Suomen eläkejärjestelmä toimii hyvin, mutta tulevaan rahoitushaasteeseen tulisi varautua
Suomen eläkejärjestelmä on vankka ja toimii hyvin, ja sen tulokset sijoittuvat hienosti kansainvälisessä vertailussa. Näin luonnehtii Suomen järjestelmää arvioinut tanskalainen professori Torben M. Andersen, jonka raportti Suomen eläkkeiden riittävyydestä ja kestävyydestä julkistetaan tänään.
Muihin Pohjoismaihin verrattuna Andersen nostaa Suomen järjestelmän vahvuuksiksi yhden luukun periaatteen, yksinkertaisen rakenteen, eläkeoikeuksien säilymisen sekä eläkkeiden riittävyyden.
– Kansalaisen näkökulmasta järjestelmä toimii tehokkaasti, kun kaikki työuran aikana karttuneet eläkkeet voi hakea ja saada yhdeltä luukulta. Samalla Suomen järjestelmällä on suhteellisen ymmärrettävä etuusperusteinen rakenne. Yksilön kannalta etuna ovat tällöin pienemmät tiedonsaantiongelmat kuin sellaisissa maissa, joissa eläketulo tulee monista lähteistä, Andersen sanoo.
Suomen eläkejärjestelmä edistää osaltaan myös työmarkkinoiden toimintaa. Andersen huomauttaa, että Suomessa eläkesäännöt ja oikeudet etuuksiin eivät ole työpaikan vaihdon esteenä. Tällöin työntekijällä on yksi huoli vähemmän.
Suomi torjuu tehokkaasti eläkeläisten köyhyyttä
Eläkejärjestelmiä arvioitaessa yksi tärkeimpiä perusteita on eläkeläisköyhyys. Professori Torben M. Andersenin mukaan Suomi on sekä eläkeläisköyhyydessä että korvaustasoissa samanvertainen tai jopa parempi kuin useimmat muut maat. Esimerkiksi 66 vuotta täyttäneistä miehistä vain noin 5 prosenttia ja naisista 8 prosenttia oli köyhiä vuonna 2016. OECD käyttää köyhyysriskirajana 50 prosenttia mediaanitulosta. EU on määritellyt köyhyysriskirajan 60 prosenttiin.
– Vaikka eläkeläisköyhyyttä ei ole onnistuttu täysin torjumaan, eläkeläisten joukossa harvemmat jäävät yleisesti käytettyjen köyhyysrajojen alapuolelle kuin koko väestössä. Eläkkeiden korvausasteet ovat myös kansainvälisesti verraten korkeat, professori Andersen arvioi.
Tulevaisuuskin näyttää melko hyvältä. Eläkkeiden ennakoitavissa oleva reaaliarvo ja siten myös elintaso kasvaa kaikissa väestöryhmissä tulevaisuudessa.
Andersen kuitenkin huomauttaa, että eläkeläisten ja työmarkkinoilla olevien välinen tuloero on kasvamassa. Tämä johtuu pääasiassa elinaikakertoimesta ja siitä, että indekseillä tarkistettu eläketaso jää jälkeen ansiotason keskimääräisestä kehityksestä.
– Vaikka indeksointi tukee eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä, herää kysymys, onko tämä kehitys poliittisesti kestävää. Aikaa myöten myös eläkeläisten ryhmässä on kasvavaa eriarvoisuutta eri koulutustasojen, sukupuolten ja ikäryhmien kesken.
Nostetaanko eläkemaksuja vai vahvistetaanko sopeutusmekanismeja?
Suomen eläkejärjestelmää on viime vuosikymmenillä uudistettu useaan otteeseen. Torben Andersen arvioi raportissaan, että Suomen on jatkettava uudistuksiaan eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi. Uusimmat automaattiset sopeutusmekanismit, kuten elinaikakerroin ja lakisääteisten eläkeikärajojen tarkistukset, ovat jatkossakin keskeisessä roolissa eläkkeiden rahoituksen kestävyydelle. Nykymuodossaan ne eivät kuitenkaan riitä.
– Rahoituksellinen kestävyys kohtaa haasteita keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, koska sopeutusmekanismit eivät ole tarpeeksi vahvoja varmistaakseen maksujen ja menojen tasapainon. Ennusteiden analysointi osoittaa selkeästi, että ongelma on syntymässä. Se on pakko ratkaista.
Ongelman huomiotta jättäminen lisää todennäköisyyttä, että tulevaisuudessa on tehtävä suuria muutoksia. Tämä luo epävarmuutta ja vaikuttaa sukupolvien väliseen tulonjakoon.
– Siksi on tärkeää luoda uudistusstrategia, jossa päätetään, nostetaanko eläkemaksuja tulevaisuuden menonlisäysten rahastoimiseksi ennakolta vai vahvistetaanko sopeutusmekanismeja.
Eläkemaksujen nostamisen ja sopeutumismekanismien vahvistamisen lisäksi Torben Andersen näkee syytä uudistaa sijoitustoiminnan ja vakavaraisuuden sääntelyä.
Kehuja ja kehittämiskohteita
– Suomen eläkejärjestelmä pärjäsi katsastuksessa kokonaisuutena hyvin. Suomessa emme välttämättä osaa arvostaa, kuinka eläketurva järjestyy vakuutetulle yksinkertaisesti eikä muodosta työmarkkinoille liikkuvuusesteitä, arvioi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto.
– Toisaalta arvioija kiinnitti huomiota maksutasojen eroihin ja kehitysnäkymiin. Rahoitushaasteisiin vastaamisen tapa nousee arviosta keskeiseksi keskusteltavaksi kysymykseksi.
Torben M. Andersenin tuore raportti kuuluu jo perinteeksi muodostuneeseen Suomen eläkejärjestelmien ulkoisten arvioiden sarjaan. Järjestelmää ovat arvioineet aikaisemmin Axel Börsch-Supan (2005), Nicholas Barr (2013) ja Keith Ambachtsheer (2013).
Andersen työskentelee professorina Aarhusin yliopistolla ja osallistuu aktiivisesti Tanskan eläkejärjestelmän kehittämiseen. Hän on Tanskan suurimman työeläkeyhtiön, ATP:n, hallintoneuvoston puheenjohtaja.
Julkaisu
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys – arvio Suomen eläkejärjestelmästä. Eläketurvakeskus 2021.
Lisätiedot
Toimitusjohtaja Mikko Kautto, puh. 029 411 2185, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Johtaja Jaakko Kiander, tutkimukset ja tilastot, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Professori Torben M. Andersen, Aarhusin ylipisto, puh. +45 871 655 57, tandersen(at)econ.au.dk
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme