Suomalaiset toivovat vanhempiensa käyttävän varansa hyvinvointiin eivätkä halaja perintöä
15.1.2020 09:34:17 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Ikääntymisen myötä lisääntyy ajattelu, että omien vanhempien ei ole viisasta jättää varallisuuttaan perinnöksi, vaan käyttää sitä oman hyvinvointinsa rahoitukseen. Yli 70-vuotiaista jopa 96 prosenttia ajattelee näin. Kaikkien vastanneiden keskuudessa luku on 90 prosenttia. Naisten keskuudessa ajatus saa hiukan vahvempaa kannatusta kuin miesten. Naisista 93 prosenttia toivoo vanhempiensa käyttävän omaisuuttaan omaan hyvinvointiinsa. Miehistä näin ajattelee 87 prosenttia.
Samaa asiaa kysyttiin myös omakohtaisesti. Vastaajista 81 prosenttia haluaa perinnön jätön sijaan käyttää omaisuuttaan ja säästöjään oman hyvinvointinsa rahoittamiseen seniorivaiheessa. Vain 19 prosenttia haluaa jättää mahdollisimman paljon omaisuuttaan perinnöksi.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) kyselyyn vastanneista suhtautuu myötämielisesti ajatukseen, että myisi omaisuuttaan, mikäli ikääntymisen myötä tarvitsee paljon hoivapalveluita eikä saa niitä riittävästi yhteiskunnan tarjoamana. Vastaajista 23 prosenttia kertoo olevansa siihen ehdottoman valmis ja 44 prosenttia ehkä osittain. 28 prosenttia ei myisi omaisuuttaan ellei se ole välttämätöntä. Täysin kielteisesti asiaan suhtautuu 6 prosenttia. Erityisen vahvaa ymmärrystä omaisuuden myyntiin löytyy nuoremmista sukupolvista. Esimerkiksi 30 – 39 -vuotiaista jopa 75 prosenttia pitää ajatusta joko kokonaan tai osittain kannatettavana.
Kauppi: Etlan tutkimus tarjoaa uusia eväitä hoivarahoituksen täydentämiseen
“Pitkä elämä edellyttää taloudellista varautumista kuten Etlan tänään 15.1. julkistama tutkimus osoittaa. Suomalaiset ovat oman kyselytutkimuksemme mukaan tämän oivaltaneet. Suomalaisten keskeisin varallisuuserä on oma asunto. Monilla on myös kesämökki tai esimerkiksi metsää tai muuta varallisuutta”, toteaa FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Avainasemassa ovat Kaupin mukaan keinot muuttaa varallisuutta käytettävään muotoon. Tutkimus tarjoaa hänen mielestään erinomaisia eväitä kansalaisten toiveisiin ja pohdittavaa poliitikoille.
”Yhteiskunnan tulisi Etlan tutkimuksen mukaan tarjota edellytykset sille, että yksityiset hoiva- ja eläkemarkkinat voivat syntyä. Vanhuuden varalle kulutukseen sekä julkisen hoidon ja hoivan täydentämiseen tarjottavat finanssialan tuotteet lisäävät ihmisten hyvinvointia. Esimerkiksi asuntovarallisuuden vapaaehtoinen hyödyntäminen mahdollistaa ne loppuelämän valinnat, johon ihminen on oikeutettu.”
Kauppi muistuttaa, että kaikilla ei tietenkään ole rahaksi muutettavaa varallisuutta. ”Hyvinvointiyhteiskunnan perustasta ei pidä lipsua, vaan verovaroin on tarjottava laadukkaat ja kattavat hoivapalvelut.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Asuntolainaa voisi lain mukaan saada jopa 40 vuodeksi – Talousvaliokunnalta ennakkoluuloton linjaus25.3.2026 16:49:28 EET | Tiedote
Eduskunnan talousvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla halutaan keventää asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Valiokunta ehdottaa hallitusta enemmän höllennyksiä sääntelyyn. Merkittävimpiin lukeutuva muutos on asuntolainan enimmäispituuden nosto 40 vuoteen nykyisen 30 vuoden rajan sijaan. Finanssiala on valiokunnan mietintöön ja sen esittämiin muutoksiin tyytyväinen. Mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. On oletettavaa, että eduskunta siunaa talousvaliokunnan mietinnön valmiiksi lainsäädännöksi. Lakimuutosten tarkka voimaantuloaika ei ole tiedossa.
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme