Suomalaistyttöjen mielen hyvinvointi heikkeni koronapandemian aikana
13.3.2023 08:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan toimisto julkaisi 9.3.2023 uutisen, jossa kerrottiin tuloksia suomalaiskoululaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. WHO-Koululaistutkimus selvitti nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden kehityssuuntia vuosien 2014, 2018 ja 2022 tutkimusaineistojen avulla. Tulokset osoittivat, että erityisesti 15-vuotitaiden tyttöjen mielenterveydessä jo aiemmin havaittu heikkeneminen jatkui edelleen COVID-19-pandemian jälkeen.
– Olen huolissani 15-vuotiaista tytöistä, jotka näyttävät kohtaavan useita mielenterveyshaasteita, kuten yksinäisyyttä, alakuloisuutta ja aamuväsymystä. Useampi kuin joka neljäs ilmoitti tuntevansa itsensä yksinäiseksi aina tai suurimman osan ajasta, sanoo yliopistonlehtori Nelli Lyyra Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
– Vaikka yksinäisyys ei merkittävästi lisääntynyt pandemian aikana, vuonna 2022 se liittyi aiempaa kiinteämmin muihin mielen hyvinvoinnin haasteisiin. Yksinäiset nuoret näyttävät olevan haavoittuvammassa asemassa pandemian kielteisille mielenterveysvaikutuksille, Lyyra jatkaa.
Pojat voivat tyttöjä paremmin
Poikien mielenterveyden kehityssuunta näyttää olevan myönteisempi kuin tyttöjen. Pojat kokivat alakuloisuuden ja yksinäisyyden tunteita harvemmin ja olivat luottavaisempia tulevaisuutensa suhteen kuin tytöt.
– Oletimme, että nuorten toiveikas suhtautuminen tulevaisuuteensa vähenisi, mutta kävikin päin vastoin. Yllättäen 15-vuotiaista pojista toiveikkaita tulevaisuuden suhteen oli 10 prosenttia enemmän vuonna 2022 kuin vuoden 2018 aineistossa, kertoo tutkija Kristiina Ojala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
– Tuloksemme paljastivat sukupuolten epätasa-arvon hyvinvoinnissa. On tarpeen vahvistaa sukupuolinäkökohtia huomioon ottavia suosituksia, toimintatapoja ja käytäntöjä kriisitilanteissa ja niistä elpymisessä. Tarvitsemme entistä enemmän ymmärrystä terveysresursseista, joilla voidaan vähentää sukupuolten välisiä eroja. Yhtä tärkeää olisi ymmärtää mekanismeja, jotka selittävät poikien myönteisiä terveystrendejä, kiteyttää apulaisprofessori Leena Paakkari Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Vähän tukea saavat nuoret haavoittuvassa asemassa
COVID-19-pandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin maailmanlaajuisesti. Erityisesti hankala tilanne on ollut niille nuorille, jotka saivat pandemian aikaan vähän tukea tai joilla oli jo ennen pandemian alkua heikko sosiaalinen turvaverkko. Sosiaalisen tuen merkitys oli edelleen näkyvissä vuonna 2022. Nuoret, jotka saivat tukea perheiltään, ystäviltään tai opettajiltaan, arvioivat terveydentilansa paremmaksi ja kokivat vähemmän toistuvaa yksinäisyyttä ja alakuloa.
Sosiaalisen tuen rooli erilaisissa ympäristöissä olisi otettava huomioon terveyskriisien kielteisten vaikutusten hallinnassa, apulaisprofessori Paakkari toteaa:
– Kouluilla on tärkeä rooli terveyttä edistävinä ympäristöinä. Näin oli pandemian aikaan, mutta myös nyt, kun yhteiskunnassa yritämme palauttaa nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen menetyksiä.
WHO-Koululaistutkimus on osa kansainvälistä Health Behaviour in School-aged Children eli HBSC-tutkimusta, jotka tehdään yhteistyössä WHO:n Euroopan toimiston kanssa. Suomessa tutkimusta toteuttaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.
Lisätietoja
Kristiina Ojala
yliopistonlehtori
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta
kristiina.ojala@jyu.fi
+358408053579
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Pelitutkimuksen päivät kokoavat Suomen pelitutkijat Jyväskylään30.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä järjestettävä tapahtuma tuo yhteen kotimaista pelitutkimusta yli korkeakoulu- ja oppiainerajojen.
Tutkimus: Karjalankielisten evakkojen jälkipolvet elvyttävät sukunsa kieltä ja kulttuuriperintöä29.10.2026 10:08:53 EET | Tiedote
Karjalankielisten evakkojen jälkipolvet ottavat takaisin omaa kieltään ja kulttuuriaan, jotka monissa perheissä katosivat toisen maailmansodan ja evakkouden seurauksena. FM, YTM Pirja Hyyryläisen Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että toinen ja kolmas sukupolvi ovat nousseet keskeiseen rooliin karjalan kielen elvyttämisessä ja karjalaisen kulttuuri-identiteetin vahvistamisessa.
Jyväskylän yliopisto mukana tutkimuksessa, joka avaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden elektroniikalle29.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli mukana myös Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tim Kokkeler, on osoittanut uuden tavan tuottaa niin sanottuja spinvirtoja altermagneeteiksi kutsutuissa materiaaleissa. Nature-lehdessä julkaistu tutkimus syventää ymmärrystä tämän uuden materiaaliluokan ominaisuuksista ja voi tulevaisuudessa edistää esimerkiksi energiatehokkaampien elektronisten laitteiden kehittämistä.
Kriittiset mineraalit, kiertotalous ja vihreä siirtymä – osallistu mukaan FinnMateria 2026 -tapahtumaan28.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on näkyvästi mukana FinnMateria 2026 -tapahtumassa, jossa keskustellaan materiaalien kestävästä käytöstä, kriittisistä raaka-aineista ja kiertotalouden tulevaisuudesta. Tapahtumassa yliopiston koordinoima Kiertotalouden osaamiskeskittymä tuo esiin ajankohtaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Myös kansainvälinen seminaari kokoaa yhteen kriittisten mineraalien kierrätyksen ja talteenoton asiantuntijoita.
Kirjajulkaisu: Suomi voi nousta tekoälyn edelläkävijäksi terveydenhuollossa, arvioi uusi kirja28.10.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tekoäly voi auttaa tunnistamaan terveysriskejä aiempaa varhemmin, tehostaa ammattilaisten työtä ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta, sanovat Martti Lehto ja Pekka Neittaanmäki uudessa kirjassaan. Teos tarkastelee laajasti digitalisaation, tekoälyn ja uusien teknologioiden vaikutuksia suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme