Suomalaistyttöjen mielen hyvinvointi heikkeni koronapandemian aikana

Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan toimisto julkaisi 9.3.2023 uutisen, jossa kerrottiin tuloksia suomalaiskoululaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. WHO-Koululaistutkimus selvitti nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden kehityssuuntia vuosien 2014, 2018 ja 2022 tutkimusaineistojen avulla. Tulokset osoittivat, että erityisesti 15-vuotitaiden tyttöjen mielenterveydessä jo aiemmin havaittu heikkeneminen jatkui edelleen COVID-19-pandemian jälkeen.
– Olen huolissani 15-vuotiaista tytöistä, jotka näyttävät kohtaavan useita mielenterveyshaasteita, kuten yksinäisyyttä, alakuloisuutta ja aamuväsymystä. Useampi kuin joka neljäs ilmoitti tuntevansa itsensä yksinäiseksi aina tai suurimman osan ajasta, sanoo yliopistonlehtori Nelli Lyyra Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
– Vaikka yksinäisyys ei merkittävästi lisääntynyt pandemian aikana, vuonna 2022 se liittyi aiempaa kiinteämmin muihin mielen hyvinvoinnin haasteisiin. Yksinäiset nuoret näyttävät olevan haavoittuvammassa asemassa pandemian kielteisille mielenterveysvaikutuksille, Lyyra jatkaa.
Pojat voivat tyttöjä paremmin
Poikien mielenterveyden kehityssuunta näyttää olevan myönteisempi kuin tyttöjen. Pojat kokivat alakuloisuuden ja yksinäisyyden tunteita harvemmin ja olivat luottavaisempia tulevaisuutensa suhteen kuin tytöt.
– Oletimme, että nuorten toiveikas suhtautuminen tulevaisuuteensa vähenisi, mutta kävikin päin vastoin. Yllättäen 15-vuotiaista pojista toiveikkaita tulevaisuuden suhteen oli 10 prosenttia enemmän vuonna 2022 kuin vuoden 2018 aineistossa, kertoo tutkija Kristiina Ojala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
– Tuloksemme paljastivat sukupuolten epätasa-arvon hyvinvoinnissa. On tarpeen vahvistaa sukupuolinäkökohtia huomioon ottavia suosituksia, toimintatapoja ja käytäntöjä kriisitilanteissa ja niistä elpymisessä. Tarvitsemme entistä enemmän ymmärrystä terveysresursseista, joilla voidaan vähentää sukupuolten välisiä eroja. Yhtä tärkeää olisi ymmärtää mekanismeja, jotka selittävät poikien myönteisiä terveystrendejä, kiteyttää apulaisprofessori Leena Paakkari Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Vähän tukea saavat nuoret haavoittuvassa asemassa
COVID-19-pandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin maailmanlaajuisesti. Erityisesti hankala tilanne on ollut niille nuorille, jotka saivat pandemian aikaan vähän tukea tai joilla oli jo ennen pandemian alkua heikko sosiaalinen turvaverkko. Sosiaalisen tuen merkitys oli edelleen näkyvissä vuonna 2022. Nuoret, jotka saivat tukea perheiltään, ystäviltään tai opettajiltaan, arvioivat terveydentilansa paremmaksi ja kokivat vähemmän toistuvaa yksinäisyyttä ja alakuloa.
Sosiaalisen tuen rooli erilaisissa ympäristöissä olisi otettava huomioon terveyskriisien kielteisten vaikutusten hallinnassa, apulaisprofessori Paakkari toteaa:
– Kouluilla on tärkeä rooli terveyttä edistävinä ympäristöinä. Näin oli pandemian aikaan, mutta myös nyt, kun yhteiskunnassa yritämme palauttaa nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen menetyksiä.
WHO-Koululaistutkimus on osa kansainvälistä Health Behaviour in School-aged Children eli HBSC-tutkimusta, jotka tehdään yhteistyössä WHO:n Euroopan toimiston kanssa. Suomessa tutkimusta toteuttaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.
Lisätietoja
Kristiina Ojala
yliopistonlehtori
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta
kristiina.ojala@jyu.fi
+358408053579
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus haastaa vanhenemisen stereotypiat – aktiivinen ikääntyminen on yksilöllistä ja merkityksellistä16.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Ikääntyvä väestö on yksi aikamme keskeisistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Keskustelu vanhenemisesta on kuitenkin usein yksipuolista ja negatiivisesti sävyttynyttä. Uusin tutkimus tarjoaa toisenlaisen näkökulman: vanheneminen ei ole enää entisensä, ja käsityksiämme on syytä päivittää. Rantanen peräänkuuluttaa myös tutkimuksen uudistamista. Hän on julkaissut uuden kirjan, joka käsittelee aktiivisen ikääntymisen ja osallisuuden tutkimusta.
Väitös: Flow-tila voi kääntyä myös kuormitukseksi – ohjelmistokehittäjät toivovat työpaikoilla enemmän keskustelua työntekijöiden tarpeista16.9.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Flow-tila on keskeinen ilmiö ohjelmistokehittäjien työhyvinvoinnille ja tehokkuudelle. Toisaalta on tärkeää, ettei syvä keskittyminen johda vastoin tarkoitustaan lisääntyneeseen kuormitukseen.
Jyväskylän yliopiston tilastotieteen tutkimus on saanut tunnustusta16.9.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Suomen Tilastoseura palkitsi Jyväskylän yliopistosta valmistuneen Santeri Karppisen väitöskirjan parhaana Suomessa julkaistuna tilastotieteen väitöskirjana nelivuotiskaudella 2021-2024. Lisäksi Kelan vuoden 2024 pro gradupalkinto myönnettiin Jyväskylän yliopistosta valmistuneelle Annakaisa Ritalalle. Tilastotieteen alan palkinnot ovat osoitus Jyväskylän yliopiston vahvasta asiantuntemuksesta ja siitä, kuinka tilastollinen ajattelu voi vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen laaja-alaisesti ja merkityksellisesti.
Jyväskylän yliopisto aloittaa uuden kansainvälisen kandidaattiohjelman – taustalla teknologia-alan nopea muutos ja kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen15.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uusi kansainvälinen kandidaattiohjelma Immersive Software Engineering and AI kouluttaa osaajia erityisesti vaativiin tuotekehitystehtäviin. Ohjelmaan sisältyy suomen kielen ja kulttuurin opintoja, joilla tuetaan kansainvälisiä opiskelijoita integroitumaan kotimaiseen työelämään. Uusi ohjelma on haussa ensimmäistä kertaa kevään 2026 yhteishaussa.
Hakijamäärä Jyväskylän yliopistoon nousi – luokanopettajan aikuiskoulutus ja tietojenkäsittelytiede kiinnostivat syksyn 2025 yhteishaussa12.9.2025 08:56:40 EEST | Tiedote
Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi torstaina 11.9.2025. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin 115 opiskelupaikkaan pyrki 679 hakijaa, joilta kertyi hakukohdekohtaisia hakemuksia 765 kappaletta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme