Suomen Akatemia myönsi akatemiapalkinnot Emmi Helteelle ja Eliisa Lotsarille

Suomen Akatemia on palkinnut kaksi ansioitunutta nuorta tutkijaa. Vuoden 2021 akatemiapalkinnot myönnetään kliinisenä tutkijana Helsingin yliopistossa työskentelevälle Emmi Helteelle lääketieteellisen perustutkimuksen liittämisestä käytännön terveystavoitteisiin sekä Aalto yliopiston vesitekniikan apulaisprofessorina työskentelevälle akatemiatutkija Eliisa Lotsarille erinomaisesta monitieteisestä lähestymistavasta vesistöissä tapahtuvien muutoksien ymmärtämiseksi.

”Uutta tietoa vastasyntyneiden synnynnäisten sydänvikojen riskitekijöistä”

Emmi Helteen kliininen tutkimustyö keskittyy lasten rakenteellisten synnynnäisten sydänvikojen syntymekanismien selvittämiseen. Hänen tutkimuksensa on vienyt aihetta eteenpäin merkittävästi. Tutkimuksen ohella Helle toimii erikoislääkärinä Uudessa lastensairaalassa ja Meilahden Sydän- ja keuhkokeskuksessa.

Helteen mukaan vastasyntyneiden lasten tutkimus on merkityksellistä niin lääketieteellisestä kuin terveystaloudellisestakin näkökulmasta. ”Pidän vastasyntyneiden parissa työskentelystä, koska he ovat ihmisen alkuja, joiden kanssa lähdetään niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Keskoshoidon kustannusvaikuttavuutta käsittelevässä väitöskirjatutkimuksessani todettiin, että hyvin ennenaikaisina syntyneiden vauvojen hoitoon varatut eurot kohdentuvat tehokkaasti koska keskosvauvojen myöhempi elämänlaatu on varsin hyvä”, Helle toteaa.

Helteen nykyinen tutkimus on tuonut lisätietoa sydänvioille altistavista tekijöistä, kuten äidin sokeritasapainon ja erilaisten geenivarianttien merkityksestä vian kehittymisessä. Tutkimusryhmässä on tunnistettu uusi kandidaattigeeni, jonka roolia parhaillaan selvitetään sydänvikojen aiheuttajana.

”Sydämen raskaudenaikainen kehitys on monimutkainen kokonaisuus. Omassa tutkimuksessani pyrin tunnistamaan sydänvioille altistavia geneettisiä ja ympäristöön liittyviä riskitekijöitä. Sydänviat kehittyvät pääsääntöisesti raskauden alkuvaiheessa, aikana, jolloin tuleva äiti ei välttämättä edes tiedä olevansa raskaana. Sydänvioille altistavien tekijöiden tuntemisesta on apua raskautta suunnitteleville henkilöille. Riskiraskauksien tehokkaammalla seurannalla sydänviat voidaan tunnistaa jo raskausaikana, jolloin voimme ohjata kyseiset synnytykset Uuden lastensairaalan yhteyteen, jossa on parhaat valmiudet niiden välittömään hoitoon”, Helle kertoo.

Emmi Helteellä on lääketieteen lisensiaatin tutkinto Linköpingin yliopistosta Ruotsista vuodelta 2009. Hän väitteli lääketieteen tohtoriksi Turun yliopistossa vuonna 2010. Lastentautien erikoislääkärin pätevyyden hän sai vuonna 2019, ja on juuri saanut lastenkardiologian erityspätevyyden suoritettua. Hänelle myönnettiin dosentuuri Helsingin yliopistosta tammikuussa 2022. Lisäksi Helle on kauppatieteiden maisteri. Vuosina 2015–2017 Helle toimi post doc -tutkijana Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa.

”Suomen vesistöt ovat ilmastonmuutoksen keskiössä”

Eliisa Lotsarin tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vesistöihin yhdistää paikkatietoa, luonnonmaantiedettä, fysikaalisia tieteitä ja insinööritieteitä.

Lotsari näkee tutkimuksessaan läheltä ilmastonmuutoksen sekä ihmisen suorittaman luonnonmuokkauksen vaikutukset.

”Ymmärrys vesistöjen nykytilasta ja käynnissä olevista muutoksista on ensiarvoisen tärkeää yhteiskuntien näkökulmista. Muun muassa kunnat tarvitsevat ajantasaista tietoa vesistöjen tilasta kyetäkseen varautumaan esimerkiksi tulviin omilla alueillaan. Ymmärrys vesistöjen tilasta helpottaa kuntien varautumista ja tukee päätöksentekoa”, Lotsari kertoo.

Lotsarin tutkimus keskittyy ennen kaikkea kylmiin pohjoisiin olosuhteisiin.

”Kylmiä pohjoisia olosuhteita ei ole tutkittu tarpeeksi. Suomi on muutoksen keskiössä, koska pohjoiset alueet lämpenevät nopeimmin maapallolla, mutta talvisin jäätyviin jokiympäristöihin kohdistuvat vaikutukset ovat puutteellisesti tiedossa”, Lotsari jatkaa.

Lotsari näkee erityisen merkityksen sille, että tietoa hankitaan juuri nyt mahdollisimman paljon, ja että tietämys jaettaisiin mahdollisimman tehokkaasti.

”Meillä on vielä mahdollisuus saada tietoa vesistöistä ennen kuin on liian myöhäistä. Meidän tulee myös saattaa tieto digitaaliseen muotoon ja pitää huoli siitä, että se on kaikkien saatavilla”, Lotsari tähdentää.

Lotsari on nuoresta iästään huolimatta tehnyt tutkimusta ja verkostoitunut myös kansainvälisesti. Alallaan hän on loistava esimerkki nuorten naisten mahdollisuuksista menestyä luonnon- ja insinööritieteissä.

Eliisa Lotsari on suorittanut tohtorin tutkinnon Turun yliopistossa vuonna 2012. Vuodet 2013–2016 hän työskenteli Suomen Akatemian rahoittamalla tutkijatohtorikaudella. Hänet nimitettiin Turun yliopiston dosentiksi vuonna 2016. Vuodet 2016–2021 Lotsari työskenteli Itä-Suomen yliopiston geoinformatiikan yliopistonlehtorina.

Akatemiapalkinnoilla kannustetaan tutkijoita 

Suomen Akatemia myöntää palkinnon tutkijalle, joka on työssään osoittanut poikkeuksellista tieteellistä rohkeutta, luovuutta tai ennakkoluulottomuutta tai merkittävällä tavalla tehnyt tunnetuksi tieteellistä tutkimusta tai tutkijan työtä, lisännyt toiminnallaan kiinnostusta tiedettä kohtaan, osallistunut tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun tai edistänyt muuten tutkimuksen merkitystä, hyödyntämistä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Palkinto myönnetään tutkijalle, jonka tieteellinen ura on merkittävältä osin vielä edessäpäin.

Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiapalkinnot jo yhdeksäntoista kertaa. Palkittavien tulee olla akatemiatutkijoita tai työskennellä Akatemian tutkijatohtoreina tai kliinisinä tutkijoina tai akatemiahankkeen vastuullisina johtajina. Palkittavista päättää Akatemian hallitus tieteellisten toimikuntien esityksestä. Palkinto on Miia Liesegangin suupuhallettu lasiteos ”Hetki”. 

Lisätietoja: 

• Emmi Helle, erikoislääkäri, kliininen tutkija, p. 040 567 1023, emmi.helle (at) hus.fi, Helsingin yliopisto
• Eliisa Lotsari, vesitekniikan apulaisprofessori, akatemiatutkija, 040 721 2495, eliisa.lotsari (at) aalto.fi, Aalto-yliopisto
• Professori Johanna Myllyharju, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Akatemia, p. 029 448 5740, johanna.myllyharju (at) oulu.fi
• Tiedeasiainneuvos Anne Heinänen, Suomen Akatemia, p. 029 533 5021, anne.heinanen (at) aka.fi
• Aineisto: palkittavien henkilökuvat ja esittelyvideot ovat saatavilla Suomen Akatemian mediapankissa