Suomalaisten kotitalouksien talletukset kasvoivat yli 100 mrd. euron
Suomalaisten kotitalouksien talletuskanta [1] ylitti 100 mrd. euroa ja oli 100,4 mrd. euroa kesäkuun 2020 lopussa. Kotitalouksien talletustileillä olevista varoista suurin osa (87,8 mrd. euroa) oli käyttelytileillä [2] (yön yli -talletukset). Myös talletuskannan kasvu on ollut pitemmän aikaa suurimmaksi osaksi rahoitusvarojen kasvua käyttelytileillä. Määräaikaistalletusten kanta on jo pitkään supistunut, ja muut talletukset ovat kasvaneet maltillisesti. Määräaikaistalletuksia kotitalouksilla oli 4,4 mrd. euroa ja muita talletuksia 8,3 mrd. euroa. Kesäkuussa yhteenlasketun talletuskannan keskikorko oli 0,07 %. Käyttelytilien keskikorko oli 0,04 % ja määräaikaistalletusten kannan 0,50 %.
Maaliskuun 2020 lopun jälkeen suomalaisten kotitalouksien talletuskanta on kasvanut 3,6 mrd. euroa, josta 3,5 mrd. euroa oli rahoitusvarojen kasvua käyttelytileillä. Talletukset kasvoivat runsaasti huhti- ja toukokuussa 2020, jolloin vuoden 2019 lopulta hidastunut talletuskannan vuosikasvuvauhti kiihtyi jälleen lähes 8 prosenttiin. Kesäkuussa 2020 kasvuvauhti kuitenkin hidastui ja oli 6,9 %. Kesäkuussa talletuskanta kasvoi euromääräisesti huomattavasti vähemmän kuin huhti- ja toukokuussa 2020 ja vastaavana aikana viime vuosina.
Kesäkuuhun 2020 mennessä kuluttajien luottamusindikaattori oli elpynyt selvästi huhtikuun 2020 kaikkien aikojen heikoimmasta. Heinäkuussa 2020 kuluttajien luottamus ylitti jo pitkän aikavälin keskiarvonsa. Muutokset kuluttajien luottamuksessa ja kulutusmahdollisuuksissa ovat voineet vaikuttaa osaltaan myös talletusten kasvun kehitykseen.
Myös muissa euroalueen maissa kotitalouksien yön yli -talletukset pankeissa ovat kasvaneet voimakkaasti
Myös muissa euroalueen maissa kuin Suomessa kotitalouksien [3] yön yli -talletusten kasvuvauhti kiihtyi helmi- ja maaliskuun 2020 jälkeen. Euroalueen kotitalouksien yön yli -talletusten kasvuvauhti kiihtyi toukokuuhun 2020 mennessä yli 11 prosenttiin, mutta hidastui siitä hieman kesäkuussa. Kesäkuussa 2020 kotitalouksien yön yli -talletusten vuosikasvuvauhti oli hitaampaa kuin Suomessa vain Italiassa, vaikka Suomessakin kasvuvauhti oli nopeaa (yli 8 %).
Kaikkien talletusten osuus suomalaisten kotitalouksien rahoitusvaroista [4] oli lähes kolmasosa. Suurimmalla osalla euromaiden kotitalouksista talletusvarojen osuus rahoitusvaroista on suurempi kuin suomalaisilla kotitalouksilla. Esimerkiksi saksalaisten kotitalouksien talletusten osuus rahoitusvaroista oli 37 %. Suurin talletusten osuus rahoitusvaroista euromaiden kotitalouksista oli kreikkalaisilla kotitalouksilla, joiden rahoitusvaroista 58 % oli talletuksia.
Lisätietoja antavat
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
Antti Alakiuttu, puh. 09 183 2495, sähköposti: antti.alakiuttu(at)bof.fi.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/saastaminen-ja-sijoittaminen/.
Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 12.11.2020 klo 13.
[1] Talletuskanta Suomessa toimivissa luottolaitoksissa.[2] Käyttelytileillä tarkoitetaan vaadittaessa maksettavia yön yli -talletuksia, joihin sisältyvät päivittäisasioinnin tilien lisäksi myös muut kotitalouksien tilit, joilla ei ole nostorajoituksia mutta joilta voidaan nostaa vain käteistä tai joita voidaan käyttää vain toisen tilin kautta.[3] Ml. euroalueen kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
[4] Kotitalouksien rahoitusvarat olivat Tilastokeskuksen rahoitustilinpidon mukaan yhteensä 319 mrd. euroa maaliskuun 2020 lopussa.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme