Suomen eläkemaksut eurooppalaista keskitasoa
15.11.2016 10:00:00 EET | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Raportissa verrataan eläkemaksujen tasoa yhdeksässä Euroopan maassa vuonna 2014. Se antaa kuvan eläketurvan maksurasituksesta eri maissa, kun huomioon otetaan lakisääteisten eläkemaksujen lisäksi muualla Euroopassa yleiset työmarkkinaeläkkeet sekä valtion osuus rahoituksesta.
Korkein maksutaso suhteutettuna bruttokansantuotteeseen on Tanskassa (16,2 %), pienin Ruotsissa (12,8 %). Suomi sijoittuu vertailun keskikastiin 13,4 prosentin kokonaismaksutasolla.
– Vertailu huomioi järjestelmien rakenteelliset erot ja antaa kokonaiskuvan eläketurvan kustannuksista. Pelkästään lakisääteisiä maksuja vertailtaessa, Suomen eläketurva näyttää paljon kalliimmalta, kertoo yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta.
Työnantajat maksavat enemmän kuin työntekijät
Työnantajat maksavat työntekijöitä suuremman osuuden eläkkeistä kaikissa vertailumaissa.
Erityisen suuria työnantajamaksut ovat Ruotsissa ja Suomessa, noin kaksi kolmasosaa kokonaismaksusta. Ylivoimaisesti pienimmät työnantajamaksut ovat Tanskassa, missä peräti kaksi kolmasosaa eläkkeistä rahoitetaan verovaroin. Myös Saksassa ja Itävallassa verorahoituksen osuus on merkittävä, lähes kolmannes kokonaismaksutuloista.
Verorahoitteisuuden takia Tanskassa on myös pienin työntekijän maksutaakka. Myös Suomessa ja Ruotsissa työntekijämaksuilla rahoitetaan Keski-Euroopan maihin verrattuna pieni osuus eläkkeistä.
Väestön vanheneminen heijastuu maksuihin
Väestön vanheneminen ja pitkään jatkunut heikko talouskehitys ovat nostaneet eläkemaksuja useissa Euroopan maissa 2010-luvulla.
Vaikka eläkemenojen ja -maksujen kehitys heijastelee ikääntymiskehitystä, se ei ole ainoa syy vanhuuseläkemenojen kasvulle. Tämä käy ilmi, kun verrataan vanhuuseläkemenoja ja vanhuushuoltosuhteita eri maissa.
– Esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa väestö on Itävaltaa ja Tanskaa ikääntyneempää, mutta eläkemenot ovat Itävallassa ja Tanskassa korkeammat. Tämä viittaa järjestelmien avokätisyyteen, huomauttaa Vidlund.
Raportissa vertaillaan Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Alankomaiden, Ranskan, Saksan, Itävallan ja Sveitsin eläkejärjestelmien kokonaismaksutasoa.
What is the cost of total pension provision and who pays the bill? - Cross-national comparison of pension contributions. Finnish Centre for Pensions, Reports 09/2016.
Lisätietoja:
Yhteyspäällikkö Mika Vidlund, ETK, puh. 050 377 8140, mika.vidlund(at)etk.fi
Erityisasiantuntija Antti Mielonen, ETK, puh. 050 521 6310, antti.mielonen(at)etk.fi
Erityisasiantuntija Niko Väänänen, ETK, puh. 050 521 9249, niko.vaananen(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Medelpensionen 2 138 euro31.3.2026 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
I fjol var kvinnornas medelpension 1 930 euro och männens 2 388 euro i månaden. År 2025 betalades sammanlagt 39,8 miljarder euro i pensioner, framgår det av Pensionsskyddscentralens (PSC) och FPA:s gemensamma statistik.
Keskieläke 2 138 euroa31.3.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Naisten keskieläke oli viime vuonna 1 930 euroa ja miesten 2 388 euroa kuukaudessa. Eläkkeitä maksettiin vuonna 2025 yhteensä 39,8 miljardia euroa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Kelan yhteistilastosta.
Nästan hälften av unga vuxna sparar med tanke på pensionstiden11.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Privat sparande med tanke på tiden som pensionär har blivit vanligare i alla åldersgrupper, men i synnerhet bland unga vuxna. Enligt en ny undersökning av Pensionsskyddscentralen uppgav nästan hälften av 25–34-åringarna att de hade sparat för pensionstiden.
Lähes puolet nuorista aikuisista säästää eläkeaikaa varten11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt kaikenikäisillä, mutta erityisesti nuorilla aikuisilla. Eläketurvakeskuksen uuden tutkimuksen mukaan vuonna 2024 lähes puolet 25–34-vuotiaista kertoi säästäneensä eläkeaikaa varten.
Pensionsövergångarna senarelagts snabbt - PSC:s Kautto: ”Förändringen stärkt de offentliga finanserna”13.2.2026 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Pensioneringsåldern i Finland har stigit snabbare än målsättningen. I fjol pensionerades finländare med arbetspension i genomsnitt vid 63,2 års ålder. Samtidigt fortsatte sysselsättningsgraden bland äldre att stiga.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
