Suomen eläkejärjestelmä toimii hyvin, mutta tulevaan rahoitushaasteeseen tulisi varautua

Suomen eläkejärjestelmä on vankka ja toimii hyvin, ja sen tulokset sijoittuvat hienosti kansainvälisessä vertailussa. Näin luonnehtii Suomen järjestelmää arvioinut tanskalainen professori Torben M. Andersen, jonka raportti Suomen eläkkeiden riittävyydestä ja kestävyydestä julkistetaan tänään.
Muihin Pohjoismaihin verrattuna Andersen nostaa Suomen järjestelmän vahvuuksiksi yhden luukun periaatteen, yksinkertaisen rakenteen, eläkeoikeuksien säilymisen sekä eläkkeiden riittävyyden.
– Kansalaisen näkökulmasta järjestelmä toimii tehokkaasti, kun kaikki työuran aikana karttuneet eläkkeet voi hakea ja saada yhdeltä luukulta. Samalla Suomen järjestelmällä on suhteellisen ymmärrettävä etuusperusteinen rakenne. Yksilön kannalta etuna ovat tällöin pienemmät tiedonsaantiongelmat kuin sellaisissa maissa, joissa eläketulo tulee monista lähteistä, Andersen sanoo.
Suomen eläkejärjestelmä edistää osaltaan myös työmarkkinoiden toimintaa. Andersen huomauttaa, että Suomessa eläkesäännöt ja oikeudet etuuksiin eivät ole työpaikan vaihdon esteenä. Tällöin työntekijällä on yksi huoli vähemmän.
Suomi torjuu tehokkaasti eläkeläisten köyhyyttä
Eläkejärjestelmiä arvioitaessa yksi tärkeimpiä perusteita on eläkeläisköyhyys. Professori Torben M. Andersenin mukaan Suomi on sekä eläkeläisköyhyydessä että korvaustasoissa samanvertainen tai jopa parempi kuin useimmat muut maat. Esimerkiksi 66 vuotta täyttäneistä miehistä vain noin 5 prosenttia ja naisista 8 prosenttia oli köyhiä vuonna 2016. OECD käyttää köyhyysriskirajana 50 prosenttia mediaanitulosta. EU on määritellyt köyhyysriskirajan 60 prosenttiin.
– Vaikka eläkeläisköyhyyttä ei ole onnistuttu täysin torjumaan, eläkeläisten joukossa harvemmat jäävät yleisesti käytettyjen köyhyysrajojen alapuolelle kuin koko väestössä. Eläkkeiden korvausasteet ovat myös kansainvälisesti verraten korkeat, professori Andersen arvioi.
Tulevaisuuskin näyttää melko hyvältä. Eläkkeiden ennakoitavissa oleva reaaliarvo ja siten myös elintaso kasvaa kaikissa väestöryhmissä tulevaisuudessa.
Andersen kuitenkin huomauttaa, että eläkeläisten ja työmarkkinoilla olevien välinen tuloero on kasvamassa. Tämä johtuu pääasiassa elinaikakertoimesta ja siitä, että indekseillä tarkistettu eläketaso jää jälkeen ansiotason keskimääräisestä kehityksestä.
– Vaikka indeksointi tukee eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä, herää kysymys, onko tämä kehitys poliittisesti kestävää. Aikaa myöten myös eläkeläisten ryhmässä on kasvavaa eriarvoisuutta eri koulutustasojen, sukupuolten ja ikäryhmien kesken.
Nostetaanko eläkemaksuja vai vahvistetaanko sopeutusmekanismeja?
Suomen eläkejärjestelmää on viime vuosikymmenillä uudistettu useaan otteeseen. Torben Andersen arvioi raportissaan, että Suomen on jatkettava uudistuksiaan eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi. Uusimmat automaattiset sopeutusmekanismit, kuten elinaikakerroin ja lakisääteisten eläkeikärajojen tarkistukset, ovat jatkossakin keskeisessä roolissa eläkkeiden rahoituksen kestävyydelle. Nykymuodossaan ne eivät kuitenkaan riitä.
– Rahoituksellinen kestävyys kohtaa haasteita keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, koska sopeutusmekanismit eivät ole tarpeeksi vahvoja varmistaakseen maksujen ja menojen tasapainon. Ennusteiden analysointi osoittaa selkeästi, että ongelma on syntymässä. Se on pakko ratkaista.
Ongelman huomiotta jättäminen lisää todennäköisyyttä, että tulevaisuudessa on tehtävä suuria muutoksia. Tämä luo epävarmuutta ja vaikuttaa sukupolvien väliseen tulonjakoon.
– Siksi on tärkeää luoda uudistusstrategia, jossa päätetään, nostetaanko eläkemaksuja tulevaisuuden menonlisäysten rahastoimiseksi ennakolta vai vahvistetaanko sopeutusmekanismeja.
Eläkemaksujen nostamisen ja sopeutumismekanismien vahvistamisen lisäksi Torben Andersen näkee syytä uudistaa sijoitustoiminnan ja vakavaraisuuden sääntelyä.
Kehuja ja kehittämiskohteita
– Suomen eläkejärjestelmä pärjäsi katsastuksessa kokonaisuutena hyvin. Suomessa emme välttämättä osaa arvostaa, kuinka eläketurva järjestyy vakuutetulle yksinkertaisesti eikä muodosta työmarkkinoille liikkuvuusesteitä, arvioi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto.
– Toisaalta arvioija kiinnitti huomiota maksutasojen eroihin ja kehitysnäkymiin. Rahoitushaasteisiin vastaamisen tapa nousee arviosta keskeiseksi keskusteltavaksi kysymykseksi.
Torben M. Andersenin tuore raportti kuuluu jo perinteeksi muodostuneeseen Suomen eläkejärjestelmien ulkoisten arvioiden sarjaan. Järjestelmää ovat arvioineet aikaisemmin Axel Börsch-Supan (2005), Nicholas Barr (2013) ja Keith Ambachtsheer (2013).
Andersen työskentelee professorina Aarhusin yliopistolla ja osallistuu aktiivisesti Tanskan eläkejärjestelmän kehittämiseen. Hän on Tanskan suurimman työeläkeyhtiön, ATP:n, hallintoneuvoston puheenjohtaja.
Julkaisu
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys – arvio Suomen eläkejärjestelmästä. Eläketurvakeskus 2021.
Lisätiedot
Toimitusjohtaja Mikko Kautto, puh. 029 411 2185, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Johtaja Jaakko Kiander, tutkimukset ja tilastot, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Professori Torben M. Andersen, Aarhusin ylipisto, puh. +45 871 655 57, tandersen(at)econ.au.dk
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionsbarometern: Över hälften av finländarna anser att pensionsreformen är bra1.7.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Ungefär 55 procent av finländarna anser att förslaget till pensionsreform, som det avtalades om i januari, är åtminstone ganska bra. Enligt pensionsbarometern litar ungefär hälften av finländarna på pensionssystemet – förtroendet har minskat jämfört med tidigare enkäter. Svaren i barometern återspeglar en allmän ökad osäkerhet.
Eläkebarometri: Yli puolet suomalaisista pitää eläkeuudistusta hyvänä1.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisista noin 55 prosenttia pitää tammikuussa sovittua eläkeuudistusesitystä vähintään melko hyvänä. Eläkebarometrin mukaan noin puolet suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään – luottamus on laskenut edellisiin kyselyihin verrattuna. Barometrin vastauksista heijastuu yleinen epävarmuuden lisääntyminen.
Mer än hälften av finländarna i arbetsför ålder sparar för pensionstiden – sparandet har ökat speciellt bland yngre28.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Privat sparande för pensionstiden har blivit klart vanligare under de senaste tio åren. Över hälften av 25–67-åringarna sparade eller hade sparat för pensionärstiden år 2024, framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande enkätundersökning.
Yli puolet työikäisistä säästää eläkeaikaa varten – etenkin nuorten säästäminen lisääntynyt28.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Finländarna i spetsen23.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var överraskande bra för pensionsfondernas placeringar på olika håll i världen. I en internationell avkastningsjämförelse gjord av Pensionsskyddscentralen (PSC) översteg den genomsnittliga realavkastningen långtidssiffrorna. De finländska pensionsfonderna placerade sig bland de bästa i sin serie.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme