Suomalaisille lukiolaisille historiallinen menestys kansainvälisissä kemiakilpailuissa
Aku Hertell voitti Suomelle ensimmäisen kultamitalin yhteispohjoismaisissa kemiakilpailuissa.
Suomalaiset lukiolaiset osallistuivat 6.–18.7.2022 käytyihin kansainvälisiin kemiakilpailuihin, joihin sisältyivät 5. yhteispohjoismaiset kemiakilpailut (5. Nordic Chemistry Olympiad, NChO) sekä 54. kansainväliset kemiaolympialaiset (54. International Chemistry Olympiad, IChO). Molemmat kilpailut sisältävät normaalisti sekä kokeellisen osan että teoriaosan, mutta tänä vuonna IChO:ssa kisattiin jälleen etäkilpailujen muodossa vain teoriaosaamisen parissa. Suomalaiset menestyivät molemmissa kilpailuissa historiallisen hyvin.
Suomen kilpailijat sijoituksineen olivat:
Kilpailija |
Kotikunta |
Lukio |
NChO-sijoitus |
IChO-sijoitus |
Aku Hertell |
Klaukkala |
Ressun lukio |
Jaettu 1., Kulta |
Pronssi |
Sihan Yu |
Oulu |
Oulun lyseon lukio |
7., Pronssi |
Pronssi |
Hanna Joronen |
Tampere |
Tampereen klassillinen lukio |
10., Pronssi |
|
Ilyas Kaader |
Tampere |
Svenska samskolan i Tammerfors |
Yhteispohjoismaisissa kemiakilpailuissa jaetaan normaalisti 2 kultaa, 4 hopeaa ja 6 pronssia, eli IChO:n mallin mukaisesti 10, 20 ja 30 %:lle osallistujista. Tänä vuonna norjalaisten kilpailumatka peruuntui harmillisesti pari päivää ennen kilpailua SAS:n lakon vuoksi, joten 16 osallistujalle jaettiin normaalien kulta-ja hopeamitalimäärien lisäksi poikkeuksellisesti vain 4 pronssimitalia. Aiempina vuosina Tanska on voittanut yhteispohjoismaisten kemiakilpailujen kaikki kultamitalit, mutta tänä vuonna kultaa veivät jaetulle ensimmäiselle sijalle sijoittuneet suomalainen Aku Hertell ja ruotsalainen Yangyi Qi.
Kansainvälisissä kemiaolympialaisissa kokeellinen osa on perinteisesti ollut suomalaisten vahvuus. Vuosina 2020–2022 kemiaolympialaiset on kuitenkin jouduttu järjestämään koronapandemian vuoksi etäkilpailuna, joka on sisältänyt pelkän teoriakokeen. Kun suomalaisten valtti on näistä kilpailuista puuttunut, Suomen mitalitili on jäänyt tyhjäksi vuosina 2020 ja 2021. Pelkän teoriakokeen käsittäneestä kilpailusta tänä vuonna napatut kaksi pronssia ovat siis historiallinen saavutus.
Yhteispohjoismaiset kemiakilpailut järjestettiin 7.–9.7. Islannissa, jossa tehtiin myös Kiinan järjestämien etäkemiaolympialaisten teoriakoe 13.7. Suomen delegaatiossa oli kilpailijoiden lisäksi mukana valmentajat Kjell Knapas (kemian valmennuskoordinaattori), Juulia Talvitie, Iida Alanko ja Jukka Puumi Helsingin yliopistosta, josta valmennusleireillä on mukana ollut myös Miia Mäntymäki.
Matemaattisten aineiden kilpailutoimintaa pyörittää Suomessa MAOL ry., joka rahoittaa toiminnan Opetushallituksen myöntämällä avustuksella. Suomen edustajat kansainvälisiin kemiakilpailuihin valitaan kansallisen kilpailun ja jatkovalmennuksen perusteella. Jatkovalmennus käsittää kolme nelipäiväistä valmennusleiriä Helsingin yliopiston kemian osastolla sekä runsaasti kotitehtäviä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja: Kjell Knapas, Helsingin yliopisto, puh. 0504358824, kjell.knapas@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Robotit yhteiskunnallisina toimijoina – alan huiput Helsingissä 16.-19.8.15.8.2022 13:26:35 EEST | Tiedote
Luottaisitko robottituomarin antamaan tuomioon? Antaisitko robottilääkärin leikata polvesi? Entä saako robottipoliisia potkia? Tekeekö robottisotilas sodasta inhimillisempää? Tulisiko robotteja kohdella kuin persoonia vai esineitä?
Kirkon uskonnollinen yhteisöllisyys pirstaloituu, siksi keskustelu kirkosta eronneiden määristä on sivuseikka15.8.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
Uskonnollinen kääntyminen ei ole kertaluonteinen siirtyminen uuteen uskonnolliseen yhteisöön. Ihmiset liikkuvat erilaisten yhteisöjen rajapinnoilla, jolloin kääntyminen on jatkuva prosessi ja uskonnollisen identiteetin jatkuvaa rakentumista, selvittää tuore uskontososiologian väitös.
Matalat tulot yhteydessä koronatartuntoihin ainoastaan maahanmuuttajataustaisilla suomalaisilla11.8.2022 10:30:00 EEST | Tiedote
Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että aiemmin havaittu yhteys matalan sosioekonomisen aseman ja koronasairastavuuden välillä rajoittui ainoastaan maahanmuuttajataustaiseen väestöön. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt matalatuloisissa kotitalouksissa nousivat esiin erityisenä riskiryhmänä.
Mitä Jumalan ikuisuus voi tarkoittaa?9.8.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
Raamatussa sanotaan, että Jumala on ikuinen. Mitä Jumalan ikuisuus käytännössä tarkoittaa? Tuoreessa väitöskirjassa esitetään kvanttikenttäteorian versio, jonka avulla voi keskustella Jumalan ja ajan välisestä suhteesta.
Masentuneet kuolevat Suomessa erityisen nuorina, taustalla alkoholikuolemat8.8.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
Masentuneet kuolevat huomattavasti muuta väestöä nuorempina, ja alkoholilla on tässä suuri merkitys. Useita Euroopan maita vertaileva tutkimus osoitti, että masentuneet kuolevat muita nuorempina erityisesti Suomessa ja Tanskassa, joissa alkoholikuolemat ovat yleisiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme