Finanssiala ry

Suomalaiset toivovat vanhempiensa käyttävän varansa hyvinvointiin eivätkä halaja perintöä

15.1.2020 09:34:17 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Suomalaisista 90 prosentin mielestä omien vanhempien tulisi ikääntyessään käyttää omaisuuttaan ja säästöjään oman hyvinvointinsa rahoittamiseen. Vain 10 prosenttia ajattelee, että vanhempien tulisi jättää mahdollisimman paljon omaisuuttaan perinnöksi. Suomalaisilla on kyselyn mukaan myös valmiutta myydä omaisuuttaan, mikäli ikääntymisen myötä tarvitsee enemmän hoivapalveluja kuin yhteiskunnan on mahdollista tarjota. Tämä selviää Finanssiala ry:n (FA) Norstatilta tilaamasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi tuhat suomalaista.

Ikääntymisen myötä lisääntyy ajattelu, että omien vanhempien ei ole viisasta jättää varallisuuttaan perinnöksi, vaan käyttää sitä oman hyvinvointinsa rahoitukseen. Yli 70-vuotiaista jopa 96 prosenttia ajattelee näin. Kaikkien vastanneiden keskuudessa luku on 90 prosenttia. Naisten keskuudessa ajatus saa hiukan vahvempaa kannatusta kuin miesten. Naisista 93 prosenttia toivoo vanhempiensa käyttävän omaisuuttaan omaan hyvinvointiinsa. Miehistä näin ajattelee 87 prosenttia.

Samaa asiaa kysyttiin myös omakohtaisesti. Vastaajista 81 prosenttia haluaa perinnön jätön sijaan käyttää omaisuuttaan ja säästöjään oman hyvinvointinsa rahoittamiseen seniorivaiheessa. Vain 19 prosenttia haluaa jättää mahdollisimman paljon omaisuuttaan perinnöksi.

Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) kyselyyn vastanneista suhtautuu myötämielisesti ajatukseen, että myisi omaisuuttaan, mikäli ikääntymisen myötä tarvitsee paljon hoivapalveluita eikä saa niitä riittävästi yhteiskunnan tarjoamana. Vastaajista 23 prosenttia kertoo olevansa siihen ehdottoman valmis ja 44 prosenttia ehkä osittain. 28 prosenttia ei myisi omaisuuttaan ellei se ole välttämätöntä. Täysin kielteisesti asiaan suhtautuu 6 prosenttia. Erityisen vahvaa ymmärrystä omaisuuden myyntiin löytyy nuoremmista sukupolvista. Esimerkiksi 30 – 39 -vuotiaista jopa 75 prosenttia pitää ajatusta joko kokonaan tai osittain kannatettavana.

Kauppi: Etlan tutkimus tarjoaa uusia eväitä hoivarahoituksen täydentämiseen

“Pitkä elämä edellyttää taloudellista varautumista kuten Etlan tänään 15.1. julkistama tutkimus osoittaa. Suomalaiset ovat oman kyselytutkimuksemme mukaan tämän oivaltaneet. Suomalaisten keskeisin varallisuuserä on oma asunto. Monilla on myös kesämökki tai esimerkiksi metsää tai muuta varallisuutta”, toteaa FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Avainasemassa ovat Kaupin mukaan keinot muuttaa varallisuutta käytettävään muotoon. Tutkimus tarjoaa hänen mielestään erinomaisia eväitä kansalaisten toiveisiin ja pohdittavaa poliitikoille.

”Yhteiskunnan tulisi Etlan tutkimuksen mukaan tarjota edellytykset sille, että yksityiset hoiva- ja eläkemarkkinat voivat syntyä. Vanhuuden varalle kulutukseen sekä julkisen hoidon ja hoivan täydentämiseen tarjottavat finanssialan tuotteet lisäävät ihmisten hyvinvointia. Esimerkiksi asuntovarallisuuden vapaaehtoinen hyödyntäminen mahdollistaa ne loppuelämän valinnat, johon ihminen on oikeutettu.”

Kauppi muistuttaa, että kaikilla ei tietenkään ole rahaksi muutettavaa varallisuutta. ”Hyvinvointiyhteiskunnan perustasta ei pidä lipsua, vaan verovaroin on tarjottava laadukkaat ja kattavat hoivapalvelut.”

Hyvinvoinnin rahoitus -tutkimustulokset

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Finvoice-laskujen katselu selaimessa muuttuu 17.11.2026 - muutos voi vaatia yritykseltäsi toimenpiteitä13.11.2026 12:55:34 EET | Tiedote

Finvoice-verkkolaskujen katseluun selaimella on tulossa merkittävä muutos. Muutoksen myötä vastaanotettu Finvoice-lasku ei välttämättä enää näy verkkoselaimessa helposti luettavassa muodossa. Laskun sisältö tai välitys ei kuitenkaan muutu. Muutos voi vaatia Finvoicen sivuilta ohjelman käyttöä. Jos yritys käyttää laskujen käsittelyyn taloushallinto- tai muuta valmisohjelmistoa, kannattaa muutoksen vaikutukset varmistaa ohjelmiston toimittajalta. Uudistus koskee yrityksiä, jotka katselevat vastaanottamiaan Finvoice-laskuja verkkoselaimessa. Kuluttajilta tai laskuja lähettäviltä yrityksiltä uudistus ei vaadi toimenpiteitä. FA:n Finvoice-sivulta saa ladattua ohjelman, jonka avulla Finvoice-laskut voidaan näyttää luettavassa muodossa muutoksen jälkeen. Muutos tulee voimaan 17.11.2026. Finvoice on Suomessa yleisesti käytetty verkkolaskuformaatti, jonka avulla laskun tiedot siirtyvät sähköisesti järjestelmästä toiseen. Se tekee laskujen lähettämisestä ja vastaanottamisesta sujuvampaa ja vähen

OP Pohjola yhteisöverokärjessä – finanssialan verokädenjäljellä rakentaisi kaksi päiväkotia Suomen joka kuntaan, lisäverot uhkaisivat kasvua12.11.2026 09:48:27 EET | Tiedote

Finanssiala oli taas toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2025. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,86 miljardia euroa. Verokädenjälki kasvoi viime vuodesta noin 208 miljoonaa euroa. Toimialan veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,19 miljardia euroa. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärkikolmikon muodostavat OP Pohjola 338,6 miljoonalla eurolla, Supercell 216,4 miljoonalla ja Nordea 200,1 miljoonalla. 25 suurimman veronmaksajan joukkoon mahtuvat finanssiyhtiöistä Danske Bank sijalla 10, Sampo (11.), LähiTapiola (13.), Mandatum (20.) ja SEB (24.). Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.

Parannukset ASP-lainan ehtoihin lisäävät sen houkuttelevuutta ja helpottavat ensiasunnon ostajien pääsyä omaan kotiin6.11.2026 10:31:14 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) tervehtii ilolla hallituksen esittämiä parannuksia ASP-järjestelmään. Esityksessä omarahoitusosuus alenee 10 prosentista 5 prosenttiin asunnon hankintahinnasta. Asunnon ostaja tarvitsee siis aiempaa vähemmän omia säästöjä saadakseen ASP-lainan. Hallitus esittää myös enimmäislaina-ajan pidentämistä 25 vuodesta 40 vuoteen. Uudistukset tekisivät ASP-lainasta kilpailukykyisemmän verrattuna tavallisiin asuntolainoihin. ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on pankkien ja valtion yhteinen ponnistus, jolla tuetaan nuorten ensimmäisen asunnon hankintaa. Järjestely on osoittanut toimivuutensa niin lamassa kuin nousukaudenkin aikana. ASP-järjestelmän kehittäminen nopeuttaa pääsyä omaan kotiin ja tekee järjestelmästä tasa-arvoisemman.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye