Suomalaistutkimus paljasti uuden sepelvaltimotaudilta suojaavan geenimuodon

Nyt tunnistetun geenivariantin sepelvaltimotaudilta suojaava vaikutus johtuu todennäköisesti sen kantajien keskimääräistä alhaisemmasta valtimojäykkyydestä.

Kyseessä on muunnos MFGE8-geenissä, jonka tuottaman laktadheriini-proteiinin tiedetään vaikuttavan ikääntymisen myötä tapahtuvaan suurten verisuonten jäykistymiseen. Tutkimustulosten perusteella geenivariantti heikentää laktadheriini-proteiinin toimintaa.  

Communications Biology-tiedejulkaisussa 17.8.2022 julkaistut tulokset perustuvat yli 260 000 suomalaisen biopankkinäytteen luovuttajan FinnGen-aineistoon.

FinnGen-tutkimusaineisto mahdollisti löydöksen

Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen yleisin kuolinsyy maailmassa. Myös Suomessa kolmasosa kaikista kuolemista johtuu sydän- ja verisuonitaudeista. Tutkimuksissa onkin keskitytty pääasiassa sairastumisriskiä lisäävien tekijöiden tunnistamiseen, joten nyt tehty löydös on mielenkiintoinen poikkeus.

Tutkimuksessa verrattiin FinnGen-aineistossa sepelvaltimotautiin sairastuneiden henkilöiden ja muiden osallistujien geeniperimän vaihtelua. Tulokset paljastivat 38 sepelvaltimotautiriskiin liittyvää perimän aluetta, joista neljä, MFGE8-geeni mukaan lukien, oli aiemmin tuntemattomia.

– Sydän- ja verisuonitautien riskiin vaikuttavia geneettisiä tekijöitä on tunnistettu jo satoja. MFGE8-variantin kaltaisia, sairastumisriskiä pienentäviä ja vaikuttavan geenin suoraan osoittavia geenimuotoja tunnetaan kuitenkin suhteellisen vähän, kertoo tutkimuksen toteuttanut väitöskirjatutkija Sanni Ruotsalainen Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä.

MFGE8-geenin ja sepelvaltimotaudin välisen yhteyden tunnistaminen on hyvä esimerkki suomalaisen väestön geenitutkimusta helpottavista erityispiirteistä. Kyseinen geenivariantti on Suomessa 70 kertaa yleisempi kuin eurooppalaisessa väestössä yleensä ja siksi sitä ei ole havaittu aiemmissa vastaavissa geenitutkimuksissa muualla. Kyseinen variantti löytyy noin 5,5 prosentilla suomalaisista ja se on jonkin verran yleisempi Itä- kuin Länsi-Suomessa.  

Sepelvaltimotaudilta suojaava vaikutus avaa näkökulmia lääkekehitykseen

Geenivariantilla havaittiin olevan vaikutusta myös sepelvaltimotaudin puhkeamisikään. Suojaavan geenimuodon kantajat saivat sydäninfarktin tai sepelvaltimotautidiagnoosin keskimäärin puolitoista vuotta vanhempana kuin muu väestö.

– Uusien lääkehoitojen kehittämisen kannalta sairastumisriskiä pienentävät geenivariantit ovat erityisen mielenkiintoisia, sanoo tutkimusta johtanut professori Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta.

Esimerkiksi jo käytössä olevat uuden sukupolven kolesterolilääkkeet, PCSK9-estäjät, on kehitetty vastaavan havainnon perusteella. Tämä uusi löydös nostaa kolesterolin rinnalle uuden sydän- ja verisuonitaudeilta suojaavan vaikutusmekanismin.

– Tuloksemme osoittivat myös, että MFGE8-varianttiei lisännyt minkään muun sairauden riskiä. Siten geenin toimintaa matkiva lääkemolekyyli voisi mahdollistaa täysin uudenlaisten hoitojen kehittämisen sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyyn, Samuli Ripatti huomauttaa.

Alkuperäinen julkaisu:

Inframe insertion and splice site variants in MFGE8 associate with protection against coronary atherosclerosis. Ruotsalainen S., Surakka I., Mars N. et al. Communications Biology (2022), DOI: 10.1038/s42003-022-03552-0.

Lisätietoja:

Professori Samuli Ripatti

Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE ja lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

samuli.ripatti@helsinki.fi

Puh. 040 567 0826 (projektikoordinaattori Sari Kivikko)