, joka heikentää viihtyvyyttä, tehokkuutta ja tuottavuutta, erikoisasiantuntija Rauno Pääkkönen A-Insinööreistä toteaa.
Kokemukset melun häiritsevyydestä vaihtelevat tutkimuksen mukaan lähteestä riippuen. Eniten häiritsevät toisen työstä syntyvät äänet. Ne ovat myös heikommin ennakoitavissa kuin oman työn aiheuttama meteli. Oman työn tuottamilla äänillä on tehtävänsä, sillä ne kertovat työn sujumisesta.
– Yksi meluun liittyvä paradoksi on, että häiritseväksi koettua melua hallitaan ylittämällä taustaääni vielä kovemmalla äänellä, mikä nostaa äänitasoja entisestään, Anu Järvensivu mainitsee.
Tutkimushaastatteluissa nousi esiin myös kuulosuojainten korostunut rooli. Huomio keskittyy meluntorjunnassa kuulosuojaimiin, niiden laatuun ja käytön valvontaan melun lähteisiin tai äänten kulkuun puuttumisen kustannuksella. Moni lisäksi sekoittaa toimistokäyttöön tarkoitetut vastamelukuulokkeet teollisuuden melulta suojaaviin, hyväksyttyihin kuulosuojaimiin.
Lomaketyökalu meluntorjuntaohjelmaan tarttumiseksi
A-Insinöörien ja Humakin tutkimuksessa kehitettiin teollisuuteen toimintamallia, joka edistää stressiä ja kuulovaurioita aiheuttavaan meluun puuttumista. Meluntorjuntamalli-lomake toimii työkaluna, jonka avulla työpaikoilla otetaan huomioon meluntorjunnassa eri puolet altistumisista ja teknisestä torjunnasta toiminnallisiin keinoihin ja kuulosuojaimiin.
– Lomake auttaa rakentamaan eri ammattiryhmien yhteistyönä strukturoidun meluntorjuntaohjelman, joka pitäisi säädösten mukaan tehdä, mutta joka vielä monilta työpaikoilta puuttuu, Esa Nousiainen sanoo.
Jos kaikilla melulle altistuvilla työpaikoilla olisi valtioneuvoston asetuksen mukainen meluntorjuntaohjelma, ammatista johtuvat kuulovammat vähenisivät kolmanneksella, jopa puolella nykyisestä, tutkijat arvioivat.
Toukokuussa 2021 alkaneessa tutkimushankkeessa olivat mukana AGCO Power, Fiskars Iittalan lasitehdas, JTK Power ja SSAB Raahen terästehdas. A-Insinöörien tekemien teknisten kartoitusten ja meluntorjuntasuunnittelun lisäksi Humakin tutkimusryhmä haastatteli yritysten työsuojeluhenkilöitä, työntekijöitä ja työnjohtoa sekä havainnoi tuotannon organisointia.
Teollisuuden työpaikkojen ääniympäristön ratkaisukeskeinen kehittäminen -tutkimusraportti liitteenä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esa Nousiainen, teollisuusakustiikan erikoisasiantuntija, A-Insinöörit
puh. 040 728 9216
esa.nousiainen@ains.fi
Anu Järvensivu, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos
puh. 050 443 1706
anu.jarvensivu@ttl.fi
Kuvat

Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
A-Insinöörit (AINS Group) on suomalainen, ennakkoluuloton kiinteistö- ja rakennusalan suunnittelu- ja konsulttitalo. Luomme yhdessä parasta rakennettua ympäristöä ja haastamme koko alaa uudistumaan kestävästi. 1 350 hengen asiantuntijayhteisömme tarjoaa talo-, teollisuus- ja infrahankkeisiin suunnittelu- ja projektijohtopalvelut kuudella liiketoiminta-alueella: rakennuttaminen, arkkitehtisuunnittelu, rakennesuunnittelu, korjaussuunnittelu, teollisuus- ja talotekniikka sekä yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelu. Toimimme 19 toimipaikalla Suomessa ja kansainvälisesti.
A-Insinöörit – ihmisiä, joiden kanssa rakennat rohkeasti parempaa. www.ains.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta A-Insinöörit Oy
Innovaatio uudistaa puurakentamista – uusi väliseinäjärjestelmä mahdollistaa ohuet puurakenteet5.5.2025 09:25:18 EEST | Tiedote
Uusi tuoteinnovaatio parantaa puurakentamisen kustannustehokkuutta ja kiertotaloutta. A-Insinöörien kehittämä väliseinäjärjestelmä mahdollistaa ohuemmat puurankaiset rakenteet ja lisää materiaali- ja tilatehokkuutta monenlaisissa rakennuskohteissa. Tuotteen kehitystyö on tehty tiiviissä yhteistyössä Würthin kanssa.
A-Insinöörit ja Kuhanen, Asikainen & Kanerva tiivistävät yhteistyötä täydennysrakentamisen konsultoinnissa29.4.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
A-Insinöörit ja Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva yhdistävät voimansa täydennysrakennushankkeiden valmistelussa. Juridiset, tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet luotaava Täydennysrakentamisen esiselvitys esitellään Taloyhtiö 2025 -tapahtumassa.
Kristiinankaupungin satama-alue kehittyy – vihreän siirtymän ja uusiutuvan energian tarpeet etusijalla8.4.2025 13:57:22 EEST | Tiedote
Kristiinankaupungin Karhusaaren syväsataman alueen kehittäminen etenee. Kaupungin tavoitteena on edistää satamatoimintoja ja mahdollistaa vedyn tuotanto alueella. Luonnosvaiheessa oleva Karhusalmen asemakaavan muutos ja laajennus koskee noin 87 hehtaarin aluetta. Asemakaavan laatimisesta vastaa A-Insinöörit.
Mikko Stenroos johtamaan A-Insinöörien rakennesuunnittelua Länsi-Suomessa7.4.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Korjaus- ja käyttötarkoituksen muutoshankkeissa meritoitunut rakennustekniikan DI Mikko Stenroos on nimitetty A-Insinöörien rakennesuunnitteluyksikön uudeksi yksikönjohtajaksi Turkuun ja Poriin.
A-Insinöörien kannattavuus parani vuonna 202425.3.2025 09:29:40 EET | Tiedote
A-Insinöörit-konsernin toiminnan kannattavuus parani vuonna 2024 haastavana jatkuneessa markkinatilanteessa. Teollisuuden ja vihreän siirtymän investointihankkeet sekä julkisen sektorin tilaukset tasoittivat asunto- sekä toimisto- ja liikerakentamisen matalaa kysyntää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme