Suomen aluekehittäminen hidastuu ministeriön tietoteknisten ongelmien vuoksi

Ongelmaa on vielä korostanut se, ettei TEM vastuullisena ministeriönä ole ohjeistanut rahoitusta jakavia ELY-keskuksia (elinkeino-, liikenne-, ja ympäristövirastoja) ja maakuntaliittoja, voidaanko tehdä ennalta rahoituspäätöksiä, vaikka itse raha ei vielä liiku. Näin ollen käytännöt ovat vaihdelleet eri puolilla maata.  

Ammattikorkeakoulut sekä muut hanketoimijat joutuvat nyt aloittamaan esihyväksyttyjä hankkeita omalla taloudellisella riskillä. Omalla riskillä aloitettuihin hankkeisiin on jouduttu sitomaan ammattikorkeakoulujen muutoinkin vähiä omia pääomia. Nämä rahat ovat pois uusista TKI-avauksista työelämää kehittävässä soveltavassa tutkimuksessa ja kehittämistyössä. Osalla korkeakouluista ei ole mahdollista pitää kiinni hyvistä työntekijöistä, kun palkkarahat ovat saamatta.

Vielä huolestuttavampaa on, että Suomi saattaa myös menettää aluekehittämisen varat lopullisesti, jos niitä ei saada käytettyä tavoiteajassa. Mikäli rahoituspäätös tulee loppuvuodesta, ei rahoitusta ehditä enää täysimääräisesti käyttää.

- Nyt vaarana on, että Suomeen myönnetyt myöntövaltuudet siirtyvät käytettäväksi muissa EU-maissa. Tilanne on täysin absurdi Suomen kansallisten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotavoitteiden ja alueiden kehittämiselle asetettujen tavoitteiden näkökulmasta, sanoo Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.  

Hakijat ovat hakeneet rahoitusta rahoittajien pyynnöstä etupainotteisesti, vaikka rahoituspäätöksiä ei ole voitu tehdä. Myönteisiä lausuntoja on jo tehty, mutta yhtään euroa ei ole siirtynyt hankkeiden tekijöille.

- Juuri nyt Suomi tarvitsisi kaiken tutkimus- ja kehittämisrahoituksen, jotta pääsemme kansallisiin tavoitteisiimme. Tilanteesta eivät suinkaan kärsi yksinomaan ammattikorkeakoulut vaan suuri osa suomalaisista yrityksistä, joiden kehittämistä näillä rahoilla pitkälti tehdään, painottaa Vaasan ammattikorkeakoulun TKI-johtaja Marja-Riitta Vest. 

- Tällaista tilannetta tietoteknisiin syihin vedoten ei kerta kaikkiaan voi hyväksyä, jatkaa Mielityinen.

Ammattikorkeakoulujen kansallinen TKI-rahoitus on erittäin vähäistä ja niiden ulkoisesta TKI-rahoituksesta jopa puolet on juuri tätä EU-rahoitusta. Tilanne vaatisi pääomia ja taloudellista pelivaraa, jota ammattikorkeakouluilla ei ole. Rahoituspäätösten myöhästyminen vaikuttaa myös korkeakoulujen perusrahoitukseen. Tällainen ulkopuolelta hankittu tutkimus- ja kehittämisrahoitus vaikuttaa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen jakautumiseen korkeakoulujen välillä.

Ammattikorkeakoulujen reaalinen perusrahoitus on laskenut noin 200 miljoonalla eurolla vuoden 2011 jälkeen, vaikka samaan aikaan koulutuksen ja TKI-toiminnan tavoitteita on kasvatettu.