Suomalaisten huoleen on vastattava

Huoli näkyy myös asuntomarkkinoilla, kun asukkailla ei ole enää varaa maksaa vapaarahoitteisten asuntojen kalliita vuokria. Alkuvuodesta on uutisoitu monessa mediassa ko. asuntojen kysynnän hiipuneen pääkaupunkiseudulla ja sen on tulkittu tarkoittavan asuntomarkkinoiden tasapainottumista. Tosiasiassa asuntojen kysyntä on vain siirtynyt kohtuuhintaisien ARA-asuntojen kysyntään.

Perustajajärjestömme Vuokralaiset ry:n keräämien tietojen mukaan ARA-asuntojen kysyntä on kasvanut Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Eikä ihme, sillä pääkaupunkiseudulla markkinaehtoisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat kolmanneksen kalliimpia kuin ARA-asuntojen vuokrat tai asumisoikeusasuntojen vastikkeet.

Myös ARA-asuntojen käyttöasteet vahvistavat tilannekuvaa. Asuntosäätiön vuokra-asuntojen käyttöaste oli vuodenvaihteessa 97,39 %. Pääkaupunkiseudun asumisoikeusasuntojen käyttöaste oli puolestaan 97,57 %.

ARA-asuntojen kysynnälle on hyvät perusteet muutenkin kuin vain hinnan osalta. Laki määrittelee ne pysymään vuokrauskäytössä vuosikymmeniä eteenpäin ja asoasunnot nykylainsäädännön mukaan pysymään asumisoikeuskäytössä ikuisesti. Ihmiset voivat perustaa niihin pitkäaikaisen kodin ilman, että täytyy pelätä omistajan myyvän asunnon alta pois.

Kyse on perustavaa laatua olevasta asukkaan turvallisuudentunteesta, jolle kannattaa ymmärtää antaa arvo, kun mietitään suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan edellytysten jatkumista. ARA-asuntojen avulla tuota turvallisuuden tunnetta pystytään tuottamaan vuosikymmeniksi eteenpäin.

ARA-asuntojen vakaus perustuu omakustannusperiaatteen mukaan määriteltäviin vuokriin ja asoasuntojen vastikkeisiin sekä yhtiöiden voitonjakorajoitteisiin. Asuntosäätiön kaltaiselle toimijalle nuo rajoitteet eivät ole ongelma, sillä olemme sitoutuneet omistamaan asuntoja pitkäjänteisesti. Toimintamme pohja ei ole voitontavoittelussa vaan perustajajärjestöjen tavoitteessa luoda hyviä asuntoja ja kasvuympäristöjä kaikille asukkaille ja erityisesti lapsiperheille.

Turun yliopiston selvityksessä korostettiin, että suomalaisten huoleen asumisen kustannuksista kannattaa vastata. Yksi hyvä keino on lisätä reippaasti ARA-tuotannon aloituksia. Kohtuuhintainen ja turvallinen koti luo ihmiselle hyvinvoinnin perustaa ja lisää edellytyksiä olla myös tuottava kansalainen yhteiskunnassa.

ARA-asunnot on määritelty kohdennettavaksi ensisijaisesti asukkaille, joilla ei ole varaa hankkia vapaarahoitteista asuntoa. Turun yliopiston selvitys ja maksukykytutkimus osoittavat, että määritelmän kriteerit täyttävien suomalaisten määrä on lisääntynyt samassa suhteessa asumisen kallistumisen myötä, eikä ARA-asuntojen määrä vastaa enää lainkaan kysynnän tarvetta.