Suomalaisille lukiolaisille historiallinen menestys kansainvälisissä kemiakilpailuissa
Suomalaiset lukiolaiset osallistuivat 6.–18.7.2022 käytyihin kansainvälisiin kemiakilpailuihin, joihin sisältyivät 5. yhteispohjoismaiset kemiakilpailut (5. Nordic Chemistry Olympiad, NChO) sekä 54. kansainväliset kemiaolympialaiset (54. International Chemistry Olympiad, IChO). Molemmat kilpailut sisältävät normaalisti sekä kokeellisen osan että teoriaosan, mutta tänä vuonna IChO:ssa kisattiin jälleen etäkilpailujen muodossa vain teoriaosaamisen parissa. Suomalaiset menestyivät molemmissa kilpailuissa historiallisen hyvin.
Suomen kilpailijat sijoituksineen olivat:
Kilpailija |
Kotikunta |
Lukio |
NChO-sijoitus |
IChO-sijoitus |
Aku Hertell |
Klaukkala |
Ressun lukio |
Jaettu 1., Kulta |
Pronssi |
Sihan Yu |
Oulu |
Oulun lyseon lukio |
7., Pronssi |
Pronssi |
Hanna Joronen |
Tampere |
Tampereen klassillinen lukio |
10., Pronssi |
|
Ilyas Kaader |
Tampere |
Svenska samskolan i Tammerfors |
Yhteispohjoismaisissa kemiakilpailuissa jaetaan normaalisti 2 kultaa, 4 hopeaa ja 6 pronssia, eli IChO:n mallin mukaisesti 10, 20 ja 30 %:lle osallistujista. Tänä vuonna norjalaisten kilpailumatka peruuntui harmillisesti pari päivää ennen kilpailua SAS:n lakon vuoksi, joten 16 osallistujalle jaettiin normaalien kulta-ja hopeamitalimäärien lisäksi poikkeuksellisesti vain 4 pronssimitalia. Aiempina vuosina Tanska on voittanut yhteispohjoismaisten kemiakilpailujen kaikki kultamitalit, mutta tänä vuonna kultaa veivät jaetulle ensimmäiselle sijalle sijoittuneet suomalainen Aku Hertell ja ruotsalainen Yangyi Qi.
Kansainvälisissä kemiaolympialaisissa kokeellinen osa on perinteisesti ollut suomalaisten vahvuus. Vuosina 2020–2022 kemiaolympialaiset on kuitenkin jouduttu järjestämään koronapandemian vuoksi etäkilpailuna, joka on sisältänyt pelkän teoriakokeen. Kun suomalaisten valtti on näistä kilpailuista puuttunut, Suomen mitalitili on jäänyt tyhjäksi vuosina 2020 ja 2021. Pelkän teoriakokeen käsittäneestä kilpailusta tänä vuonna napatut kaksi pronssia ovat siis historiallinen saavutus.
Yhteispohjoismaiset kemiakilpailut järjestettiin 7.–9.7. Islannissa, jossa tehtiin myös Kiinan järjestämien etäkemiaolympialaisten teoriakoe 13.7. Suomen delegaatiossa oli kilpailijoiden lisäksi mukana valmentajat Kjell Knapas (kemian valmennuskoordinaattori), Juulia Talvitie, Iida Alanko ja Jukka Puumi Helsingin yliopistosta, josta valmennusleireillä on mukana ollut myös Miia Mäntymäki.
Matemaattisten aineiden kilpailutoimintaa pyörittää Suomessa MAOL ry., joka rahoittaa toiminnan Opetushallituksen myöntämällä avustuksella. Suomen edustajat kansainvälisiin kemiakilpailuihin valitaan kansallisen kilpailun ja jatkovalmennuksen perusteella. Jatkovalmennus käsittää kolme nelipäiväistä valmennusleiriä Helsingin yliopiston kemian osastolla sekä runsaasti kotitehtäviä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja: Kjell Knapas, Helsingin yliopisto, puh. 0504358824, kjell.knapas@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme