Finanssiala ry

Suomalaiset toivovat vanhempiensa käyttävän varansa hyvinvointiin eivätkä halaja perintöä

Jaa

Suomalaisista 90 prosentin mielestä omien vanhempien tulisi ikääntyessään käyttää omaisuuttaan ja säästöjään oman hyvinvointinsa rahoittamiseen. Vain 10 prosenttia ajattelee, että vanhempien tulisi jättää mahdollisimman paljon omaisuuttaan perinnöksi. Suomalaisilla on kyselyn mukaan myös valmiutta myydä omaisuuttaan, mikäli ikääntymisen myötä tarvitsee enemmän hoivapalveluja kuin yhteiskunnan on mahdollista tarjota. Tämä selviää Finanssiala ry:n (FA) Norstatilta tilaamasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi tuhat suomalaista.

Ikääntymisen myötä lisääntyy ajattelu, että omien vanhempien ei ole viisasta jättää varallisuuttaan perinnöksi, vaan käyttää sitä oman hyvinvointinsa rahoitukseen. Yli 70-vuotiaista jopa 96 prosenttia ajattelee näin. Kaikkien vastanneiden keskuudessa luku on 90 prosenttia. Naisten keskuudessa ajatus saa hiukan vahvempaa kannatusta kuin miesten. Naisista 93 prosenttia toivoo vanhempiensa käyttävän omaisuuttaan omaan hyvinvointiinsa. Miehistä näin ajattelee 87 prosenttia.

Samaa asiaa kysyttiin myös omakohtaisesti. Vastaajista 81 prosenttia haluaa perinnön jätön sijaan käyttää omaisuuttaan ja säästöjään oman hyvinvointinsa rahoittamiseen seniorivaiheessa. Vain 19 prosenttia haluaa jättää mahdollisimman paljon omaisuuttaan perinnöksi.

Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) kyselyyn vastanneista suhtautuu myötämielisesti ajatukseen, että myisi omaisuuttaan, mikäli ikääntymisen myötä tarvitsee paljon hoivapalveluita eikä saa niitä riittävästi yhteiskunnan tarjoamana. Vastaajista 23 prosenttia kertoo olevansa siihen ehdottoman valmis ja 44 prosenttia ehkä osittain. 28 prosenttia ei myisi omaisuuttaan ellei se ole välttämätöntä. Täysin kielteisesti asiaan suhtautuu 6 prosenttia. Erityisen vahvaa ymmärrystä omaisuuden myyntiin löytyy nuoremmista sukupolvista. Esimerkiksi 30 – 39 -vuotiaista jopa 75 prosenttia pitää ajatusta joko kokonaan tai osittain kannatettavana.

Kauppi: Etlan tutkimus tarjoaa uusia eväitä hoivarahoituksen täydentämiseen

“Pitkä elämä edellyttää taloudellista varautumista kuten Etlan tänään 15.1. julkistama tutkimus osoittaa. Suomalaiset ovat oman kyselytutkimuksemme mukaan tämän oivaltaneet. Suomalaisten keskeisin varallisuuserä on oma asunto. Monilla on myös kesämökki tai esimerkiksi metsää tai muuta varallisuutta”, toteaa FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Avainasemassa ovat Kaupin mukaan keinot muuttaa varallisuutta käytettävään muotoon. Tutkimus tarjoaa hänen mielestään erinomaisia eväitä kansalaisten toiveisiin ja pohdittavaa poliitikoille.

”Yhteiskunnan tulisi Etlan tutkimuksen mukaan tarjota edellytykset sille, että yksityiset hoiva- ja eläkemarkkinat voivat syntyä. Vanhuuden varalle kulutukseen sekä julkisen hoidon ja hoivan täydentämiseen tarjottavat finanssialan tuotteet lisäävät ihmisten hyvinvointia. Esimerkiksi asuntovarallisuuden vapaaehtoinen hyödyntäminen mahdollistaa ne loppuelämän valinnat, johon ihminen on oikeutettu.”

Kauppi muistuttaa, että kaikilla ei tietenkään ole rahaksi muutettavaa varallisuutta. ”Hyvinvointiyhteiskunnan perustasta ei pidä lipsua, vaan verovaroin on tarjottava laadukkaat ja kattavat hoivapalvelut.”

Hyvinvoinnin rahoitus -tutkimustulokset

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Pankkien lisäpääomavaatimuksia harkittava tarkoin3.7.2020 10:39:00 EESTTiedote

Kansallista luottolaitos- ja kriisinratkaisulainsäädäntöä ollaan muuttamassa EU:ssa hyväksytyn ns. pankkipaketin myötä. Paketin kansallista toimeenpanoa selvittäneen valtiovarainministeriön työryhmän mietinnössä esitetään viranomaisille mahdollisuutta asettaa pankeille tuntuvasti nykyistä suurempia lisäpääomavaatimuksia. Työryhmässä edustettuna ollut Finanssiala ry (FA) on jättänyt mietintöön eriävän mielipiteen, jossa se ehdottaa muutoksia sääntelyyn, viime kädessä sääntelyn osittaista lykkäämistä. FA peräänkuuluttaa tarkempia perusteita riskien laskentatapaan sekä selkeitä sääntöjä viranomaisten harkintavallalle määrätä lisäpääomavaatimuksista.

Lainakaton nosto takaisin 90 prosenttiin tärkeä päätös kotitalouksille ja asuntomarkkinoille29.6.2020 14:20:10 EESTTiedote

Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt 29.6. nostaa asuntoluottoja koskevan lainakaton takaisin laissa määritellylle perustasolle eli 90 prosenttiin suhteessa vakuuksien käypään arvoon. Nosto ei koske ensiasunnon ostajia. Finanssiala ry (FA) pitää päätöstä hyvänä uutisena asunnon ostamista tai vaihtamista suunnitteleville. Koronapandemian seurauksena asuntomarkkinoiden ja reaalitalouden tukeminen kaikin mahdollisin keinoin on ensiarvoisen tärkeää.

270 000 kotitaloutta ja yritystä on hakenut lainanhoitoon joustoa16.6.2020 13:31:35 EESTTiedote

Suomessa toimivat pankit ovat auttaneet asiakkaitaan monin eri tavoin koronaepidemian aiheuttaman talouskriisin yli. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä on lainanhoitoon myönnetyt joustot. Kolmen kuukauden aikana kotitalouksilta ja yrityksiltä on tullut hakemuksia lainanlyhennysvapaista ja muista joustoista yhteensä 270 000 kappaletta. Kuukausi sitten hakemuksia oli yhteensä 210 000. Suurin osa hakemuksista on ollut henkilöasiakkaiden asuntolainojen lyhennysvapaita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme