Suomalaiset toivovat vanhempiensa käyttävän varansa hyvinvointiin eivätkä halaja perintöä
Ikääntymisen myötä lisääntyy ajattelu, että omien vanhempien ei ole viisasta jättää varallisuuttaan perinnöksi, vaan käyttää sitä oman hyvinvointinsa rahoitukseen. Yli 70-vuotiaista jopa 96 prosenttia ajattelee näin. Kaikkien vastanneiden keskuudessa luku on 90 prosenttia. Naisten keskuudessa ajatus saa hiukan vahvempaa kannatusta kuin miesten. Naisista 93 prosenttia toivoo vanhempiensa käyttävän omaisuuttaan omaan hyvinvointiinsa. Miehistä näin ajattelee 87 prosenttia.
Samaa asiaa kysyttiin myös omakohtaisesti. Vastaajista 81 prosenttia haluaa perinnön jätön sijaan käyttää omaisuuttaan ja säästöjään oman hyvinvointinsa rahoittamiseen seniorivaiheessa. Vain 19 prosenttia haluaa jättää mahdollisimman paljon omaisuuttaan perinnöksi.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) kyselyyn vastanneista suhtautuu myötämielisesti ajatukseen, että myisi omaisuuttaan, mikäli ikääntymisen myötä tarvitsee paljon hoivapalveluita eikä saa niitä riittävästi yhteiskunnan tarjoamana. Vastaajista 23 prosenttia kertoo olevansa siihen ehdottoman valmis ja 44 prosenttia ehkä osittain. 28 prosenttia ei myisi omaisuuttaan ellei se ole välttämätöntä. Täysin kielteisesti asiaan suhtautuu 6 prosenttia. Erityisen vahvaa ymmärrystä omaisuuden myyntiin löytyy nuoremmista sukupolvista. Esimerkiksi 30 – 39 -vuotiaista jopa 75 prosenttia pitää ajatusta joko kokonaan tai osittain kannatettavana.
Kauppi: Etlan tutkimus tarjoaa uusia eväitä hoivarahoituksen täydentämiseen
“Pitkä elämä edellyttää taloudellista varautumista kuten Etlan tänään 15.1. julkistama tutkimus osoittaa. Suomalaiset ovat oman kyselytutkimuksemme mukaan tämän oivaltaneet. Suomalaisten keskeisin varallisuuserä on oma asunto. Monilla on myös kesämökki tai esimerkiksi metsää tai muuta varallisuutta”, toteaa FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Avainasemassa ovat Kaupin mukaan keinot muuttaa varallisuutta käytettävään muotoon. Tutkimus tarjoaa hänen mielestään erinomaisia eväitä kansalaisten toiveisiin ja pohdittavaa poliitikoille.
”Yhteiskunnan tulisi Etlan tutkimuksen mukaan tarjota edellytykset sille, että yksityiset hoiva- ja eläkemarkkinat voivat syntyä. Vanhuuden varalle kulutukseen sekä julkisen hoidon ja hoivan täydentämiseen tarjottavat finanssialan tuotteet lisäävät ihmisten hyvinvointia. Esimerkiksi asuntovarallisuuden vapaaehtoinen hyödyntäminen mahdollistaa ne loppuelämän valinnat, johon ihminen on oikeutettu.”
Kauppi muistuttaa, että kaikilla ei tietenkään ole rahaksi muutettavaa varallisuutta. ”Hyvinvointiyhteiskunnan perustasta ei pidä lipsua, vaan verovaroin on tarjottava laadukkaat ja kattavat hoivapalvelut.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kansalaisen terveystiedot eivät kuulu valtiolle – Yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa rikkovaa esitystä Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista ei pidä edistää11.10.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Hallitus esittää merkittävää laajennusta Verohallinnon tiedonsaantioikeuksiin. Esitys on räikeässä ristiriidassa sekä tietosuoja-asetuksen että perustuslain turvaaman yksityisyyden suojan kanssa. Massaluonteiset, yksilöimättömät tietopyynnöt tilitapahtumista saattavat helposti paljastaa yksityisiä tietoja. Esitys saattaisi asettaa pankit tilanteeseen, jossa niiden tulisi valita rikkoako tietosuojasääntelyä vai verolainsäädäntöä. Ristiriitainen ja puutteellinen esitys on syytä perua.
Sijoittajien katse on jo vuodessa 2026 ja valoisammissa näkymissä – Rahastoihin syyskuussa 591 miljoonaa euroa uusia pääomia9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 591 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 194 miljardia euroa.
Euroopan laajuinen muutos verkkopankkimaksamisessa – tämä kaikki muuttuu tällä viikolla7.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
9.10.2025. alkaen pankit tarkistavat, että verkkopankkimaksuissa maksunsaajan nimi ja tilinumero vastaavat toisiaan. Verkkopankki ilmoittaa, jos tiedot eivät täsmää tai ne melkein täsmäävät. Verkkopankin vastaisuudessa antamista huomautuksista ei tule huolestua. Maksunsaajan tarkistamisen tavoitteena on parantaa maksamisen turvallisuutta ja ehkäistä petoksia sekä väärille tileille tehtyjä maksuja. Huomautuksissa ei ole kyse huijauksista. Laskuttajien tulee varmistaa, että maksajat tietävät yrityksen virallisen nimen, jotta maksutiedot täsmäävät pankin rekisterissä. Muutos perustuu 9.10. voimaan tulevaan EU:n pikamaksuasetukseen, jonka tavoitteena on nopeuttaa maksamista koko euroalueella. Jatkossa euroalueella pankkiasiakkaalla on oltava mahdollisuus lähettää rahaa pikasiirtona kymmenessä sekunnissa tililtä toiselle ajankohdasta riippumatta.
”Yrittäjän hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kestävä” – Suomen pk-yritysten lainansaanti on tutkimusten mukaan hyvällä tasolla3.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Rahoituksen saatavuus ei ole suurimpien ongelmien joukossa, kun pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä on kysytty kasvun esteistä. Yleinen taloustilanne koetaan tämän hetken suurimmaksi haasteeksi yrityksen kasvun ja kehittämisen kannalta. Yritysrahoituksen haasteet ovat Suomessa yleisesti ottaen suhteellisen vähäisiä, myös Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna. Erilaisia rahoituksen pullonkauloja on kuitenkin olemassa, ja ne koskevat muun muassa pieniä ja nuoria yrityksiä sekä kasvuhakuisia yrityksiä, jotka yrittävät skaalata toimintaansa teolliseen mittakaavaan. Pankin tehtävä on arvioida lainahakemukset huolellisesti ja varmistaa ennen lainan myöntämistä, että yrityksen kannattavuus, kassavirta ja vakavaraisuus ovat riittävällä tasolla. Näin varmistetaan sekä yrityksen että pankin näkökulmasta vastuullinen luotonanto.
Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Mikä jumittaa yritysten lainansaannissa? Perjantaina 3. lokakuuta kello 122.10.2025 15:52:28 EEST | Tiedote
Suomi tarvitsee vahvoja, kasvavia yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja ja talouskasvua. Viime aikoina on keskusteltu siitä, että yritysten kasvu tyssää aiempaa useammin vaikeuteen saada rahoitusta. Pankkien mukaan hyville hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kunnossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme