Finanssiala ry

Suomalaiset toivovat vanhempiensa käyttävän varansa hyvinvointiin eivätkä halaja perintöä

15.1.2020 09:34:17 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Suomalaisista 90 prosentin mielestä omien vanhempien tulisi ikääntyessään käyttää omaisuuttaan ja säästöjään oman hyvinvointinsa rahoittamiseen. Vain 10 prosenttia ajattelee, että vanhempien tulisi jättää mahdollisimman paljon omaisuuttaan perinnöksi. Suomalaisilla on kyselyn mukaan myös valmiutta myydä omaisuuttaan, mikäli ikääntymisen myötä tarvitsee enemmän hoivapalveluja kuin yhteiskunnan on mahdollista tarjota. Tämä selviää Finanssiala ry:n (FA) Norstatilta tilaamasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi tuhat suomalaista.

Ikääntymisen myötä lisääntyy ajattelu, että omien vanhempien ei ole viisasta jättää varallisuuttaan perinnöksi, vaan käyttää sitä oman hyvinvointinsa rahoitukseen. Yli 70-vuotiaista jopa 96 prosenttia ajattelee näin. Kaikkien vastanneiden keskuudessa luku on 90 prosenttia. Naisten keskuudessa ajatus saa hiukan vahvempaa kannatusta kuin miesten. Naisista 93 prosenttia toivoo vanhempiensa käyttävän omaisuuttaan omaan hyvinvointiinsa. Miehistä näin ajattelee 87 prosenttia.

Samaa asiaa kysyttiin myös omakohtaisesti. Vastaajista 81 prosenttia haluaa perinnön jätön sijaan käyttää omaisuuttaan ja säästöjään oman hyvinvointinsa rahoittamiseen seniorivaiheessa. Vain 19 prosenttia haluaa jättää mahdollisimman paljon omaisuuttaan perinnöksi.

Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) kyselyyn vastanneista suhtautuu myötämielisesti ajatukseen, että myisi omaisuuttaan, mikäli ikääntymisen myötä tarvitsee paljon hoivapalveluita eikä saa niitä riittävästi yhteiskunnan tarjoamana. Vastaajista 23 prosenttia kertoo olevansa siihen ehdottoman valmis ja 44 prosenttia ehkä osittain. 28 prosenttia ei myisi omaisuuttaan ellei se ole välttämätöntä. Täysin kielteisesti asiaan suhtautuu 6 prosenttia. Erityisen vahvaa ymmärrystä omaisuuden myyntiin löytyy nuoremmista sukupolvista. Esimerkiksi 30 – 39 -vuotiaista jopa 75 prosenttia pitää ajatusta joko kokonaan tai osittain kannatettavana.

Kauppi: Etlan tutkimus tarjoaa uusia eväitä hoivarahoituksen täydentämiseen

“Pitkä elämä edellyttää taloudellista varautumista kuten Etlan tänään 15.1. julkistama tutkimus osoittaa. Suomalaiset ovat oman kyselytutkimuksemme mukaan tämän oivaltaneet. Suomalaisten keskeisin varallisuuserä on oma asunto. Monilla on myös kesämökki tai esimerkiksi metsää tai muuta varallisuutta”, toteaa FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Avainasemassa ovat Kaupin mukaan keinot muuttaa varallisuutta käytettävään muotoon. Tutkimus tarjoaa hänen mielestään erinomaisia eväitä kansalaisten toiveisiin ja pohdittavaa poliitikoille.

”Yhteiskunnan tulisi Etlan tutkimuksen mukaan tarjota edellytykset sille, että yksityiset hoiva- ja eläkemarkkinat voivat syntyä. Vanhuuden varalle kulutukseen sekä julkisen hoidon ja hoivan täydentämiseen tarjottavat finanssialan tuotteet lisäävät ihmisten hyvinvointia. Esimerkiksi asuntovarallisuuden vapaaehtoinen hyödyntäminen mahdollistaa ne loppuelämän valinnat, johon ihminen on oikeutettu.”

Kauppi muistuttaa, että kaikilla ei tietenkään ole rahaksi muutettavaa varallisuutta. ”Hyvinvointiyhteiskunnan perustasta ei pidä lipsua, vaan verovaroin on tarjottava laadukkaat ja kattavat hoivapalvelut.”

Hyvinvoinnin rahoitus -tutkimustulokset

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202624.2.2026 10:00:33 EET | Kutsu

Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel

Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202620.2.2026 11:41:11 EET | Kutsu

Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel

Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye