Suomalaisten perinnässä oleva velkamäärä pomppasi ennätyslukemiin

Suomalaiskuluttajien perinnässä olevan kokonaisvelan määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin, kertoo tuore maksukäyttäytymistä ja perinnän velkamäärän muutosta kuvaava Lowell Analyysi.

Kuluttajien maksamatta jääneitä, perintään edenneitä velkoja tarkasteleva tilasto perustuu Lowellin omaan tietokantaan, ja kuvaa kokonaisvelkamäärän kehitystä ennen mahdollisia oikeudellisia toimenpiteitä sekä julkista maksuhäiriömerkintää.

”Joustot eivät ole hidastaneet velkakehitystä riittävästi”

Perinnän kokonaisvelkamäärän kasvuvauhtia on jarruttanut syksyllä 2019 voimaan astunut laki korkokaton säätelystä sekä loppuvuoden postilakko, jonka vuoksi monet yritykset pidensivät maksuaikojaan. 

Keväällä 2020 kokonaisvelkamäärä jatkoi kasvuaan siitäkin huolimatta, että yritykset tarjosivat jälleen joustoja maksuaikoihin ja velkaantumiseen on yritetty puuttua lukuisin lakiuudistuksin.

”Joustot helpottavat maksavia yrityksiä ja kuluttajia, mutta niiden avulla ei ole voitu hidastaa kuitenkaan riittävästi velkaantumisvauhtia, kertoo Lowell Suomen toimitusjohtaja Juho Ylinen.”

Ylisen mukaan joustot näkyvät nimenomaan perinnän aloituksen viivästymisenä, ja siten niiden pitäisi paremminkin hidastaa velkaantumiskehitystä.

Velkaantumiskehitykseen vaikuttavat nyt useat muutkin tekijät, kuten korkokatto, taloudellisen toimintaympäristön muutokset ja koronapandemian seurauksena suunnitellut lainsäädännölliset hankkeet.

Vanhenevan väestön perintätapaukset yhä kasvussa

Lowell Analyysin mukaan maksukäyttäytymisessä on suuria eroja ikäluokittain: Vanhenevan väestön maksujen viivästyminen jatkaa kasvuaan. Nuorten laskut päätyvät puolestaan perintään yhä harvemmin.

Yli 55-vuotiaat ovat laskun maksussa edelleen nuorempaa väestöä tunnollisempia, mutta samanaikaisesti yli 60-vuotiaiden osuus perintäkirjeiden vastaanottajista on kasvanut. Voimakkainta kasvu on ollut yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä. Se on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2015.

Koko väestöön suhteutettuna vanhempi väestö maksaa laskunsa edelleen nuorta väestöä tunnollisemmin. Valtaosa perintälaskuista kohdistuu 25-44 -vuotiaille.  Naiset ja miehet saavat perintäkirjeitä keskimäärin yhtä paljon. Poikkeuksena 60-64 -vuotiaat, joissa miehet vastaanottavat yli kolmanneksen (34%) enemmän perintäkirjeitä kuin naiset.

Ylinen perää vastuullista luotonantoa ja puhuu reaaliaikaisen maksukykytiedon hyödyntämisen puolesta.

”On tärkeää, että kuluttajat saavat apua oman taloutensa hallintaan ja laskunsa maksetuksi. Se on kaikkien yhteinen etu. Poikkeuksellisena aikana yrityksiltä vaaditaan kykyä reagoida nopeasti asiakkaidensa maksukyvyn vaihteluihin. Laajat ja reaaliaikaiset tiedot luottopäätöstä tehtäessä suojelevat kuluttajaa tehokkaasti ylivelkaantumiselta ja edistävät vastuullista luotonantoa. Uusin tieto positiivisen luottorekisterin käyttöönotosta vasta kolmen vuoden päästä ei valitettavasti lupaa nopeaa elvytystä”, Ylinen toteaa.

Lowell Analyysi

Lowell Analyysi kuvaa kuluttajan laskujen maksamista ennen ja jälkeen laskun erääntymisen sekä laskutuskanavan vaikutusta maksamiseen. Velkamäärän kehitystä kuvaava tilasto perustuu Lowellin omaan tietokantaan ja kuvaa perintään edenneiden velkojen kokonaismäärän kehitystä ennen mahdollisia oikeudellisia toimenpiteitä sekä julkista maksuhäiriömerkintää.

Lowell Analyysi havainnollistaa velkamäärän kehityksen trendejä jo ennen virallisia merkintöjä. Analyysin maksukäyttäytymistilastot perustuvat ikäluokkavertailuun, joka on suhteutettu koko väestön ikäjakaumaan. 

Nyt julkaistu Lowell Analyysi 1/2020 huomioi sekä loppusyksyn 2019 postilakon että keväällä 2020 alkaneen poikkeustilan vaikutuksia maksukäyttäytymiseen. Lowell Analyysi julkaistaan puolen vuoden välein.

Lowell Analyysin tulokset ovat ladattavissa verkossa

https://hs.lowell.fi/lowell-analyysi-kevat-2020