Suomalaisten osakkeiden ja osakeomistusten markkina-arvot kasvavat nopeasti
Suomalaisten pörssinoteerattujen yritysten[1] markkina-arvo on kasvanut useiden vuosien ajan. Se laski hetkellisesti koronapandemian vuoksi, mutta maaliskuun 2020 jälkeen suomalaisten osakkeiden markkina-arvo on kasvanut 48 % ja oli 307 mrd. euroa maaliskuun 2021 lopussa. Puolet suomalaisten yritysten noteeratuista osakkeista on kotimaisten omistajien hallussa.[2] Arvonnousun lisäksi osakkeiden kokonaisarvoa ovat kasvattaneet hieman suomalaisten yritysten tekemät useat listautumisannit vuoden 2021 alun aikana. Tammi-maaliskuussa suomalaiset yritykset laskivat liikkeeseen 360 milj. euron edestä uusia osakkeita[3].
Pörssinoteeratut osakkeet muodostavat merkittävän osuuden suomalaisten rahoitusvarallisuudesta. Suomalaisten[4] osakeomistukset olivat yhteensä 236,2 mrd. euroa maaliskuun 2021 lopussa, ja niistä 35 % oli ulkomaisia osakkeita. Maaliskuussa 2021 omistusten markkina-arvo kasvoi 7,3 mrd. eurolla. Lisäksi suomalaiset ostivat osakkeita nettomääräisesti 790 milj. euron edestä, mistä 600 milj. euroa kohdistui ulkomaisiin osakkeisiin.
Suomalaisten kotitalouksien noteeratut osakeomistukset kasvoivat ennätyslukemiin (48,9 mrd. euroa) maaliskuussa. Kotitalouksien osakeomistusten arvo kasvoi 1,6 mrd. euroa, ja lisäksi kotitaloudet tekivät nettomääräisesti uusia sijoituksia 290 milj. euron edestä maaliskuussa 2021. Kotitalouksien omistamista osakkeista 90 % oli suomalaisten yritysten osakkeita. Kotitaloudet ovat suomalaisten osakkeiden suurin kotimainen omistajasektori. Kotitalouksilla on suorien osakeomistusten lisäksi epäsuoria osakesijoituksia sijoitusrahastojen ja vakuutusyhtiöiden kanssa tehtyjen sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta.
Osakerahastot ohittivat korkorahastot Suomen suurimpana rahastotyyppinä
Osakemarkkinoiden arvonkehitys on siivittänyt suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan ennätyksellisen suureksi. Rahasto-osuusvelka oli 143,6 mrd. euroa maaliskuun 2021 lopussa. Erityisen paljon ovat kasvaneet suomalaiset osakerahastot, jotka ohittivat korkorahastot Suomen suurimpana sijoitusrahastotyyppinä maaliskuussa 2021.
Suomalaisten osakerahastojen rahasto-osuusvelka oli 60,7 mrd. euroa maaliskuun 2021 lopussa. Kasvua oli 6,2 mrd. euroa vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Sijoituskohteiden arvonnousut kasvattivat rahasto-osuusvelkaa 5,1 mrd. euroa, ja lisäksi osakerahastoihin tehtiin nettomääräisesti 1,1 mrd. euron edestä merkintöjä.
Erityisesti suomalaisten osakesijoitusrahastojen sijoitukset ulkomaisiin osakkeisiin kasvattivat arvoaan (3,7 mrd. euroa) vuoden 2021 alun aikana. Maaliskuun 2021 lopussa suomalaisilla osakerahastoilla oli 43,6 mrd. euron edestä ulkomaisia osakeomistuksia ja 7,8 mrd. euron edestä kotimaisia osakeomistuksia. Rahastot sijoittivat 1,5 mrd. euron edestä lisää ulkomaisiin osakkeisiin mutta vähensivät 0,1 mrd. euron edestä omistuksiaan kotimaisiin osakkeisiin vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana.
Suomalaiset kotitaloudet omistivat suomalaisia osakerahasto-osuuksia 11,5 mrd. euron edestä maaliskuun lopussa. Mikäli kotitalouksien epäsuorat omistukset sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta huomioidaan, kotitaloudet ovat suomalaisten osakerahastojen suurimpia omistajia. Osakerahasto-osuuksien arvonnousu kasvatti kotitalouksien omistusten arvoa 0,9 mrd. eurolla tammi-maaliskuussa. Lisäksi kotitaloudet merkitsivät nettomääräisesti osakerahastojen osuuksia 0,3 mrd. euron edestä tammi-maaliskuun 2021 aikana.
Lisätietoja antavat
Antti Alakiuttu, puh. 09 183 2495, sähköposti: antti.alakiuttu(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/saastaminen-ja-sijoittaminen/.
Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 10.8.2021.
[1] Sis. yritysten (S.11) sekä raha- ja rahoituslaitosten (S.12) liikkeeseen laskemat osakkeet.
[2] Lähde: Suomen Pankin arvopaperitilastot.
[3] Liikkeeseenlaskut painottuivat erityisesti maaliskuulle.
[4] Sijoitusrahastojen, kotitalouksien ja työeläkelaitosten omistukset muodostivat 60 % suomalaisten kokonaisosakeomistuksista.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Finlands ekonomi tar fart – tillväxten är emellertid temporär15.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Finlands ekonomi vänder mot rask tillväxt, när coronapandemin börjar lätta. ”Ekonomin växer de närmaste åren framför allt med draghjälp av hushållens konsumtion. Konsumenterna har ett starkt förtroende för ekonomin. När de i och med det förbättrade coronaläget har möjlighet att konsumera friare, får ekonomin i Finland en vitamininjektion. Någon lång period av snabb tillväxt är emellertid inte i sikte”, säger prognoschef Meri Obstbaum vid Finlands Bank. Finlands Bank har publicerat sin prognos för åren 2021–2023. Ekonomin i Finland växer med 2,9 procent 2021 och med 3,0 procent 2022. År 2023 bromsar BNP-tillväxten emellertid redan in till 1,3 procent, vilket med tanke på utmaningarna på lång sikt återspeglar en åldrande befolkning och en svag avkastningstillväxt. Coronapandemin förväntas lätta när vaccinationerna framskrider. Den globala ekonomin repar sig i takt med att osäkerheten skingras och ekonomin stimuleras med penning- och finanspolitiska åtgärder. ”Återhämtningen i den globala
Finnish economy takes off – but rapid growth just temporary15.6.2021 11:00:00 EEST | Press release
The Finnish economy will enter a period of brisk growth as the COVID-19 pandemic begins to ease. ‘The economy will grow in the coming years, led particularly by household consumption. Consumers have strong confidence in the economy. Once the COVID situation improves and they can consume more freely, this will give a shot in the arm to the Finnish economy. However, we cannot expect a prolonged period of rapid growth,’ says the Bank of Finland’s Head of Forecasting, Meri Obstbaum. The Bank of Finland has published its forecast for the Finnish economy for the years 2021–2023. The economy will grow 2.9% in 2021 and 3.0% in 2022. However, in 2023, GDP growth will already slow to 1.3%, reflecting the longer-term challenges of an ageing population and weak productivity growth. The pandemic is expected to ease as the vaccination programme progresses. The reduction in uncertainty and recovery in the economy with the help of monetary and fiscal policy will boost the global economy. ‘The recovery
Suomen talous ampaisee vauhtiin – väliaikaista kasvu on vain15.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talous kääntyy reippaaseen kasvuun, kun koronapandemia alkaa helpottaa. ”Talous kasvaa lähivuosina varsinkin kotitalouksien kulutuksen johdolla. Kuluttajilla on vahva luottamus talouteen. Kun he pääsevät koronatilanteen parannuttua kuluttamaan vapaammin, saa Suomen talous piristysruiskeen. Pitkää nopean kasvun kautta ei ole kuitenkaan näkyvissä”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum. Suomen Pankki on julkaissut ennusteensa vuosille 2021–2023. Suomen talous kasvaa 2,9 prosenttia vuonna 2021 ja 3,0 prosenttia vuonna 2022. Vuonna 2023 BKT:n kasvu hidastuu kuitenkin jo 1,3 prosenttiin, missä heijastuvat pidemmän aikavälin haasteista väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuuskasvu. Koronapandemian odotetaan helpottuvan, kun rokotukset edistyvät. Epävarmuuden hälveneminen ja talouden elvyttäminen raha- ja finanssipolitiikan avulla piristävät maailmantaloutta. ”Maailmantalouden ja erityisesti euroalueen virkistyminen vahvistaa myös suomalaisten vientiyritysten tavaroiden j
Befolkningens åldrande och den växande offentliga skulden sätter ribban högt för den ekonomiska politiken15.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Finlands ekonomi återhämtar sig snabbt från pandemin. Tack vare kraftiga penning- och finanspolitiska åtgärder väntas inga betydande långvariga fall i totalproduktionen. Detta trots att produktionen krympte kraftigt i början av pandemin och en del företag och hushåll fortfarande känner av dess följder. På längre sikt urholkas de ekonomiska utsikterna i Finland av en låg arbetsproduktivitetsökning jämfört med tidigare decennier, en låg sysselsättningsgrad med nordiska mått mätt och en åldrande befolkning. Dessa faktorer begränsar totalproduktionen och därmed den offentliga sektorns skuldhanteringsförmåga. Den sjunkande produktiviteten återspeglar företagens låga produktiva investeringar. "Mot bakgrund av Finlands svaga produktivitetstillväxt skulle det vara motiverat att införa starkare incitament för innovationer. Breda och permanenta FoU-skattelättnader skulle vara ett bra alternativ. Oroväckande i kompetensavseende är den nedåtgående trenden i den genomsnittliga utbildningsnivån för
Population ageing and rising public debt are setting a high bar for economic policymaking15.6.2021 11:00:00 EEST | Press release
The Finnish economy is making a swift recovery from the pandemic. The powerful monetary and fiscal policy measures have helped to prevent a significant and long-lasting shortfall in aggregate output. It has been averted in spite of the sharp decline in output experienced at the beginning of the pandemic and the repercussions still being felt by many businesses and households. The long-term prospects for the Finnish economy are being weighed down by weak productivity growth compared with past decades, a low employment rate by Nordic standards, and an ageing population. These are factors that constrain the output of the economy and hence the debt-servicing capacity of the public sector. The productivity slowdown is related to low levels of investment. ‘Finland's weak productivity growth suggests that we need to foster stronger incentives for innovation. One effective solution would be a wide and permanent tax relief for R&D. As for skills, the worrying decline in the average level of edu
Väestön ikääntyminen ja julkisen velan kasvu nostavat riman korkealle talouspolitiikassa15.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talous toipuu pandemiasta ripeästi. Voimakkaiden raha- ja finanssipoliittisten toimien tukemana kokonaistuotantoon ei odoteta merkittävää pitkäaikaista supistumista. Näin siitä huolimatta, että tuotanto supistui pandemian alussa jyrkästi, ja osa yrityksistä ja kotitalouksista kärsii yhä sen vaikutuksista. Pidemmällä aikavälillä Suomen talouden näkymiä nakertavat aiempiin vuosikymmeniin verrattuna heikko työn tuottavuuden kehitys, pohjoismaisittain alhainen työllisyysaste ja väestön ikääntyminen. Nämä tekijät rajoittavat kokonaistuotantoa ja sen myötä julkisen talouden velanhoitokykyä. Tuottavuuteen liittyy yritysten tuotannollisten investointien vaimeus. "Suomen heikko tuottavuuskehitys huomioiden olisi perusteltua kohentaa innovaatiotoiminnan kannustimia. Laaja ja pysyvä t&k-verohelpotus olisi hyvä vaihtoehto. Osaamisen kannalta huolestuttava nuorten aikuisten keskimääräisen koulutustason laskeva trendi on syytä kääntää", toteaa pääjohtaja Olli Rehn. Suomen talous on jäänyt vii
Eurosystemets penningpolitiska beslut10.6.2021 15:00:00 EEST | Uutinen
ECB:s pressmeddelande 10.6.2021: Vid sitt sammanträde idag beslutade ECB-rådet att bekräfta sin mycket ackommoderande penningpolitiska inriktning. Räntan på de huvudsakliga refinansieringstransaktionerna och räntorna på marginalutlåningsfaciliteten och inlåningsfaciliteten förblir oförändrade på 0,00 %, 0,25 % respektive -0,50 %. ECB-rådet förväntar sig att ECB:s styrräntor ligger kvar på nuvarande eller lägre nivåer tills dess att inflationsutsikterna stadigt rör sig till en nivå som är tillräckligt nära, men under 2 procent, under bedömningsperioden och att en sådan konvergens på ett enhetligt sätt återspeglats i underliggande inflationsdynamik. ECB-rådet kommer att fortsätta sina nettotillgångsköp inom ramen för PEPP-programmet (stödköpsprogram föranlett av pandemin), som sammanlagt omfattar 1 850 miljarder euro, fram till åtminstone slutet av mars 2022 och, i varje fall som helst, till dess att ECB-rådet bedömer att coronakrisfasen är över. Baserat på en gemensam bedömning av finan
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme