Suomalaiset työskentelevät vanhuuseläkkeeseen asti yhä useammin – vähän koulutettujen työttömyys eläkkeen kynnyksellä puolittui
23.8.2022 08:25:00 EEST | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Vuonna 2017 lähes 60 prosenttia siirtyi vanhuuseläkkeelle työstä, kun vuonna 2006 osuus oli vajaat 40 prosenttia. Matalasti koulutetuista ja työntekijäammateissa olleista vähän alle puolet siirtyi työstä vanhuuseläkkeelle vuonna 2017, kun reilut kymmenen vuotta aiemmin lähes kolme neljästä poistui työelämästä ennen vanhuuseläkeikää.
Eläketurvakeskuksen ekonomistin Satu Nivalaisen mukaan matalasti koulutetuilla työttömyys vanhuuseläkkeen kynnyksellä onkin lähes puolittunut tarkastelujakson aikana.
Nivalainen arvioi, että kehityksen taustalla ovat vuoden 2005 eläkeuudistuksessa sovittu työttömyyseläkkeen poistuminen ja työttömyysputken ikärajojen korottaminen.
– On yllättävää, että työttömyysputkeen tehdyt muutokset ovat lisänneet näin merkittävästi matalasti koulutettujen työskentelyä vanhuuseläkkeeseen saakka. Samalla sosioekonomiset erot työttömyydessä ovat tasoittuneet, sillä korkeasti koulutetuilla työttömyys ennen vanhuuseläkettä ei ole vähentynyt, hän toteaa.
Työurat pidentyneet loppupäästä julkisella sektorilla, yksityisellä eivät
Julkisella sektorilla työssä vanhuuseläkkeeseen saakka jatkaneiden palkansaajien työurat ovat olleet lyhyempiä kuin yksityisellä sektorilla koko ajanjakson 2006–2017. Julkisella sektorilla työurat ovat kuitenkin pidentyneet yksityistä sektoria enemmän. Urat julkisilla aloilla ovat pidentyneet nimenomaan loppupäästä: 53–68-vuotiaana tehdyt työvuodet ovat lisääntyneet.
Nivalaisen mukaan juuri julkisella sektorilla työstä vanhuuseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt. Myöhentyminen on yhteydessä siihen, että julkiselta sektorilta eläkkeelle jäävien joukossa 63 vuoden ikää alemmat ammatilliset eläkeiät ovat vähentyneet ja 63 ikävuotta korkeammat henkilökohtaiset eläkeiät lisääntyneet.
– Sen sijaan yksityisellä sektorilla eläkkeelle siirtyminen ei ole myöhentynyt eivätkä työurat ole pidentyneet loppupäästä käytännössä lainkaan vuoden 2006 jälkeen, Nivalainen sanoo.
Vuoden 2005 uudistuksessa siirryttiin joustavaan 63–68-vuoden vanhuuseläkeikään. 63 ikävuoden jälkeen kertyvän ns. superkarttuman toivottiin houkuttelevan pidentämään työuraa.
– Jos superkarttuma olisi toiminut kuten tavoiteltiin, vaikutuksen olisi pitänyt näkyä nimenomaan yksityisellä sektorilla.
Etenkin korkeasti koulutetut hyötyneet ns. superkarttumasta
Sosioekonomiset erot työurien pituudessa ovat supistuneet vuosina 2006–2017, koska matalasti koulutetuilla ja työntekijäammateissa olevilla vanhuuseläkkeeseen saakka työskentely on yleistynyt.
Matalasti koulutetut ovat kuitenkin jatkaneet työssä alinta vanhuuseläkeikää pidempään entistä harvemmin. Sen sijaan korkeasti koulutetuilla ja työelämässä hyvässä asemassa olevilla vanhuuseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt selvästi.
– Alimman vanhuuseläkeiän jälkeen kertynyttä suurempaa eläkekarttumaa ovat siis hyödyntäneet erityisesti korkeasti koulutetut ja hyväosaiset. Tämä on voinut lisätä sosioekonomisia eroja eläkkeiden tasossa.
Tutkimuksessa on tarkasteltu sosioekonomisia eroja vanhuuseläkkeelle siirtymisessä ja työurissa vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen ja ennen vuoden 2017 eläkeuudistuksen voimaantuloa.
Tutkimusjulkaisu: Sosioekonomiset erot: vanhuuseläkkeelle siirtyminen ja työurat 2006, 2011 ja 2017
Lisätietoa:
Ekonomisti Satu Nivalainen, 029 411 2151, satu.nivalainen@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionen växer snabbast under toppåren i arbetslivet – följ din pensionstillväxt på arbetspensionsutdraget1.9.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetspensionen tillväxer i olika takt i olika åldrar, eftersom inkomsterna i allmänhet ökar med åldern. Femtioåringar tjänar i genomsnitt in dubbelt så mycket arbetspension på ett år som 25-åringar. Arbetspensionsutdraget visar hur mycket du har tjänat in och hjälper dig att få en uppfattning om hur stor din pension kommer att bli. Pensionens storlek beror på arbetsinkomsterna och tiden i arbetslivet.
Eläke kasvaa nopeimmin työuran huippuvuosina – seuraa omaa kertymääsi työeläkeotteelta1.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Työeläke kertyy eri tahtiin eri ikäisillä, koska ansiot yleensä kasvavat iän myötä. Viisikymppiselle kertyy vuodessa työeläkettä keskimäärin kaksinkertainen määrä 25-vuotiaaseen verrattuna. Työeläkeote näyttää oman kertymäsi ja auttaa hahmottamaan tulevaa eläkettä. Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat työansiot ja työuran pituus.
Största delen av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val – ekonomin och hälsan är de vanligaste orsakerna till att söka27.8.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Kring 90 procent av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val. De vanligaste orsakerna till att ta ut pensionen är att det är ekonomiskt lönsamt och att man är osäker på sin hälsa och sin återstående livstid. Pensionsskyddscentralen (PSC) har nu för första gången utrett erfarenheterna bland dem som tagit ut partiell ålderspension i en omfattande enkätundersökning.
Valtaosa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista on tyytyväisiä valintaansa – talous ja terveys yleisimpiä syitä hakemiselle27.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Noin 90 prosenttia osittaisen vanhuuseläkkeen hakeneista on tyytyväisiä valintaansa. Yleisimmät syyt eläkkeen ottamiseen ovat taloudellinen kannattavuus sekä epävarmuus omasta terveydestä ja jäljellä olevasta elinajasta. Eläketurvakeskus (ETK) on selvittänyt ensi kertaa laajassa kyselytutkimuksessa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneiden kokemuksia.
Långsiktiga kalkyler: Utsikterna för finansieringen av arbetspensionerna bättre än tidigare – aktieavkastningens betydelse ökar15.6.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finansieringen av arbetspensionerna ser starkare ut efter pensionsreformen. Samtidigt ökar osäkerheten kring arbetspensionsavgiftens framtida nivå, uppskattar Pensionsskyddscentralen (PSC) i sin nya långsiktiga kalkyl.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme