Suomalaiset toivovat vanhempiensa käyttävän varansa hyvinvointiin eivätkä halaja perintöä
Ikääntymisen myötä lisääntyy ajattelu, että omien vanhempien ei ole viisasta jättää varallisuuttaan perinnöksi, vaan käyttää sitä oman hyvinvointinsa rahoitukseen. Yli 70-vuotiaista jopa 96 prosenttia ajattelee näin. Kaikkien vastanneiden keskuudessa luku on 90 prosenttia. Naisten keskuudessa ajatus saa hiukan vahvempaa kannatusta kuin miesten. Naisista 93 prosenttia toivoo vanhempiensa käyttävän omaisuuttaan omaan hyvinvointiinsa. Miehistä näin ajattelee 87 prosenttia.
Samaa asiaa kysyttiin myös omakohtaisesti. Vastaajista 81 prosenttia haluaa perinnön jätön sijaan käyttää omaisuuttaan ja säästöjään oman hyvinvointinsa rahoittamiseen seniorivaiheessa. Vain 19 prosenttia haluaa jättää mahdollisimman paljon omaisuuttaan perinnöksi.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) kyselyyn vastanneista suhtautuu myötämielisesti ajatukseen, että myisi omaisuuttaan, mikäli ikääntymisen myötä tarvitsee paljon hoivapalveluita eikä saa niitä riittävästi yhteiskunnan tarjoamana. Vastaajista 23 prosenttia kertoo olevansa siihen ehdottoman valmis ja 44 prosenttia ehkä osittain. 28 prosenttia ei myisi omaisuuttaan ellei se ole välttämätöntä. Täysin kielteisesti asiaan suhtautuu 6 prosenttia. Erityisen vahvaa ymmärrystä omaisuuden myyntiin löytyy nuoremmista sukupolvista. Esimerkiksi 30 – 39 -vuotiaista jopa 75 prosenttia pitää ajatusta joko kokonaan tai osittain kannatettavana.
Kauppi: Etlan tutkimus tarjoaa uusia eväitä hoivarahoituksen täydentämiseen
“Pitkä elämä edellyttää taloudellista varautumista kuten Etlan tänään 15.1. julkistama tutkimus osoittaa. Suomalaiset ovat oman kyselytutkimuksemme mukaan tämän oivaltaneet. Suomalaisten keskeisin varallisuuserä on oma asunto. Monilla on myös kesämökki tai esimerkiksi metsää tai muuta varallisuutta”, toteaa FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Avainasemassa ovat Kaupin mukaan keinot muuttaa varallisuutta käytettävään muotoon. Tutkimus tarjoaa hänen mielestään erinomaisia eväitä kansalaisten toiveisiin ja pohdittavaa poliitikoille.
”Yhteiskunnan tulisi Etlan tutkimuksen mukaan tarjota edellytykset sille, että yksityiset hoiva- ja eläkemarkkinat voivat syntyä. Vanhuuden varalle kulutukseen sekä julkisen hoidon ja hoivan täydentämiseen tarjottavat finanssialan tuotteet lisäävät ihmisten hyvinvointia. Esimerkiksi asuntovarallisuuden vapaaehtoinen hyödyntäminen mahdollistaa ne loppuelämän valinnat, johon ihminen on oikeutettu.”
Kauppi muistuttaa, että kaikilla ei tietenkään ole rahaksi muutettavaa varallisuutta. ”Hyvinvointiyhteiskunnan perustasta ei pidä lipsua, vaan verovaroin on tarjottava laadukkaat ja kattavat hoivapalvelut.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme