Suomen tekoälykiihdyttämö FAIA sekä Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulut toteuttavat parhaillaan Suomen ensimmäistä pienille ja keskisuurille eli niin kutsutuille pk-yrityksille suunnattua puhtaan teollisuuden tekoälykiihdyttämöä.

Viime syksynä käynnistyneeseen AI-TIE -kiihdyttämöön osallistuu yhteensä 19 suomalaista pk-yritystä puhtaan teollisuuden eri toimialoilta.

Tekoälykiihdyttämössä kehitetään pk-yritysten kykyä hyödyntää tekoälyratkaisuja organisaation sisäisessä kehitystyössä sekä innovaatio-, tuote- ja palvelukehityksessä. Yritykset omaksuvat myös uusia tekoälyratkaisuja palvelujen myyntiä ja asiakastoimitusta varten.

TILASTOJEN mukaan jopa 98 % suomalaisista yrityksistä on pk-yrityksiä. Lukuisat tutkimukset osoittavat niissä esiintyvän merkittävää kehitys- ja liiketoimintapotentiaalia, jonka valjastamisen tekoäly mahdollistaa.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tutkija ja AI-TIE:n projektipäällikkö Anna Nikina-Ruohonen kertoo tämän olleen myös yksi merkittävimmistä tekijöistä, jonka vuoksi tekoälykiihdyttämön kohderyhmäksi valikoitui juuri pk-yritykset.

— Kiihdyttämön käynnistyessä vain neljäsosa siihen osallistuvista yrityksistä oli hyödyntänyt aikaisemmin tekoälyä liiketoiminnassaan, ja valtaosassa yrityksistä oli parhaimmillaankin vain perustason ymmärrystä tekoälyn merkityksestä liiketoimintaprosessien kehittämisessä, hän kommentoi.

Nikina-Ruohosen mukaan tekoälykiihdyttämöön osallistuneissa yrityksissä on selkeää kiinnostusta sekä kasvavaa valmiutta ja sitoutuneisuutta kartoittaa tekoälyn mahdollisuuksia liiketoiminnassa sekä edetä sen suhteen sellaiseen pisteeseen, jossa yritykset voivat ottaa tekoälyratkaisuja käyttöönsä.

HANKKEEN ohjausryhmän puheenjohtajana ja Itä-Uudenmaan kehitysyhtiö Posintran toimitusjohtajana toimivan Frederik Presslerin mukaan hankkeen tavoite on tukea toiminta-alueensa muutoskyvykkyyttä.

— Uskon vakaasti, että tekoälyn avulla yritykset pystyvät tuottamaan parempia palveluita ja tuotteita oikea-aikaisesti. Tavoitteemme on nopeuttaa yritysten uusien ansaintamallien, ratkaisujen ja tuoteinnovaatioiden syntymistä, hän kertoo.

Myös kiihdyttämöön osallistuvan SA-TU Logisticsin IT-johtaja Jyrki Messo sanoo ajoituksen vaikuttavan merkittävästi, kun yritykset päätyvät hyödyntämään tekoälyä toiminnoissaan.

— AI-TIE:n ajoitus oli meille täydellinen, sillä uusimme parhaillaan operatiivisia järjestelmiämme. Nyt meillä on loistava tilaisuus tuoda toimintoihimme älykkäämpää teknologiaa, hän toteaa.

Messon mukaan uudistukset ovat sujuneet hienosti.

Tekoälykiihdyttämö on tarjonnut SA-TU Logisticsille paljon uusia ideoita toimintojen jatkokehittämiseen. Kiihdyttämön myötä omaksuttujen tekoälyratkaisujen odotetaan näkyvän yrityksen asiakkaille entistäkin laadukkaampana ja tehokkaampana yhteistyönä.

TEKOÄLYKIIHDYTTÄMÖN kiihdytysvaihe tulee päättymään tammikuun aikana, jonka jälkeen yritykset siirtyvät soveltuvuusselvityksen eli niin kutsutun proof-of-conceptin pariin. Tähän mennessä mahdollisia soveltamiskohteita on löytynyt useita kymmeniä, joista liiketoimintojen kannalta lupaavimmat etenevät seuraavaan vaiheeseen.

Soveltuvuusselvityksen aikana yritykset tulevat suunnittelemaan ja mahdollisuuksien mukaan myös pilotoimaan tekoälyratkaisunsa ensimmäisen version. Tekoälykiihdyttämöön osallistuneiden yritysten mukaan AI-TIE on lisännyt yritysten ymmärrystä tekoälystä sekä tuonut niiden ulottuville työkaluja tekoälyn mahdollisuuksien kartoittamiseen. 

AI-TIE tekoälykiihdyttämö toteutuu osana Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä pk-yrityksille -hanketta, jossa tuetaan pk-yrityksiä niiden liiketoimintojen kehittämisessä ja kasvattamisessa hyödyntämällä uudenlaisia tekoälyratkaisuja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu toteuttaa hankkeen yhteistyössä Laurea ammattikorkeakoulun kanssa.

Hankkeen pääyhteistyökumppaneita ovat Suomen tekoälykiihdyttämö FAIA ry ja My Data ry. AI-TIE toteutuu yhteistyössä Helsingin seudun kauppakamarin, Länsi-Uudenmaan kauppakamarin, Itä-Uudenmaan kehitysyhtiö Posintran, Uudenmaan yrittäjät ry:n, NewCo:n, Health Capital Helsingin, Terveysteknologioiden ja Kemianteollisuuden kanssa.

Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto sekä Uudenmaan liitto, ja sitä rahoitetaan osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian tukitoimia.