Suomen eläkemaksut eurooppalaista keskitasoa
15.11.2016 10:00:00 EET | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Raportissa verrataan eläkemaksujen tasoa yhdeksässä Euroopan maassa vuonna 2014. Se antaa kuvan eläketurvan maksurasituksesta eri maissa, kun huomioon otetaan lakisääteisten eläkemaksujen lisäksi muualla Euroopassa yleiset työmarkkinaeläkkeet sekä valtion osuus rahoituksesta.
Korkein maksutaso suhteutettuna bruttokansantuotteeseen on Tanskassa (16,2 %), pienin Ruotsissa (12,8 %). Suomi sijoittuu vertailun keskikastiin 13,4 prosentin kokonaismaksutasolla.
– Vertailu huomioi järjestelmien rakenteelliset erot ja antaa kokonaiskuvan eläketurvan kustannuksista. Pelkästään lakisääteisiä maksuja vertailtaessa, Suomen eläketurva näyttää paljon kalliimmalta, kertoo yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta.
Työnantajat maksavat enemmän kuin työntekijät
Työnantajat maksavat työntekijöitä suuremman osuuden eläkkeistä kaikissa vertailumaissa.
Erityisen suuria työnantajamaksut ovat Ruotsissa ja Suomessa, noin kaksi kolmasosaa kokonaismaksusta. Ylivoimaisesti pienimmät työnantajamaksut ovat Tanskassa, missä peräti kaksi kolmasosaa eläkkeistä rahoitetaan verovaroin. Myös Saksassa ja Itävallassa verorahoituksen osuus on merkittävä, lähes kolmannes kokonaismaksutuloista.
Verorahoitteisuuden takia Tanskassa on myös pienin työntekijän maksutaakka. Myös Suomessa ja Ruotsissa työntekijämaksuilla rahoitetaan Keski-Euroopan maihin verrattuna pieni osuus eläkkeistä.
Väestön vanheneminen heijastuu maksuihin
Väestön vanheneminen ja pitkään jatkunut heikko talouskehitys ovat nostaneet eläkemaksuja useissa Euroopan maissa 2010-luvulla.
Vaikka eläkemenojen ja -maksujen kehitys heijastelee ikääntymiskehitystä, se ei ole ainoa syy vanhuuseläkemenojen kasvulle. Tämä käy ilmi, kun verrataan vanhuuseläkemenoja ja vanhuushuoltosuhteita eri maissa.
– Esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa väestö on Itävaltaa ja Tanskaa ikääntyneempää, mutta eläkemenot ovat Itävallassa ja Tanskassa korkeammat. Tämä viittaa järjestelmien avokätisyyteen, huomauttaa Vidlund.
Raportissa vertaillaan Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Alankomaiden, Ranskan, Saksan, Itävallan ja Sveitsin eläkejärjestelmien kokonaismaksutasoa.
What is the cost of total pension provision and who pays the bill? - Cross-national comparison of pension contributions. Finnish Centre for Pensions, Reports 09/2016.
Lisätietoja:
Yhteyspäällikkö Mika Vidlund, ETK, puh. 050 377 8140, mika.vidlund(at)etk.fi
Erityisasiantuntija Antti Mielonen, ETK, puh. 050 521 6310, antti.mielonen(at)etk.fi
Erityisasiantuntija Niko Väänänen, ETK, puh. 050 521 9249, niko.vaananen(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
De som pensionerats före 30 års ålder har en kort arbetshistoria – depression vanligaste orsaken till unga vuxnas sjukpension15.1.2026 07:45:00 EET | Pressmeddelande
Största delen av sjukpensionerna för personer under 30 år beror på psykiska sjukdomar. Enligt Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning är de som blivit sjukpensionerade som unga ändå olika på många sätt. Ungefär hälften av dem som blivit pensionerade i 18–29 års ålder inte arbetat alls.
Alle 30-vuotiaiden eläkkeelle siirtyneiden työhistoria on lyhyt – masennus yleisin syy nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeille15.1.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Valtaosa alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksen mukaan nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ovat kuitenkin varsin moninainen joukko. Noin puolella 18–29-vuotiaana eläkkeelle siirtyneistä ei ole työuraa lainkaan.
Så här ändras arbetspensionerna år 202617.12.2025 08:30:00 EET | Pressmeddelande
År 2026 sker flera förändringar i arbetspensionerna: en ny årskull uppnår pensionsåldern, pensionsintjäningen förenhetligas och det blir möjligt att tjäna in pension ett år längre. Indexen och livslängdskoefficienten uppdateras och påverkar pensionens storlek. Här finns de viktigaste ändringarna i ett nötskal.
Näin työeläkkeet muuttuvat vuonna 202617.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Vuonna 2026 työeläkkeisiin tulee useita muutoksia: uudet ikäluokat saavuttavat eläkeiän, eläkkeen kertyminen yhdenmukaistuu ja eläkettä voi kartuttaa vuoden pidempään. Myös päivittyvät indeksit ja elinaikakerroin vaikuttavat eläkkeen määrään. Tässä tärkeimmät muutokset yhdellä silmäyksellä.
Antalet arbetande pensionärer har slutat öka15.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Antalet förvärvsarbetande pensionärer har länge ökat, men nu har denna utveckling stannat av. Pensionärers deltagande i arbetslivet minskar på grund av att pensionsåldern stiger. Arbetslivet lockar i synnerhet högutbildade pensionärer som har goda inkomster.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
