Suomalaiset työskentelevät vanhuuseläkkeeseen asti yhä useammin – vähän koulutettujen työttömyys eläkkeen kynnyksellä puolittui

Vuonna 2017 lähes 60 prosenttia siirtyi vanhuuseläkkeelle työstä, kun vuonna 2006 osuus oli vajaat 40 prosenttia. Matalasti koulutetuista ja työntekijäammateissa olleista vähän alle puolet siirtyi työstä vanhuuseläkkeelle vuonna 2017, kun reilut kymmenen vuotta aiemmin lähes kolme neljästä poistui työelämästä ennen vanhuuseläkeikää.
Eläketurvakeskuksen ekonomistin Satu Nivalaisen mukaan matalasti koulutetuilla työttömyys vanhuuseläkkeen kynnyksellä onkin lähes puolittunut tarkastelujakson aikana.
Nivalainen arvioi, että kehityksen taustalla ovat vuoden 2005 eläkeuudistuksessa sovittu työttömyyseläkkeen poistuminen ja työttömyysputken ikärajojen korottaminen.
– On yllättävää, että työttömyysputkeen tehdyt muutokset ovat lisänneet näin merkittävästi matalasti koulutettujen työskentelyä vanhuuseläkkeeseen saakka. Samalla sosioekonomiset erot työttömyydessä ovat tasoittuneet, sillä korkeasti koulutetuilla työttömyys ennen vanhuuseläkettä ei ole vähentynyt, hän toteaa.
Työurat pidentyneet loppupäästä julkisella sektorilla, yksityisellä eivät
Julkisella sektorilla työssä vanhuuseläkkeeseen saakka jatkaneiden palkansaajien työurat ovat olleet lyhyempiä kuin yksityisellä sektorilla koko ajanjakson 2006–2017. Julkisella sektorilla työurat ovat kuitenkin pidentyneet yksityistä sektoria enemmän. Urat julkisilla aloilla ovat pidentyneet nimenomaan loppupäästä: 53–68-vuotiaana tehdyt työvuodet ovat lisääntyneet.
Nivalaisen mukaan juuri julkisella sektorilla työstä vanhuuseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt. Myöhentyminen on yhteydessä siihen, että julkiselta sektorilta eläkkeelle jäävien joukossa 63 vuoden ikää alemmat ammatilliset eläkeiät ovat vähentyneet ja 63 ikävuotta korkeammat henkilökohtaiset eläkeiät lisääntyneet.
– Sen sijaan yksityisellä sektorilla eläkkeelle siirtyminen ei ole myöhentynyt eivätkä työurat ole pidentyneet loppupäästä käytännössä lainkaan vuoden 2006 jälkeen, Nivalainen sanoo.
Vuoden 2005 uudistuksessa siirryttiin joustavaan 63–68-vuoden vanhuuseläkeikään. 63 ikävuoden jälkeen kertyvän ns. superkarttuman toivottiin houkuttelevan pidentämään työuraa.
– Jos superkarttuma olisi toiminut kuten tavoiteltiin, vaikutuksen olisi pitänyt näkyä nimenomaan yksityisellä sektorilla.
Etenkin korkeasti koulutetut hyötyneet ns. superkarttumasta
Sosioekonomiset erot työurien pituudessa ovat supistuneet vuosina 2006–2017, koska matalasti koulutetuilla ja työntekijäammateissa olevilla vanhuuseläkkeeseen saakka työskentely on yleistynyt.
Matalasti koulutetut ovat kuitenkin jatkaneet työssä alinta vanhuuseläkeikää pidempään entistä harvemmin. Sen sijaan korkeasti koulutetuilla ja työelämässä hyvässä asemassa olevilla vanhuuseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt selvästi.
– Alimman vanhuuseläkeiän jälkeen kertynyttä suurempaa eläkekarttumaa ovat siis hyödyntäneet erityisesti korkeasti koulutetut ja hyväosaiset. Tämä on voinut lisätä sosioekonomisia eroja eläkkeiden tasossa.
Tutkimuksessa on tarkasteltu sosioekonomisia eroja vanhuuseläkkeelle siirtymisessä ja työurissa vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen ja ennen vuoden 2017 eläkeuudistuksen voimaantuloa.
Tutkimusjulkaisu: Sosioekonomiset erot: vanhuuseläkkeelle siirtyminen ja työurat 2006, 2011 ja 2017
Lisätietoa:
Ekonomisti Satu Nivalainen, 029 411 2151, satu.nivalainen@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionsbarometern: Över hälften av finländarna anser att pensionsreformen är bra1.7.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Ungefär 55 procent av finländarna anser att förslaget till pensionsreform, som det avtalades om i januari, är åtminstone ganska bra. Enligt pensionsbarometern litar ungefär hälften av finländarna på pensionssystemet – förtroendet har minskat jämfört med tidigare enkäter. Svaren i barometern återspeglar en allmän ökad osäkerhet.
Eläkebarometri: Yli puolet suomalaisista pitää eläkeuudistusta hyvänä1.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisista noin 55 prosenttia pitää tammikuussa sovittua eläkeuudistusesitystä vähintään melko hyvänä. Eläkebarometrin mukaan noin puolet suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään – luottamus on laskenut edellisiin kyselyihin verrattuna. Barometrin vastauksista heijastuu yleinen epävarmuuden lisääntyminen.
Mer än hälften av finländarna i arbetsför ålder sparar för pensionstiden – sparandet har ökat speciellt bland yngre28.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Privat sparande för pensionstiden har blivit klart vanligare under de senaste tio åren. Över hälften av 25–67-åringarna sparade eller hade sparat för pensionärstiden år 2024, framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande enkätundersökning.
Yli puolet työikäisistä säästää eläkeaikaa varten – etenkin nuorten säästäminen lisääntynyt28.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Finländarna i spetsen23.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var överraskande bra för pensionsfondernas placeringar på olika håll i världen. I en internationell avkastningsjämförelse gjord av Pensionsskyddscentralen (PSC) översteg den genomsnittliga realavkastningen långtidssiffrorna. De finländska pensionsfonderna placerade sig bland de bästa i sin serie.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme