Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

SUOMALAISET YRITYSJOHTAJAT: TYÖMARKKINAT JA VEROTUS OVAT KILPAILUKYVYN RASITE

Jaa

Yritysjohtajien mielestä jäykät työmarkkinat ja kireä verotus ovat Suomen kilpailukyvyn merkittävimmät rasitteet. Näiden kilpailukykytekijöiden odotetaan heikkenevän entisestään tulevaisuudessa, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1 263 yritysjohtajaa.

Arviot Suomessa toimivien yritysten menestymisestä kolmen vuoden päästä kansainvälisessä kilpailussa (%). Kuva: EVA
Arviot Suomessa toimivien yritysten menestymisestä kolmen vuoden päästä kansainvälisessä kilpailussa (%). Kuva: EVA

Yritysjohtajien mukaan pahimmat yksittäiset kilpailukyvyn heikkoudet Suomessa ovat palkkojen joustamattomuus, ansiotuloverotuksen taso, työmarkkinajärjestelmä, osaavan työvoiman heikko saatavuus sekä omistamisen verotus (järjestyksessä).

”Yritysjohdon polttavin ongelma liittyy työehdoista sopimiseen. Jäykät työmarkkinat ovat selvä kasvun este ja iso työllistämisen tulppa”, sanoo EVAn johtaja Emilia Kullas.

EVA teki vastaavan kyselyn johtajille vuonna 2013. Yritysjohtajien näkemykset ovat kehittyneet myönteisempään suuntaan, mutta pysyvät siitä huolimatta synkkinä. Tulevaisuuden odotukset ovat pessimistiset.

Johtajien mukaan Suomella on viisi tekijää, jotka ovat kilpailukykymme kirkkaita vahvuuksia. Ne ovat ICT-infrastruktuuri, omaisuuden suoja, perus- ja toisen asteen koulutus, yliopistot sekä liikkeenjohdon toimintatavat.

68 prosenttia yritysjohtajista katsoo, että Suomessa toimivien yritysten palkanmaksukyky on heikkenemässä. Peräti 38 prosenttia johtajista arvioi, että yritykset työllistävät kolmen vuoden päästä vähemmän ihmisiä kuin nykyään.

Syyt yritysjohdon synkkiin näkymiin tiivistyvät hyvin yhden johtajan avoimeen vastaukseen:

”Monessa asiassa Oy Suomi Ab on kilpailukyvyssä lähes muiden kehittyvien länsimaiden tasolla, mutta kun olemme viennissä saari, valuuttanamme on euro ja työmarkkinat ovat kolmikannasta jäykkinä, niin kilpailukyky ei vain kokonaisuutena riitä.”

EVAn kilpailukykyä koskeva kysely perustuu Harvard Business Schoolin vastaavaan tutkimukseen. Kyselyssä esitetään kaksi identtistä kysymyssarjaa, joista toinen mittaa nykytilaa ja toinen tulevaisuutta. EVAn kyselyssä kilpailukilpailukyky on jaettu 21 osatekijään.

Arvioita pyydettiin suhteessa kilpailijamaihin. Esimerkiksi suomalaisen koulutusjärjestelmän kohdalla vastaajat eivät ole arvioineet sen absoluuttista tasoa vaan sitä, onko järjestelmämme tällä hetkellä huonompi vai parempi suhteessa muihin länsimaihin, ja olemmeko jäämässä lähitulevaisuudessa jälkeen kilpailijoistamme. Kysely oli toisinto vuoden 2013 kyselystä (21 osatekijästä 18 oli samoja), joten tulokset kertovat myös, miten yritysjohtajien käsitykset kilpailukyvystä ovat muuttuneet suotuisamman suhdannekehityksen aikana.

Kysely kohdennettiin yritysten ylimpiin johtajiin ja siihen vastasi 1 263 henkilöä, joista kolme neljäsosaa (75 %) oli toimitusjohtajia ja loput yritysten muuta johtoa (13 %) tai hallituksen jäseniä (12 %). Tiedot keräsi Etlatieto Oy 27.11.–18.12.2018. Vastaajat edustavat Suomessa (pl. Ahvenanmaa) toimivien, vähintään kymmenen henkilöä työllistävien yritysten ylimpiä johtajia.

Ilkka Haavisto, Emilia Kullas, Mika Pajarinen: Krooninen potilas -EVA Analyysi 17.6. kello 6.00 osoitteessa www.eva.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Arviot Suomessa toimivien yritysten menestymisestä kolmen vuoden päästä kansainvälisessä kilpailussa (%). Kuva: EVA
Arviot Suomessa toimivien yritysten menestymisestä kolmen vuoden päästä kansainvälisessä kilpailussa (%). Kuva: EVA
Lataa
Arviot Suomessa toimivien yritysten kyvystä ylläpitää nykyistä palkkatasoa ja etuja kolmen vuoden päästä (%). Kuva: EVA
Arviot Suomessa toimivien yritysten kyvystä ylläpitää nykyistä palkkatasoa ja etuja kolmen vuoden päästä (%). Kuva: EVA
Lataa
Tavanomainen Suomessa toimiva yritys työllistää kolmen vuoden päästä (%). Kuva: EVA
Tavanomainen Suomessa toimiva yritys työllistää kolmen vuoden päästä (%). Kuva: EVA
Lataa
EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto. Kuva: Matti Rajala / EVA
EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto. Kuva: Matti Rajala / EVA
Lataa
EVAn johtaja Emilia Kullas. Kuva: Matti Rajala / EVA
EVAn johtaja Emilia Kullas. Kuva: Matti Rajala / EVA
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 686 9200http://www.eva.fi

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on elinkeinoelämän think tank, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä.EVA tuottaa tietoa ja näkemyksiä ajankohtaiseen julkiseen keskusteluun sekä esittää reformeja poliittisille päättäjille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

ANTTI RINTEEN VIITTAAMAN EVAN VEROMALLIN TARKOITUS ON PÄÄOMATULOVERON ALENTAMINEN22.5.2019 12:50:46 EESTTiedote

Antti Rinteen viittaama Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn ehdotus lähdeverosta tähtää pääomatuloveron tuntuvaan alentamiseen, ei veronkiristykseen. Hallitustunnustelija Antti Rinne (sd.) on useaan otteeseen perustellut ajatustaan lähdeverosta sillä, että kyseessä olisi EVAn esitys. Tosiasiassa Rinteen viittaamassa mallissa on kyse Aalto-yliopiston yritysjuridiikan apulaisprofessorin Tomi Viitalan laskelmasta, jonka lähtökohta on pääomatuloverokannan alentaminen kolmella prosenttiyksiköllä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme