Yritysjohtajien mukaan pahimmat yksittäiset kilpailukyvyn heikkoudet Suomessa ovat palkkojen joustamattomuus, ansiotuloverotuksen taso, työmarkkinajärjestelmä, osaavan työvoiman heikko saatavuus sekä omistamisen verotus (järjestyksessä).

”Yritysjohdon polttavin ongelma liittyy työehdoista sopimiseen. Jäykät työmarkkinat ovat selvä kasvun este ja iso työllistämisen tulppa”, sanoo EVAn johtaja Emilia Kullas.

EVA teki vastaavan kyselyn johtajille vuonna 2013. Yritysjohtajien näkemykset ovat kehittyneet myönteisempään suuntaan, mutta pysyvät siitä huolimatta synkkinä. Tulevaisuuden odotukset ovat pessimistiset.

Johtajien mukaan Suomella on viisi tekijää, jotka ovat kilpailukykymme kirkkaita vahvuuksia. Ne ovat ICT-infrastruktuuri, omaisuuden suoja, perus- ja toisen asteen koulutus, yliopistot sekä liikkeenjohdon toimintatavat.

68 prosenttia yritysjohtajista katsoo, että Suomessa toimivien yritysten palkanmaksukyky on heikkenemässä. Peräti 38 prosenttia johtajista arvioi, että yritykset työllistävät kolmen vuoden päästä vähemmän ihmisiä kuin nykyään.

Syyt yritysjohdon synkkiin näkymiin tiivistyvät hyvin yhden johtajan avoimeen vastaukseen:

”Monessa asiassa Oy Suomi Ab on kilpailukyvyssä lähes muiden kehittyvien länsimaiden tasolla, mutta kun olemme viennissä saari, valuuttanamme on euro ja työmarkkinat ovat kolmikannasta jäykkinä, niin kilpailukyky ei vain kokonaisuutena riitä.”

EVAn kilpailukykyä koskeva kysely perustuu Harvard Business Schoolin vastaavaan tutkimukseen. Kyselyssä esitetään kaksi identtistä kysymyssarjaa, joista toinen mittaa nykytilaa ja toinen tulevaisuutta. EVAn kyselyssä kilpailukilpailukyky on jaettu 21 osatekijään.

Arvioita pyydettiin suhteessa kilpailijamaihin. Esimerkiksi suomalaisen koulutusjärjestelmän kohdalla vastaajat eivät ole arvioineet sen absoluuttista tasoa vaan sitä, onko järjestelmämme tällä hetkellä huonompi vai parempi suhteessa muihin länsimaihin, ja olemmeko jäämässä lähitulevaisuudessa jälkeen kilpailijoistamme. Kysely oli toisinto vuoden 2013 kyselystä (21 osatekijästä 18 oli samoja), joten tulokset kertovat myös, miten yritysjohtajien käsitykset kilpailukyvystä ovat muuttuneet suotuisamman suhdannekehityksen aikana.

Kysely kohdennettiin yritysten ylimpiin johtajiin ja siihen vastasi 1 263 henkilöä, joista kolme neljäsosaa (75 %) oli toimitusjohtajia ja loput yritysten muuta johtoa (13 %) tai hallituksen jäseniä (12 %). Tiedot keräsi Etlatieto Oy 27.11.–18.12.2018. Vastaajat edustavat Suomessa (pl. Ahvenanmaa) toimivien, vähintään kymmenen henkilöä työllistävien yritysten ylimpiä johtajia.

Ilkka Haavisto, Emilia Kullas, Mika Pajarinen: Krooninen potilas -EVA Analyysi 17.6. kello 6.00 osoitteessa www.eva.fi