Suomalaisten osaamista EU:ssa arvostetaan, mutta virkamiehet vähenevät

Jaa
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kirjoittaa siitä, miksi suomalaisia virkamiehiä arvostetaan EU:ssa ja miksi heitä tarvitaan lisää EU:n instituutioihin.

Suomi on yksi Euroopan unionin 27 jäsenmaasta. Suomella on 14 edustajaa Euroopan parlamentissa. Suomen hallituksen ministerit ovat osa Euroopan unionin neuvostoa. Suomella on jäsen Euroopan komissiossa.” Näin todetaan Valtioneuvoston kanslian Suomi Euroopan unionissa -sivuilla. Tämä onkin se julkikuva, joka pääosin näkyy mm. tiedotusvälineissä. Lisäksi EU:n virkakoneiston erilaisissa tehtävissä työskentelee suomalaisia virkamiehiä. 

Suomalaisia on EU:ssa korkeissakin tehtävissä; tällä hetkellä suomalaiset EU-virkamiehet ovat pääjohtajatason ja yksikönpäällikkötason paikoilla kokoonsa suhteutettuna hyvin edustettuina. Sen sijaan yleisellä tasolla suomalaisten määrä on viime vuosina ollut laskussa. Monet heistä, jotka lähtivät EU-uralle heti Suomen liityttyä unionin jäseneksi, ovat jääneet tai jäämässä piakkoin eläkkeelle. Mm. Komissiossa suomalaiset EU-virkamiehet, erityisesti suomalaiset nuoret ovat jo aliedustettuina. Espanjalaisten, italialaisten ja itäeurooppalaisten osuus sen sijaan kasvaa vuosi vuodelta.

Erilaiset näkökulmat rikkautta

Onko sillä merkitystä, onko EU:ssa suomalaisia virkamiehiä vai ei? Eiväthän virkamiehet kuitenkaan edusta toimielimissä omia maitaan. Se on tietenkin totta, mutta kunkin maan virkamies tuo EU-politiikkaan mukanaan kotimaansa yhteiskunnan ja talouden tuntemuksen ja ymmärryksen sekä kulttuurisen taustansa. Portugalilaisen virkamiehen on vaikea ymmärtää harvaan asutun ja ilmastoltaan hyvin erilaisen Suomen todellisuutta. Suomen kannalta on tärkeää, että EU:n hallinnossa on ihmisiä, joille ei tarvitse rautalangasta vääntää metsäpolitiikan tärkeyttä tai liikennepolitiikan erityispiirteitä. 

Moniin suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaviin tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin löydetään usein parhaita ratkaisuja kansainvälisessä yhteistyössä, kuten EU:ssa. Suomalaisella osaamisella olisi paljon annettavaa vaikkapa kiertotalouden kehittämisessä, datataloudessa ja kyberturvallisuudessa myös EU-tasolla. Oma-aloitteisuutta ja uusia ideoita arvostetaan.

Tasapuolinen virkamiesedustus kaikista jäsenmaista on olennaista myös kunkin instituution legitimiteetin ja uskottavuuden kannalta. On tärkeää, että ihmisiä tulee eri puolilta Eurooppaa, jotta erilaiset näkökulmat tulevat esille.

Suomalaiset virkamiehet tuovat mukanaan suomalaista toimintatapaa ja pystyvät välittämään verkostojensa kautta tietoa myös kotimaahan. Perinteisen diplomatian keinot eivät muuttuvassa maailmassa enää riitä oman maan asioiden edistämiseen, vaan tarvitaan myös kulisseissa tapahtuvaa vaikuttamista esimerkiksi juuri EU-virkojen kautta.

Suomalaista osaamista ja ahkeruutta arvostetaan

Suomalaisia on korkeissa EU-viroissa siksi, että suomalaista osaamista arvostetaan, samoin kuin monia suomalaisia piirteitä. Pikainen kyselykierros Brysselin suomalaisten keskuudessa toi esille, että suomalaisissa virkamiehissä arvostetaan luotettavuutta, huolellisuutta, hyvää työmoraalia, ahkeruutta ja täsmällisyyttä. Suomalainen paneutuu asioihin, on osaava ja asiantunteva sekä rauhallinen ja analyyttinen. Suomalaiset ovat ratkaisukeskeisiä ja meillä on taito kompromisseihin. 

Lisäksi suomalaisten vahvuuksina pidetään hyvää organisointikykyä ja can do-asennetta. Hierarkia ei ole suomalaisille kovin tärkeää ja se tekee yhteistyöstä mutkatonta ja suoraviivaista. Suomalaiset eivät harrasta korruptiota eikä nepotismia, mutta toisaalta ovat ehkä jopa liiankin tunnollisia ja tekevät kaiken ”by the book”. Esim. eteläeurooppalaiset eivät arkaile vetää kotiinpäin ja lobbaavat tehtäviin jopa keskinkertaista porukkaa. 

Jos eläkkeelle jäävien suomalaisten tilalle ei saada uusia virkamiehiä, virat täytetään joka tapauksessa ja paikat menevät todennäköisesti etelä- ja itäeurooppalaisille hakijoille. Se vaikuttaa luonnollisesti instituutioiden työ- ja hallintokulttuuriin. Pois lähtevien ihmisten mukana hallinnosta katoavat suomalaiset elementit. 

Olen itse työskennellyt kahdessa komissiossa, kahden suomalaisen komission varapuheenjohtajan kabinetissa, viimeksi Jyrki Kataisen kabinettipäällikkönä vuosina 2014-2018. Komission työssä motivoi erityisesti se, että voi vaikuttaa aidosti globaaleihin kysymyksiin. Kun EU jotakin päättää, niin se monesti muokkaa koko maailmaa. Esimerkkejä tästä ovat vaikkapa ilmastopolitiikka tai tietosuojalainsäädäntö: EU:n edelläkävijyys ja lainsäädäntö ovat vaikuttaneet koko maailman kehitykseen näissä.

Lisää suomalaisia

Myös Valtioneuvoston EU-selonteossa on kirjattu huoli suomalaisten EU-virkamiesten vähenemisestä. Selonteossa on linjattu, että ”EU-uravaihtoehtojen tunnetuiksi tekemistä ja edistämistä Suomessa on kehitettävä ja siksi yhteistyötä sekä valtioneuvoston sisällä että ulkopuolisten tahojen kanssa on lisättävä ja valtioneuvoston resursseja vahvistettava.” Valtioneuvoston kansliassa onkin aloittanut EU-erityisasiantuntija vastuullaan EU-rekrytointien edistäminen. Eurooppalaisella Suomella on myös tärkeä rooli EU-urien markkinoinnissa esim. yliopistoissa ja korkeakouluissa. Nyt tarvitaan pikaisia toimenpiteitä, jotta Suomi ja suomalaisuus näkyvät ja kuuluvat EU:n virkakoneistossa myös tulevaisuudessa. Se on kansallinen etumme.

Olen itse aikanaan osallistunut urani alussa EU:n virkamieskilpailuun ja se oli mielenkiintoinen ja opettavainen kokemus. Jos yhtään monipuolinen, kansainvälinen virkamiesura kiinnostaa, niin kannattaa sinunkin yrittää. Voi olla, että siitä tulee elämääsi muuttava kokemus.

Juho Romakkaniemi
Toimitusjohtaja
Keskuskauppakamari

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juho RomakkaniemiToimitusjohtajaKeskuskauppakamari

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Eurooppalainen Suomi ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki

http://www.eurooppalainensuomi.fi

Eurooppalainen Suomi toimii kansainvälisen Eurooppaliikkeen kattojärjestönä Suomessa ja siihen kuuluu noin 3 500 henkilöjäsentä sekä lähes kolmekymmentä järjestöä, mukaan lukien työmarkkinakeskusjärjestöt, sitoutumattomat opiskelijajärjestöt, MTK ja useat muut kansalaisjärjestöt. Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö pyrkii toiminnallaan lisäämään kansalaisten aktiivisuutta, keskustelua EU:sta ja eurooppalaisista teemoista sekä lisäämään ja parantamaan kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia Euroopassa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Eurooppalainen Suomi ry

Miksi nuorten on tärkeää mennä EU-urille?10.12.2022 19:05:34 EET | Artikkeli

Tulevaisuutemme päättäjät, vaikuttajat ja tekijät olemme me, nuoret. Euroopan unioni tarjoaa ainutlaatuisen työympäristön, jossa kasvaa ja vaikuttaa. Työ EU:ssa vaikuttaa kaikkiin Euroopan unionin kansalaisiin ja juuri siksi on tärkeää, että suomalaiset nuoret lähtevät EU-uralle. Vaikuttamalla EU:ssa, vaikutat myös Suomessa. EU työllistää yhteensä yli 40 000 työntekijää. Suomalaisten osuus on noin 2,5%, joka vastaa alle tuhatta työntekijää. Näistä työntekijöistä nuorten prosentuaalinen osuus on pieni, kuten nuorten osuus koko organisaatiossa. EU:ssa työskentelevien ikärakenteeseen on tulossa muutos, kun eläköityvät virkamiehet ja muut työntekijät jättävät työuransa taakseen, jolloin on nuorten aika tarttua tilaisuuteen. Tulevaisuudessa tarvitsemme yhä monipuolisempaa tietotaitoa ja näkemyksiä, jotka muovaavat Euroopan unionia oikeaan suuntaan ja auttavat ratkaisemaan olemassa olevia ja tulevia kriisejä. Sanonta “nuorissa on tulevaisuus” pitää todella paikkansa, mutta mikäli nuoria ei o

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye