Suomen finanssisektori on toistaiseksi kestänyt hyvin koronapandemian vaikutukset - toimintaympäristö säilyy kuitenkin epävarmana
Suomen talouden ennustetaan elpyvän vuoden 2020 toiselta puoliskolta alkaen, mutta epävarmuudet ja riskit ovat yhä poikkeuksellisen suuria. Euroopan valvontaviranomaiset ovat tuoreimmissa riskiarvioissaan arvioineet riskien tason olevan joko korkealla tai erittäin korkealla tasolla.
- Koronapandemian aiheuttamassa taloudellisessa epävarmuudessa on entistäkin tärkeämpää, että kaikki toimijat arvioivat riskit perusteellisesti. Varsinkin sijoituspalveluita tarjoavien tahojen tulee huomioida poikkeukselliseen markkinatilanteeseen liittyvät riskit tarjotessaan palvelujaan erityisesti henkilöasiakkaille, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.
Pankkisektorin tappionsietokyky pysynyt vahvana - pandemian kehitykseen liittyvä epävarmuus ja laaja-alaiset lyhennysvapaat heikentävät näkyvyyttä luottoriskeihin
Suomen pankkisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana toimintaympäristön merkittävästä heikkenemisestä huolimatta vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla. Suomalaispankkien keskimääräinen ydinvakavaraisuussuhde oli 16,9 % (12/2019: 17,6 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,8 % (12/2019: 21,3 %) kesäkuun 2020 lopussa.
Suomalaispankkien tappioiden kattamiseen käytettävät ylimääräiset pääomapuskurit vahvistuivat, kun Finanssivalvonnan johtokunta ja pohjoismaiset makrovakausviranomaiset alensivat pankkien makrovakaustarkoituksessa asetettuja lisäpääomavaatimuksia keväällä. Suomalaispankkien tappionsietokyky on edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvempi.
Pankkisektorin liiketulos laski jyrkästi tammi-kesäkuussa 2020, mikä johtui luottojen arvonalentumisten voimakkaasta kasvusta sekä kaupankäynti- ja sijoitustoiminnan tuottojen laskusta. Arvonalentumiset kasvoivat koronakriisin seurauksena kohonneiden luottoriskien ja heikentyneiden talousnäkymien takia. Merkittävä osa arvonalentumisista oli johdon harkintaan perustuvia ylimääräisiä luottotappiovarauksia. Suomen pankkisektorin peruspankkitoiminnan tuotot ovat toistaiseksi kärsineet kriisistä hyvin vähän. Suomalaispankkien korkokate kasvoi ja nettopalkkiotuotot pysyivät vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla edellisvuoden tasolla.
Suomalaispankkien järjestämättömien kotitalous- ja yritysluottojen osuudet pysyivät edelleen Euroopan matalimpien joukossa. Käytännössä lyhennysvapaalla olevien kotitalous- ja yritysasiakkaiden koronakriisin rasittama maksukyky joutuu todelliseen testiin vasta, kun pankkien myöntämät lyhennysvapaat päättyvät.
- Epävarmuus pandemian kehityksestä ja sen talousvaikutuksista vaikeuttaa luottokannan laadun ja arvonalentumisten tarpeen arviointia. Pandemiatilanteen merkittävä pahentuminen hidastaisi talouden toipumista ja näin pitkittäisi ja syventäisi pankkiasiakkaiden maksuvaikeuksia. Tällöin riskinä on, että pankkien alkuvuoden luottotappiovaraukset eivät riittäisi kattamaan tappioita, Tuominen muistuttaa.
Henkivakuutussektorin vakavaraisuus kesti markkinamuutokset hyvin
Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus säilyi lähes vuoden 2019 lopun tasolla ja oli 194,9 % eli hyvällä tasolla (31.12.2019: 197,7 % oikaistu vuosiraportointi). Osakesijoitusten arvonlasku aiheutti tappiota ja samalla alensi vakavaraisuuspääomavaatimusta. Sektorin heikentynyt liiketulos ei näkynyt vakavaraisuudessa lyhyellä aikavälillä.
Pandemia vaikutti henkivakuutusyhtiöiden maksutuloon, joka laski vuoden 2020 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Riskivakuutuksen maksutulo kasvoi kuitenkin hieman.
Alkuvuoden sijoitustuotot jäivät negatiivisiksi, mutta ne olivat kesäkuun lopussa enää -0,7 % tappiolla, mikä johtui arvopaperimarkkinoiden elpymisestä. Osakesijoitusten lisäksi myös kiinteistösijoitukset olivat lievästi tappiolla, mikä on poikkeuksellista.
Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvä, vaikka heikkeni edellisvuoden loppuun verrattuna
Kesäkuun lopussa vakavaraisuussuhde oli 221,0 % (31.12.2019: 224,4 %). Osakehintojen vaihtelut aiheuttivat alkuvuonna suuria muutoksia vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhteisiin. Yhtiöiden vakavaraisuus ei kuitenkaan vaarantunut, koska niillä yhtiöillä, joilla oli eniten sijoitusriskiä, oli myös suurimmat vakavaraisuuspuskurit. Tammi-kesäkuun sijoitustuotot olivat tappiollisia, ja oma varallisuus jäi pienemmäksi kuin vuoden 2019 lopussa. Lisäksi korkotason lasku kasvatti vakuutusvastuita ja siten pienensi omaa varallisuutta.
Pandemian vaikutukset näkyivät työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa. Heikentynyt työllisyystilanne laski työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen maksutuloa, mutta toisaalta yritystoiminnan aktiviteettien supistuminen vähensi vahinkoja ja maksettuja korvauksia.
Työeläkelaitosten riskinkantokyky on edelleen kohtuullisella tasolla huolimatta heikentyneestä vakavaraisuudesta
Työeläkelaitosten sijoitusten tuottoa alkuvuoden aikana painoi koronapandemiasta johtunut osakekurssien lasku, joka ajoittui ensimmäiselle vuosineljännekselle. Maaliskuun lopussa alkanut osakekurssien toipuminen kohensi työeläkelaitosten sijoitustuottoa, joka oli kesäkuun lopussa -3,9 % (3/2020: -9 %).
Eläkevarojen määrä suhteessa vastuuvelkaan (vakavaraisuusaste) oli kesäkuun lopussa 123,3 % (12/2019: 128,3 %). Riskiperusteinen vakavaraisuusasema (vakavaraisuuspääoma / vakavaraisuusraja) heikkeni vain hieman ja oli1,65 (12/2019: 1,71), koska myös vakavaraisuusraja laski. Vakavaraisuusrajan lasku johtui pienemmästä sijoitusomaisuudesta, hieman alhaisemmasta riskinotosta sekä täydennyskertoimen nollaamisesta 1.4. alkaen.
TyEL-vakuutusmaksutulon ennustetaan laskevan tänä vuonna ensimmäisen kerran sitten finanssikriisin heikentyneen työllisyyden sekä työeläkemaksujen tilapäisen alentamisen seurauksena. Alkuvuonna TyEL-vakuutusmaksutulo oli noin miljardi euroa eläkemenoja alhaisempi ja koko vuoden osalta eron ennustetaan kasvavan 2,5 mrd. euroon.
Työttömyyskassojen tilanteessa tapahtui raju muutos keväällä - kesällä tilanne parantunut
Koronapandemian vaikutukset talouteen aiheuttivat ensihakemusmäärien räjähdysmäisen nousun monessa työttömyyskassassa keväällä. Yksittäisillä kassoilla lisäys oli enimmillään kaksikymmenkertainen. Pahin tilanne oli kokonaisuutena huhtikuussa, jolloin ensihakemuksia saapui kassoihin yli 80 000, kun kahtena edeltävänä vuonna niitä saapui huhtikuussa noin 10 000. Heinäkuussa ensihakemuksia saapui 34 000.
Hakemusmäärien kasvun vuoksi myös useiden kassojen käsittelyajat pitenivät nopeasti. Monella kassalla on edelleen suuria ongelmia käsittelyajoissa, jotka pahimmillaan ovat olleet 80 päivän tuntumassa. Osalla isoista kassoista käsittelyajat ovat elokuussa kuitenkin lyhentyneet.
Työttömyyden kasvulisää luonnollisesti kassojen ansiopäivärahamenoja merkittävästi. Työttömyyskassat rahoittavat etuusmenoistaan pääsääntöisesti kuitenkin vain 5,5 % ja loput rahoituksesta tulee Työllisyysrahastolta ja valtiolta.
Koronapandemian alkaessa kassojen taloudellinen tilanne oli pääsääntöisesti hyvä tai erinomainen. Kassat ovat varmistaneet maksuvalmiuttaan eikä akuutteja maksuvalmiusongelmia ole havaittu. Työllisyysrahaston, jonka rooli työttömyyskassojen rahoituksessa on merkittävä, maksuvalmius on säilynyt hyvänä.
Liite
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit -sivu verkkopalvelussa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi.
Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9-16.
Tietoja julkaisijasta
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Finansinspektionens bedömning: en del av de aktörer som beviljar konsumentkrediter hanterar inte insolvensriskerna i tillräcklig grad, brister även i avtalsvillkoren21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote
Finansinspektionen har bedömt hanteringen av insolvensrisker och rutinerna hos de aktörer som beviljar konsumentkrediter i Finland. Mellan dessa aktörer observerades betydande skillnader i hur de hanterar insolvensrisker: De andra kreditgivare som överfördes under Finansinspektionens tillsyn i juli 2023 har betydligt större brister i sina kreditgivningsrutiner än bankerna. Av dessa andra aktörer som beviljar konsumentkrediter iakttar alla inte heller den lagstiftning som gäller konsumentkreditgivning i sina avtalsvillkor. Finansinspektionen förutsätter att aktörerna korrigerar de brister som observerats i bedömningarna.
Finanssivalvonnan arvio: osa kuluttajaluotonmyöntäjistä ei hallitse maksukyvyttömyysriskejä riittävällä tavalla, myös sopimusehdoissa puutteita21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote
Finanssivalvonta on arvioinut Suomessa kuluttajaluottoja myöntävien tahojen maksukyvyttömyysriskien hallintaa ja menettelytapoja. Näiden toimijoiden välillä havaittiin huomattavia eroja maksukyvyttömyysriskien hallinnassa: Finanssivalvonnan valvontaan heinäkuussa 2023 siirtyneillä muilla luotonantajilla oli huomattavasti enemmän puutteita luotonmyöntökäytännöissään kuin pankeilla. Muista kuluttajaluotonantajista kaikki toimijat eivät myöskään täysin noudata sopimusehdoissaan kuluttajaluotonantoa koskevaa lainsäädäntöä. Finanssivalvonta edellyttää toimijoiden korjaavan arvioinneissa havaitut puutteet.
FIN-FSA’s assessment: some consumer lenders fail to manage default risks adequately, shortcomings also in contract terms21.3.2024 13:15:00 EET | Press release
The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) has reviewed the management of default risks and conduct by parties granting consumer credit in Finland. Significant differences were identified among the market participants in the management of default risk: other lenders that were transferred under FIN-FSA supervision in July 2023 have significantly more shortcomings in their credit granting practices in comparison with banks. Furthermore, some of the other consumer lenders do not fully comply with legislation on consumer lending in their contract terms. The FIN-FSA will require these entities to remediate the shortcomings identified in the reviews.
Bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar är ett ökande fenomen – enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote
Olika bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar har ökat kraftigt under de senaste åren. Även de metoder som de kriminella använder utvecklas hela tiden. Enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden bland annat genom att utveckla säkerhetsgränser för nät- och mobilbetalningar samt genom att effektivare monitorera och stoppa obehöriga betalningstransaktioner. Tjänsteanvändarna har också eget ansvar.
Maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset kasvava ilmiö – Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta mahdollisuus parantaa19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote
Erilaiset maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Rikollisten käyttämät keinot myös kehittyvät jatkuvasti. Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta on mahdollista parantaa muun muassa verkkopankki- ja mobiilimaksamisen turvarajoituksia kehittämällä sekä tehokkaammalla petoksellisten maksutapahtumien monitoroinnilla ja pysäyttämisellä. Oma vastuunsa on myös palvelujen käyttäjällä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme