Suomalaisten työvire on parantunut koronapandemian aikana

Ilmarisen kyselytutkimusten tulokset kertovat suomalaisten työvireen positiivisesta kehityksestä. Ilmarisen asiakkaiden käytössä oleva Työvire-kysely mittaa henkilöstön työssään kokemaa virettä ja työkykyä. Kyselyssä oli mukana ennen koronakriisiä 26 000 henkilön vastaukset ja koronakriisin ajalta 10 000 henkilön vastaukset eri toimialoilta.

– Poikkeusoloissa työskentely ja etätöihin siirtyminen näyttävät sujuneen suomalaisilta hyvin. Kyselytutkimuksemme tulokset ovat parantuneet korona-aikana lähes kaikilla osa-alueilla, Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen sanoo.

Esimiehet ovat onnistuneet etäjohtamisessa

Koronapandemian myötä esimiehet ovat olleet uuden edessä, ja korona on haastanut johtamista. Työvire-kyselyn mukaan lähiesimiehet ovat kuitenkin onnistuneet tukemaan työntekijöitään ja antaneet myös säännöllisesti palautetta työstä. Ilmarisen tutkimusaineiston vastaajista 71 prosenttia kokee, että lähiesimies tukee työssä onnistumista. Kasvua koronaa edeltävältä ajalta on 4 prosenttiyksikköä.

Tutkimustulosten mukaan myös roolit ja vastuut ovat työntekijöille selkeitä. Vastaajista 86 prosenttia kokee, että oma rooli ja vastuut ovat selkeitä. Ennen korona-aikaa näin koki 84 prosenttia vastaajista.

Työnantajien kiinnostus henkilöstön hyvinvoinnista on kasvanut

Suurimpia etätyöhön liittyviä huolenaiheita ovat aiempien tutkimusten mukaan työajan, paikan ja työn ja muun elämän rajojen hämärtyminen, vähäiset mahdollisuudet päästä osallistumaan ja vaikuttamaan työpaikan asioihin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ja tuen vähäisyys.

Korona-aika ja poikkeustila pakotti työnantajat luomaan uudet pelisäännöt sekä järjestämään etätyöhön tarvittavat työvälineet hyvin nopeasti.

– Suurella osalla etätyö onnistui hyvin, osa taas koki tämän kotiin jäämisen ahdistavana. Vaikka etäpalaverisovellusten myötä on ollut mahdollisuus järjestää erilaisia virtuaalitapaamisia työyhteisöissä, kaipaa moni silti työkavereitaan, Halonen kuvailee.

Ilmarisen Työvire-kyselyn vastaajista 57 prosenttia kokee, että työnantaja on aidosti kiinnostunut henkilöstön hyvinvoinnista. Ennen korona-aikaa näin koki 52 prosenttia vastaajista.

– Kyselytutkimuksen tuloksissa ilahduttaa se, että työnantajan kiinnostus huolehtia hyvinvoinnista on lisääntynyt korona-aikana ja välittyy työntekijöille. Vaikka tulokset ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan, löytyy parantamisen varaa silti edelleen. Ei riitä, että reilut puolet työnantajista on kiinnostunut henkilöstönsä hyvinvoinnista. Niin inhimillisyys- kuin tuottavuusnäkökulmasta jokaisen työnantajan kannattaisi olla aidosti kiinnostunut henkilöstön hyvinvoinnista, Halonen toteaa.

Koronapandemiasta huolimatta suomalaiset kokevat työympäristön turvalliseksi ja vaarattomaksi. Tätä mieltä on kolme neljästä vastaajasta sekä ennen koronapandemiaa että sen jälkeen.

– Vaikka työympäristöön liittyvien riskien ei koeta lisääntyneen, työergonomiaan ja toimiviin laitteisiin etätyössä tulee kiinnittää kuitenkin erityistä huomiota. Etätyön onnistunut rytmittäminen vaatii vahvaa ja määrätietoista itsensä johtamista.    

Paluu työpaikan arkeen on ajankohtaista

Pandemian hellitettyä on tärkeää, että työpaikoille voidaan palata asteittain turvallisesti.

– Työnantajien tulee tehdä tai päivittää laatimansa riskien arviointi ja täydentää työpaikan ohjeita ja menettelytapoja erityisesti koronavirukselle altistuminen huomioiden, toteaa Kristiina Halonen. 

Myös Ilmarisella siirryttiin etätyöhön lähes sataprosenttisesti maaliskuussa.

– Osa työntekijöistämme on jo palannut työpaikan arkeen ja osa jatkaa vielä etätöissä. Kesälomien jälkeen palaamme aiempaan normaalin työtapaan sekä kuulemme henkilöstöä, keräämme ja analysoimme kokemuksia etätyön eduista ja haitoista sekä luomme tarvittaessa uudet periaatteet ja toimintatavat tehdä töitä.

Etätyön ja liukuvan työajan kaltaisten työelämän joustojen on todettu jo ennen koronapandemiaa tuottavan hyvinvointia ja lisäävän tuottavuutta.

– Etätyöskentelystä on yrityksissä saatu paljon hyviä kokemuksia - enemmän kuin olisi osattu odottaa. Parantuneen työvireen lisäksi moni asia on tehostunut valtavasti ja työnantajien asenne etätyön mahdollisuuksiin on kehittynyt erityisen myönteisesti.

Hallituksen 23.6. antaman linjauksen mukaan suositus laajalle etätyön tekemiselle päättyy 1. elokuuta rauhoittuneen epidemiatilanteen takia.

– Puoliteholla käyvän talouden tukemiseksi on tärkeää, että palaamme työpaikoille ja yhdistämme etätyön ja lähityön mahdollisimman sujuvasti, Kristiina Halonen sanoo.

Lisätiedot:

Kristiina Halonen, työkykyjohtaja, p. 050 380 3868, kristiina.halonen@ilmarinen.fi