Suomalaiset työskentelevät vanhuuseläkkeeseen asti yhä useammin – vähän koulutettujen työttömyys eläkkeen kynnyksellä puolittui
Vuonna 2017 lähes 60 prosenttia siirtyi vanhuuseläkkeelle työstä, kun vuonna 2006 osuus oli vajaat 40 prosenttia. Matalasti koulutetuista ja työntekijäammateissa olleista vähän alle puolet siirtyi työstä vanhuuseläkkeelle vuonna 2017, kun reilut kymmenen vuotta aiemmin lähes kolme neljästä poistui työelämästä ennen vanhuuseläkeikää.
Eläketurvakeskuksen ekonomistin Satu Nivalaisen mukaan matalasti koulutetuilla työttömyys vanhuuseläkkeen kynnyksellä onkin lähes puolittunut tarkastelujakson aikana.
Nivalainen arvioi, että kehityksen taustalla ovat vuoden 2005 eläkeuudistuksessa sovittu työttömyyseläkkeen poistuminen ja työttömyysputken ikärajojen korottaminen.
– On yllättävää, että työttömyysputkeen tehdyt muutokset ovat lisänneet näin merkittävästi matalasti koulutettujen työskentelyä vanhuuseläkkeeseen saakka. Samalla sosioekonomiset erot työttömyydessä ovat tasoittuneet, sillä korkeasti koulutetuilla työttömyys ennen vanhuuseläkettä ei ole vähentynyt, hän toteaa.
Työurat pidentyneet loppupäästä julkisella sektorilla, yksityisellä eivät
Julkisella sektorilla työssä vanhuuseläkkeeseen saakka jatkaneiden palkansaajien työurat ovat olleet lyhyempiä kuin yksityisellä sektorilla koko ajanjakson 2006–2017. Julkisella sektorilla työurat ovat kuitenkin pidentyneet yksityistä sektoria enemmän. Urat julkisilla aloilla ovat pidentyneet nimenomaan loppupäästä: 53–68-vuotiaana tehdyt työvuodet ovat lisääntyneet.
Nivalaisen mukaan juuri julkisella sektorilla työstä vanhuuseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt. Myöhentyminen on yhteydessä siihen, että julkiselta sektorilta eläkkeelle jäävien joukossa 63 vuoden ikää alemmat ammatilliset eläkeiät ovat vähentyneet ja 63 ikävuotta korkeammat henkilökohtaiset eläkeiät lisääntyneet.
– Sen sijaan yksityisellä sektorilla eläkkeelle siirtyminen ei ole myöhentynyt eivätkä työurat ole pidentyneet loppupäästä käytännössä lainkaan vuoden 2006 jälkeen, Nivalainen sanoo.
Vuoden 2005 uudistuksessa siirryttiin joustavaan 63–68-vuoden vanhuuseläkeikään. 63 ikävuoden jälkeen kertyvän ns. superkarttuman toivottiin houkuttelevan pidentämään työuraa.
– Jos superkarttuma olisi toiminut kuten tavoiteltiin, vaikutuksen olisi pitänyt näkyä nimenomaan yksityisellä sektorilla.
Etenkin korkeasti koulutetut hyötyneet ns. superkarttumasta
Sosioekonomiset erot työurien pituudessa ovat supistuneet vuosina 2006–2017, koska matalasti koulutetuilla ja työntekijäammateissa olevilla vanhuuseläkkeeseen saakka työskentely on yleistynyt.
Matalasti koulutetut ovat kuitenkin jatkaneet työssä alinta vanhuuseläkeikää pidempään entistä harvemmin. Sen sijaan korkeasti koulutetuilla ja työelämässä hyvässä asemassa olevilla vanhuuseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt selvästi.
– Alimman vanhuuseläkeiän jälkeen kertynyttä suurempaa eläkekarttumaa ovat siis hyödyntäneet erityisesti korkeasti koulutetut ja hyväosaiset. Tämä on voinut lisätä sosioekonomisia eroja eläkkeiden tasossa.
Tutkimuksessa on tarkasteltu sosioekonomisia eroja vanhuuseläkkeelle siirtymisessä ja työurissa vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen ja ennen vuoden 2017 eläkeuudistuksen voimaantuloa.
Tutkimusjulkaisu: Sosioekonomiset erot: vanhuuseläkkeelle siirtyminen ja työurat 2006, 2011 ja 2017
Lisätietoa:
Ekonomisti Satu Nivalainen, 029 411 2151, satu.nivalainen@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme