Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä istutettu Keravalle
Hiilimetsänen-nimen saanut metsä on urbaani, kompakti ja tiheä metsikkö, jonka lähtökohtana on japanilaisen Akira Miyawakin kehittämä mikrometsämenetelmä ja kaupunkivihreän hiilensidontaa tarkasteleva CO-CARBON-tutkimushanke. Monialainen CO-CARBON-tutkimushanke tuo esiin, miten viheralueita voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin ilmastoratkaisuna.
Keravalle on istutettu pieneen tilaan mahdollisimman tiheästi erilajisia, nopeakasvuisia ja hiilensidontakyvyltään tehokkaita puita. Lajivalinnoissa on metsälajiston ohella myös puistolajistoa, mikä korostaa metsikön urbaania ja esteettistä merkitystä. Metsäsiä on toteutettu kaksi ja molemmat ovat aarin kokoisia. Niiden ero on taimikoossa: toinen on toteutettu isoilla ja toinen pienillä taimilla. Kumpaankin metsäseen on istutettu viisi isoa puuta, 55 pienempää puun- ja pensaan taimea sekä 110 metsityskoon taimea.
Hiilimetsäsiä on tarkoitus hyödyntää myös tutkimukseen tarkastelemalla istutuskoon merkitystä taimen kasvunopeuteen ja hiilensidontaan. Metsä on toteutettu yhteistyönä Keravan kaupungin, Aalto-yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.
”Tutkimme kaupunkivihreän roolia ilmastoratkaisuna, ja hiilimetsäsen avulla tuomme esille, miten kompaktilla urbaanilla metsiköllä voitaisiin tuottaa samantyyppisiä hyötyjä – esimerkiksi hiilensidontaa ja monimuotoisuusarvoja, joita olemme tottuneet näkemään perinteisillä metsäalueilla”, kertoo professori Ranja Hautamäki Aalto-yliopistosta.
”Olemme iloisia, että saimme Keravalle Uuden ajan rakentamisen festivaaleille hienon mikrometsähankkeen, joka sopii erinomaisesti tapahtumamme kiertotalousteemoihin. Festivaalimme rakentuu historialliselle ja vehreälle Kivisillan alueelle, jossa hiilimetsänen täydentää hienosti alueen olemassa olevaa puustoa”, viestinnän asiantuntija Eeva-Maria Lidman sanoo.
Hiilimetsänen on osa Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin opiskelijan Anna Pursiaisen diplomityötä, jossa kehitetään uudenlainen, kaupunkiympäristöön soveltuva metsikkö, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi pihoilla ja tienvarsilla. Pursiaisen diplomityö on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa CO-CARBON -hanketta, jossa ovat mukana Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Kööpenhaminan yliopisto.
Hiilimetsäset on istutettu toukokuun alussa Kivisillan alueelle, Porvoontien ja Kytömaantien risteyksen lähelle. Kasvuun lähteneitä Hiilimetsäsiä esitellään Keravalla Uuden ajan rakentamisen festivaaleilla kesällä 2024.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Ranja Hautamäki
Aalto-yliopisto
ranja.hautamaki@aalto.fi
p. 050 523 2207
Tutkijayliopettaja Outi Tahvonen
Hämeen ammattikorkeakoulu
outi.tahvonen@hamk.fi
p. 040 351 9352
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme