Suomalaisten huumekokeilut edelleen yleistyneet samalla kun yhä useampi kannattaa muutoksia huumepolitiikkaan
14.4.2023 08:45:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Myös muita huumeita on kokeillut yhä useampi, joskin osuudet jäävät huomattavasti kannabista vähäisemmiksi. Seitsemän prosenttia raportoi kokeilleensa amfetamiinia joskus elämänsä aikana, ekstaasia kuusi ja kokaiinia viisi prosenttia väestöstä. Dopingaineiden käyttö on pysynyt ennallaan. Niitä on joskus käyttänyt yksi prosentti väestöstä.
Usein kyse on yhdestä tai muutamasta käyttökerrasta
Huumeiden käytössä on useimmiten kyse yhteen tai muutamiin käyttökertoihin rajoittuvasta kokeilusta tai jo taakse jääneestä käyttöjaksosta. Se, että yhä useampi 15–69-vuotias on joskus kokeillut jotain huumetta, ei sinänsä ole kovin yllättävää.
”Kyselyissä tarkastellaan ihmisiä, jotka ovat kulloisenkin tiedonkeruun ajankohdan aikana 15–69-vuotiaita. Vanhemmat ikäluokat, joilla on vähemmän huumekokemuksia, rajautuvat ajan kuluessa kyselyn otoksen ulkopuolelle”, kertoo THL:n erikoistutkija Karoliina Karjalainen.
Yhä suurempi osuus kyselyn kohderyhmästä on siis niitä, jotka ovat eläneet nuoruuttaan 1990-luvulla tai sen jälkeen, jolloin huumeet alkoivat yleistyä Suomessa.
”Aiemmasta tutkimuksesta tiedämme, että erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla syntyneiden ikäluokista merkittävä osa on kokeillut huumeita. Tätä taustaa vasten huumeita kokeilleiden aiempaa suurempi osuus väestössä oli melko odotettu tulos”, Karjalainen toteaa.
Erityisesti kannabikseen liittyvät riskikäsitykset ovat lieventyneet. 57 prosenttia oli sitä mieltä, että 1–2 kerran kannabiskokeilulla on vain vähäinen terveydellinen tai muu riski. 20 prosenttia ajatteli samalla tavoin kannabiksen säännöllisen käytön riskeistä.
Ensimmäisen kerran kyselyn historiassa kannabiksen säännöllisen käytön riskejä korkeintaan vähäisenä pitäviä on enemmän kuin viikoittaisen humalajuomisen riskejä vähäisenä pitäviä.
Mielipiteet huumeiden käytön rangaistavuudesta ovat lieventyneet
Kyselyn mukaan 29 prosenttia ihmisistä olisi valmis luopumaan kaikkien huumeiden käytön rangaistavuudesta. Tämä on yhdeksän prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2018. 53 prosenttia väestöstä ei rankaisi kannabiksen käytöstä.
”Mielipiteet huumausaineiden käytön rangaistavuudesta ovat selvästi muutoksessa. Tämä vastaa kansainvälisessä keskustelussakin yleistyvää näkemystä, että käyttöön tulisi reagoida ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimin”, sanoo tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen THL:stä.
Kyselyssä 24 prosenttia oli sitä mieltä, että kannabista pitäisi voida hankkia laillisesti mihin tahansa tarkoitukseen, 56 prosenttia puolsi kannabiksen saamista vain lääkekäyttöön. Vuonna 2018 vastaavat osuudet olivat 18 ja 54 prosenttia.
Julkisuudessa paljon esillä olleita käyttöhuoneita pitää osittain tai täysin hyväksyttävänä 65 prosenttia väestöstä, mikä on selvästi enemmän kuin aiemmin. 2018 osuus oli 50 prosenttia.
Tulokset suomalaisten huumeiden käytöstä ja huumeasenteista perustuvat THL:n Päihdetutkimukseen, joka on toistettu postikyselynä noin neljän vuoden välein vuodesta 1992 alkaen. Tutkimukseen vastasi 3 857 15–69-vuotiasta.
Lisätietoa:
Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2022
Karoliina Karjalainen
erikoistutkija, dosentti, THL
puh. 029 524 7933
Pekka Hakkarainen
tutkimusprofessori, THL
puh. 029 524 7161
Mikko Salasuo
talous- ja sosiaalihistorian dosentti, Helsingin yliopisto
puh. 040 548 5520
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Ukrainan oppi Suomelle: henkinen kriisinkestävyys rakentuu koko yhteiskunnan kyvystä tukea ihmisten selviytymistä – ja sitä vahvistetaan jo normaalioloissa23.10.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
THL:n tutkimus osoittaa, että väestön henkinen kriisinkestävyys on tiiviisti yhteydessä koko yhteiskunnan toimintakykyyn. Ukrainassa siviiliväestön selviytymistä ja jaksamista ovat tukeneet arjen jatkuvuuden ja palvelujen ylläpitäminen, vahva kansalaisyhteiskunta, paikallisen päätöksenteon joustavuus, digitalisaation hyödyntäminen sekä innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen muuttuvissa olosuhteissa. Suomelle keskeinen viesti on, että henkistä kriisinkestävyyttä ja sen edellytyksiä tulee vahvistaa jo normaalioloissa.
THL viikolla 44/202622.10.2026 15:22:27 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 22.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet pe 23.10. Mitä voimme oppia Ukrainalta henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisesta? – CIVRES-hankkeen tulosten julkistaminen. Millaiset toimintatavat ovat vahvistaneet yhteiskunnan ja väestön resilienssiä poikkeusoloissa? Entä mitä oppeja Ukrainan kokemuksista voidaan soveltaa Suomessa varautumisen, kriisinkestävyyden ja yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseksi? Lisätietoja ja embargopyynnöt: viestintäpäällikkö Oliver Kiviharju, etunimi.sukunimi(at)thl.fi to 29.10. Hyvinvoin
Kutsu: Vahvempi kuin pelko – miten yhteisöt toipuvat väkivallan jälkeen?19.10.2026 07:55:00 EEST | Kutsu
Miten yhteiskunta, yhteisöt ja ammattilaiset toipuvat väkivaltaisesta teosta? Mitä voimme oppia Utøyasta, Viertolasta ja Ukrainasta? Entä mitä terrorismi maksaa yhteiskunnalle?
Muistutuskutsu: Ukrainasta oppeja Suomen kriisinkestävyyteen – THL julkaisee CIVRES-tutkimuksen tulokset 23.10.19.10.2026 07:55:00 EEST | Kutsu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) CIVRES-hankkeessa tutkittiin Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainan väestön hyvinvointiin ja henkiseen kriisinkestävyyteen. Keskeisten tulosten lisäksi julkaisutilaisuudessa käsitellään sitä, mitä oppeja Ukrainan kokemuksista voidaan soveltaa Suomessa varautumisen, kriisinkestävyyden ja yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseksi.
THL viikolla 43/202615.10.2026 15:33:04 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 15.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Uutiset ma 19.10. Sininauhaliitto sähköisten pelihaittapalveluiden tuottajaksi vuosille 2027–2031. Lisätiedot: riikka.salmelin(at)thl.fi, puh. 029 524 8036 ti 20.10. THL julkaisee suosituksia lähisuhdesurmien ehkäisemiseksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on kuollut lähisuhdesurmien seurauksena yhteensä 288 aikuista ja lasta. Kansallinen selvitystoiminto auttaisi ehkäisemään uusia surmia, tunnistamaan palvelujärjestelmän puutteita ja vahvistamaan väkivallan ehkäisyä kustannustehok
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme