Suomalaisten osakkeiden ja osakeomistusten markkina-arvot kasvavat nopeasti

Suomalaisten pörssinoteerattujen yritysten[1] markkina-arvo on kasvanut useiden vuosien ajan. Se laski hetkellisesti koronapandemian vuoksi, mutta maaliskuun 2020 jälkeen suomalaisten osakkeiden markkina-arvo on kasvanut 48 % ja oli 307 mrd. euroa maaliskuun 2021 lopussa. Puolet suomalaisten yritysten noteeratuista osakkeista on kotimaisten omistajien hallussa.[2] Arvonnousun lisäksi osakkeiden kokonaisarvoa ovat kasvattaneet hieman suomalaisten yritysten tekemät useat listautumisannit vuoden 2021 alun aikana. Tammi-maaliskuussa suomalaiset yritykset laskivat liikkeeseen 360 milj. euron edestä uusia osakkeita[3].
Pörssinoteeratut osakkeet muodostavat merkittävän osuuden suomalaisten rahoitusvarallisuudesta. Suomalaisten[4] osakeomistukset olivat yhteensä 236,2 mrd. euroa maaliskuun 2021 lopussa, ja niistä 35 % oli ulkomaisia osakkeita. Maaliskuussa 2021 omistusten markkina-arvo kasvoi 7,3 mrd. eurolla. Lisäksi suomalaiset ostivat osakkeita nettomääräisesti 790 milj. euron edestä, mistä 600 milj. euroa kohdistui ulkomaisiin osakkeisiin.
Suomalaisten kotitalouksien noteeratut osakeomistukset kasvoivat ennätyslukemiin (48,9 mrd. euroa) maaliskuussa. Kotitalouksien osakeomistusten arvo kasvoi 1,6 mrd. euroa, ja lisäksi kotitaloudet tekivät nettomääräisesti uusia sijoituksia 290 milj. euron edestä maaliskuussa 2021. Kotitalouksien omistamista osakkeista 90 % oli suomalaisten yritysten osakkeita. Kotitaloudet ovat suomalaisten osakkeiden suurin kotimainen omistajasektori. Kotitalouksilla on suorien osakeomistusten lisäksi epäsuoria osakesijoituksia sijoitusrahastojen ja vakuutusyhtiöiden kanssa tehtyjen sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta.
Osakerahastot ohittivat korkorahastot Suomen suurimpana rahastotyyppinä
Osakemarkkinoiden arvonkehitys on siivittänyt suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan ennätyksellisen suureksi. Rahasto-osuusvelka oli 143,6 mrd. euroa maaliskuun 2021 lopussa. Erityisen paljon ovat kasvaneet suomalaiset osakerahastot, jotka ohittivat korkorahastot Suomen suurimpana sijoitusrahastotyyppinä maaliskuussa 2021.
Suomalaisten osakerahastojen rahasto-osuusvelka oli 60,7 mrd. euroa maaliskuun 2021 lopussa. Kasvua oli 6,2 mrd. euroa vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Sijoituskohteiden arvonnousut kasvattivat rahasto-osuusvelkaa 5,1 mrd. euroa, ja lisäksi osakerahastoihin tehtiin nettomääräisesti 1,1 mrd. euron edestä merkintöjä.
Erityisesti suomalaisten osakesijoitusrahastojen sijoitukset ulkomaisiin osakkeisiin kasvattivat arvoaan (3,7 mrd. euroa) vuoden 2021 alun aikana. Maaliskuun 2021 lopussa suomalaisilla osakerahastoilla oli 43,6 mrd. euron edestä ulkomaisia osakeomistuksia ja 7,8 mrd. euron edestä kotimaisia osakeomistuksia. Rahastot sijoittivat 1,5 mrd. euron edestä lisää ulkomaisiin osakkeisiin mutta vähensivät 0,1 mrd. euron edestä omistuksiaan kotimaisiin osakkeisiin vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana.
Suomalaiset kotitaloudet omistivat suomalaisia osakerahasto-osuuksia 11,5 mrd. euron edestä maaliskuun lopussa. Mikäli kotitalouksien epäsuorat omistukset sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta huomioidaan, kotitaloudet ovat suomalaisten osakerahastojen suurimpia omistajia. Osakerahasto-osuuksien arvonnousu kasvatti kotitalouksien omistusten arvoa 0,9 mrd. eurolla tammi-maaliskuussa. Lisäksi kotitaloudet merkitsivät nettomääräisesti osakerahastojen osuuksia 0,3 mrd. euron edestä tammi-maaliskuun 2021 aikana.
Lisätietoja antavat
Antti Alakiuttu, puh. 09 183 2495, sähköposti: antti.alakiuttu(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/saastaminen-ja-sijoittaminen/.
Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 10.8.2021.
[1] Sis. yritysten (S.11) sekä raha- ja rahoituslaitosten (S.12) liikkeeseen laskemat osakkeet.
[2] Lähde: Suomen Pankin arvopaperitilastot.
[3] Liikkeeseenlaskut painottuivat erityisesti maaliskuulle.
[4] Sijoitusrahastojen, kotitalouksien ja työeläkelaitosten omistukset muodostivat 60 % suomalaisten kokonaisosakeomistuksista.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Finlands Banks chefdirektör deltar i IMF:s årsmöten15.10.2025 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn deltar i Internationella valutafondens (IMF) och Världsbankens gemensamma årsmöte i Washington DC den 17 oktober 2025. Chefdirektör Rehn företräder Finland i valutafondens styrelse.
Suomen Pankin pääjohtaja IMF:n vuosikokouksiin15.10.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn osallistuu Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin yhteiseen vuosikokoukseen Washington DC:ssä 17.10.2025. Pääjohtaja Rehn edustaa Suomea valuuttarahaston hallintoneuvostossa.
Governor of the Bank of Finland to attend IMF Annual Meetings15.10.2025 11:00:00 EEST | Press release
Governor of the Bank of Finland Olli Rehn will attend the Joint Annual Meeting of the International Monetary Fund (IMF) and World Bank Group (WBG) in Washington DC on 17 October 2025. Governor Rehn represents Finland on the IMF Board of Governors.
Kutsu medialle: BOFIT-webinaari: Venäjän talouden ennuste vuosille 2025–202710.10.2025 09:11:05 EEST | Kutsu
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT julkaisee päivitetyn ennusteen Venäjän talouskehityksestä vuosille 2025–2027. Ennusteesta järjestetään webinaari maanantaina 20.10.2025 klo 16.00.
I augusti 2025 utbetalades mindre studielån än ett år tidigare26.9.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finländarna lyfte i augusti 2025 studielån till ett värde av 143 miljoner euro, vilket är 13 % mindre än vid motsvarande tid året innan. Från början av augusti kunde högskolestuderande lyfta låneandelen för hela höstterminen och studerande på andra stadiet den första låneandelen för höstterminen. Utbetalningarna var i genomsnitt något över 3 000 euro i augusti 2025. Uppskattningsvis över hälften av utbetalningarna gjordes till fullt belopp.[1] Maximibeloppen och utbetalningsdagarna för det statsgaranterade studielånet är för det nya läsåret motsvarande som tidigare[2].
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme