Suomalaisille lukiolaisille historiallinen menestys kansainvälisissä kemiakilpailuissa
Suomalaiset lukiolaiset osallistuivat 6.–18.7.2022 käytyihin kansainvälisiin kemiakilpailuihin, joihin sisältyivät 5. yhteispohjoismaiset kemiakilpailut (5. Nordic Chemistry Olympiad, NChO) sekä 54. kansainväliset kemiaolympialaiset (54. International Chemistry Olympiad, IChO). Molemmat kilpailut sisältävät normaalisti sekä kokeellisen osan että teoriaosan, mutta tänä vuonna IChO:ssa kisattiin jälleen etäkilpailujen muodossa vain teoriaosaamisen parissa. Suomalaiset menestyivät molemmissa kilpailuissa historiallisen hyvin.
Suomen kilpailijat sijoituksineen olivat:
Kilpailija |
Kotikunta |
Lukio |
NChO-sijoitus |
IChO-sijoitus |
Aku Hertell |
Klaukkala |
Ressun lukio |
Jaettu 1., Kulta |
Pronssi |
Sihan Yu |
Oulu |
Oulun lyseon lukio |
7., Pronssi |
Pronssi |
Hanna Joronen |
Tampere |
Tampereen klassillinen lukio |
10., Pronssi |
|
Ilyas Kaader |
Tampere |
Svenska samskolan i Tammerfors |
Yhteispohjoismaisissa kemiakilpailuissa jaetaan normaalisti 2 kultaa, 4 hopeaa ja 6 pronssia, eli IChO:n mallin mukaisesti 10, 20 ja 30 %:lle osallistujista. Tänä vuonna norjalaisten kilpailumatka peruuntui harmillisesti pari päivää ennen kilpailua SAS:n lakon vuoksi, joten 16 osallistujalle jaettiin normaalien kulta-ja hopeamitalimäärien lisäksi poikkeuksellisesti vain 4 pronssimitalia. Aiempina vuosina Tanska on voittanut yhteispohjoismaisten kemiakilpailujen kaikki kultamitalit, mutta tänä vuonna kultaa veivät jaetulle ensimmäiselle sijalle sijoittuneet suomalainen Aku Hertell ja ruotsalainen Yangyi Qi.
Kansainvälisissä kemiaolympialaisissa kokeellinen osa on perinteisesti ollut suomalaisten vahvuus. Vuosina 2020–2022 kemiaolympialaiset on kuitenkin jouduttu järjestämään koronapandemian vuoksi etäkilpailuna, joka on sisältänyt pelkän teoriakokeen. Kun suomalaisten valtti on näistä kilpailuista puuttunut, Suomen mitalitili on jäänyt tyhjäksi vuosina 2020 ja 2021. Pelkän teoriakokeen käsittäneestä kilpailusta tänä vuonna napatut kaksi pronssia ovat siis historiallinen saavutus.
Yhteispohjoismaiset kemiakilpailut järjestettiin 7.–9.7. Islannissa, jossa tehtiin myös Kiinan järjestämien etäkemiaolympialaisten teoriakoe 13.7. Suomen delegaatiossa oli kilpailijoiden lisäksi mukana valmentajat Kjell Knapas (kemian valmennuskoordinaattori), Juulia Talvitie, Iida Alanko ja Jukka Puumi Helsingin yliopistosta, josta valmennusleireillä on mukana ollut myös Miia Mäntymäki.
Matemaattisten aineiden kilpailutoimintaa pyörittää Suomessa MAOL ry., joka rahoittaa toiminnan Opetushallituksen myöntämällä avustuksella. Suomen edustajat kansainvälisiin kemiakilpailuihin valitaan kansallisen kilpailun ja jatkovalmennuksen perusteella. Jatkovalmennus käsittää kolme nelipäiväistä valmennusleiriä Helsingin yliopiston kemian osastolla sekä runsaasti kotitehtäviä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja: Kjell Knapas, Helsingin yliopisto, puh. 0504358824, kjell.knapas@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme