Finanssivalvonta

Suomen finanssisektori on toistaiseksi kestänyt hyvin koronapandemian vaikutukset - toimintaympäristö säilyy kuitenkin epävarmana

Jaa

Suomen finanssisektori on kestänyt toistaiseksi kohtuullisen hyvin koronapandemian vaikutukset. Talouden taantuma ja koronapandemia vaikuttavat kuitenkin eri toimijoihin erilaisilla voimakkuuksilla ja aikajänteillä. Useat julkisen ja yksityisen sektorin toimet ovat tukeneet reaalitaloutta: Finanssivalvonnan makrovakauspäätökset ovat ylläpitäneet luotonantoa ja suositus pidättäytyä voitonjaosta on vahvistanut finanssialan toimijoiden riskinkantokykyä. Pankkien myöntämät lyhennysvapaat ovat helpottaneet kotitalouksien ja yritysten tilannetta. Myös raha- ja finanssipolitiikka on ollut elvyttävää.

Suomen talouden ennustetaan elpyvän vuoden 2020 toiselta puoliskolta alkaen, mutta epävarmuudet ja riskit ovat yhä poikkeuksellisen suuria. Euroopan valvontaviranomaiset ovat tuoreimmissa riskiarvioissaan arvioineet riskien tason olevan joko korkealla tai erittäin korkealla tasolla.

- Koronapandemian aiheuttamassa taloudellisessa epävarmuudessa on entistäkin tärkeämpää, että kaikki toimijat arvioivat riskit perusteellisesti. Varsinkin sijoituspalveluita tarjoavien tahojen tulee huomioida poikkeukselliseen markkinatilanteeseen liittyvät riskit tarjotessaan palvelujaan erityisesti henkilöasiakkaille, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.

Pankkisektorin tappionsietokyky pysynyt vahvana - pandemian kehitykseen liittyvä epävarmuus ja laaja-alaiset lyhennysvapaat heikentävät näkyvyyttä luottoriskeihin

Suomen pankkisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana toimintaympäristön merkittävästä heikkenemisestä huolimatta vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla. Suomalaispankkien keskimääräinen ydinvakavaraisuussuhde oli 16,9 % (12/2019: 17,6 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,8 % (12/2019: 21,3 %) kesäkuun 2020 lopussa.

Suomalaispankkien tappioiden kattamiseen käytettävät ylimääräiset pääomapuskurit vahvistuivat, kun Finanssivalvonnan johtokunta ja pohjoismaiset makrovakausviranomaiset alensivat pankkien makrovakaustarkoituksessa asetettuja lisäpääomavaatimuksia keväällä. Suomalaispankkien tappionsietokyky on edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvempi.

Pankkisektorin liiketulos laski jyrkästi tammi-kesäkuussa 2020, mikä johtui luottojen arvonalentumisten voimakkaasta kasvusta sekä kaupankäynti- ja sijoitustoiminnan tuottojen laskusta. Arvonalentumiset kasvoivat koronakriisin seurauksena kohonneiden luottoriskien ja heikentyneiden talousnäkymien takia. Merkittävä osa arvonalentumisista oli johdon harkintaan perustuvia ylimääräisiä luottotappiovarauksia. Suomen pankkisektorin peruspankkitoiminnan tuotot ovat toistaiseksi kärsineet kriisistä hyvin vähän. Suomalaispankkien korkokate kasvoi ja nettopalkkiotuotot pysyivät vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla edellisvuoden tasolla.

Suomalaispankkien järjestämättömien kotitalous- ja yritysluottojen osuudet pysyivät edelleen Euroopan matalimpien joukossa. Käytännössä lyhennysvapaalla olevien kotitalous- ja yritysasiakkaiden koronakriisin rasittama maksukyky joutuu todelliseen testiin vasta, kun pankkien myöntämät lyhennysvapaat päättyvät.

- Epävarmuus pandemian kehityksestä ja sen talousvaikutuksista vaikeuttaa luottokannan laadun ja arvonalentumisten tarpeen arviointia. Pandemiatilanteen merkittävä pahentuminen hidastaisi talouden toipumista ja näin pitkittäisi ja syventäisi pankkiasiakkaiden maksuvaikeuksia. Tällöin riskinä on, että pankkien alkuvuoden luottotappiovaraukset eivät riittäisi kattamaan tappioita, Tuominen muistuttaa.

Henkivakuutussektorin vakavaraisuus kesti markkinamuutokset hyvin

Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus säilyi lähes vuoden 2019 lopun tasolla ja oli 194,9 % eli hyvällä tasolla (31.12.2019: 197,7 % oikaistu vuosiraportointi). Osakesijoitusten arvonlasku aiheutti tappiota ja samalla alensi vakavaraisuuspääomavaatimusta. Sektorin heikentynyt liiketulos ei näkynyt vakavaraisuudessa lyhyellä aikavälillä.

Pandemia vaikutti henkivakuutusyhtiöiden maksutuloon, joka laski vuoden 2020 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Riskivakuutuksen maksutulo kasvoi kuitenkin hieman.

Alkuvuoden sijoitustuotot jäivät negatiivisiksi, mutta ne olivat kesäkuun lopussa enää -0,7 % tappiolla, mikä johtui arvopaperimarkkinoiden elpymisestä. Osakesijoitusten lisäksi myös kiinteistösijoitukset olivat lievästi tappiolla, mikä on poikkeuksellista.

Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvä, vaikka heikkeni edellisvuoden loppuun verrattuna

Kesäkuun lopussa vakavaraisuussuhde oli 221,0 % (31.12.2019: 224,4 %). Osakehintojen vaihtelut aiheuttivat alkuvuonna suuria muutoksia vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhteisiin. Yhtiöiden vakavaraisuus ei kuitenkaan vaarantunut, koska niillä yhtiöillä, joilla oli eniten sijoitusriskiä, oli myös suurimmat vakavaraisuuspuskurit. Tammi-kesäkuun sijoitustuotot olivat tappiollisia, ja oma varallisuus jäi pienemmäksi kuin vuoden 2019 lopussa. Lisäksi korkotason lasku kasvatti vakuutusvastuita ja siten pienensi omaa varallisuutta.

Pandemian vaikutukset näkyivät työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa. Heikentynyt työllisyystilanne laski työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen maksutuloa, mutta toisaalta yritystoiminnan aktiviteettien supistuminen vähensi vahinkoja ja maksettuja korvauksia.

Työeläkelaitosten riskinkantokyky on edelleen kohtuullisella tasolla huolimatta heikentyneestä vakavaraisuudesta

Työeläkelaitosten sijoitusten tuottoa alkuvuoden aikana painoi koronapandemiasta johtunut osakekurssien lasku, joka ajoittui ensimmäiselle vuosineljännekselle. Maaliskuun lopussa alkanut osakekurssien toipuminen kohensi työeläkelaitosten sijoitustuottoa, joka oli kesäkuun lopussa -3,9 % (3/2020: -9 %).

Eläkevarojen määrä suhteessa vastuuvelkaan (vakavaraisuusaste) oli kesäkuun lopussa 123,3 % (12/2019: 128,3 %). Riskiperusteinen vakavaraisuusasema (vakavaraisuuspääoma / vakavaraisuusraja) heikkeni vain hieman ja oli1,65 (12/2019: 1,71), koska myös vakavaraisuusraja laski. Vakavaraisuusrajan lasku johtui pienemmästä sijoitusomaisuudesta, hieman alhaisemmasta riskinotosta sekä täydennyskertoimen nollaamisesta 1.4. alkaen.

TyEL-vakuutusmaksutulon ennustetaan laskevan tänä vuonna ensimmäisen kerran sitten finanssikriisin heikentyneen työllisyyden sekä työeläkemaksujen tilapäisen alentamisen seurauksena. Alkuvuonna TyEL-vakuutusmaksutulo oli noin miljardi euroa eläkemenoja alhaisempi ja koko vuoden osalta eron ennustetaan kasvavan 2,5 mrd. euroon.

Työttömyyskassojen tilanteessa tapahtui raju muutos keväällä - kesällä tilanne parantunut

Koronapandemian vaikutukset talouteen aiheuttivat ensihakemusmäärien räjähdysmäisen nousun monessa työttömyyskassassa keväällä. Yksittäisillä kassoilla lisäys oli enimmillään kaksikymmenkertainen. Pahin tilanne oli kokonaisuutena huhtikuussa, jolloin ensihakemuksia saapui kassoihin yli 80 000, kun kahtena edeltävänä vuonna niitä saapui huhtikuussa noin 10 000. Heinäkuussa ensihakemuksia saapui 34 000.

Hakemusmäärien kasvun vuoksi myös useiden kassojen käsittelyajat pitenivät nopeasti. Monella kassalla on edelleen suuria ongelmia käsittelyajoissa, jotka pahimmillaan ovat olleet 80 päivän tuntumassa. Osalla isoista kassoista käsittelyajat ovat elokuussa kuitenkin lyhentyneet.

Työttömyyden kasvulisää luonnollisesti kassojen ansiopäivärahamenoja merkittävästi. Työttömyyskassat rahoittavat etuusmenoistaan pääsääntöisesti kuitenkin vain 5,5 % ja loput rahoituksesta tulee Työllisyysrahastolta ja valtiolta.

Koronapandemian alkaessa kassojen taloudellinen tilanne oli pääsääntöisesti hyvä tai erinomainen. Kassat ovat varmistaneet maksuvalmiuttaan eikä akuutteja maksuvalmiusongelmia ole havaittu. Työllisyysrahaston, jonka rooli työttömyyskassojen rahoituksessa on merkittävä, maksuvalmius on säilynyt hyvänä.

Liite

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit -sivu verkkopalvelussa

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi.

Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9-16.

Tietoja julkaisijasta

Finanssivalvonta
Finanssivalvonta
PL 103, Snellmaninkatu 6
00100 Helsinki

09 183 51https://www.finanssivalvonta.fi/

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

Finnish financial sector has so far withstood the effects of the coronavirus pandemic well - operating environment remains uncertain, however15.9.2020 10:00:00 EESTPress release

The Finnish financial sector has so far withstood the effects of the coronavirus pandemic reasonably well. The economic downturn and the coronavirus pandemic, however, are affecting different actors with different intensities and time spans. A number of public and private sector measures have sustained the real economy: the Financial Supervisory Authority’s macroprudential decisions are supporting the supply of credit, and the recommendation to refrain from profit distributions has strengthened financial sector actors’ risk-bearing capacity. The instalment-free periods granted by banks have eased the situation of households and businesses. Monetary and fiscal policy has also been expansionary.

Den finansiella sektorn i Finland har tills vidare motstått effekterna av coronapandemin väl - omvärlden präglas dock av fortsatt osäkerhet15.9.2020 10:00:00 EESTTiedote

Den finansiella sektorn i Finland har tills vidare motstått effekterna av coronapandemin måttligt väl. Den ekonomiska recessionen och coronapandemin påverkar dock olika aktörer med olika intensitet och vid olika tidpunkter. Inom den offentliga och den privata sektorn har flera åtgärder vidtagits för att stödja den reala ekonomin: Finansinspektionens makrotillsynsbeslut har upprätthållit utlåningen och rekommendationen att avvakta med utdelningar har stärkt de finansiella aktörernas riskhanteringsförmåga. Bankerna har beviljat sina kunder amorteringsfrihet, vilket har medfört lättnader för hushåll och företag. Också penning- och finanspolitiken har varit expansiv.

Financial Supervisory Authority extends the validity of its profit distribution recommendation until 1 January 2021 and clarifies expectations related to capital and liquidity buffers29.7.2020 11:10:00 EESTPress release

On 28 July 2020, the European Central Bank (ECB) issued a recommendation to the credit institutions under its supervision to refrain from distributing profits until 1 January 2021. The ECB recommendation calls on national supervisors to extend similar principles to cover the credit institutions under their own supervision. On 27 May 2020, the European Systemic Risk Board (ESRB) also issued a recommendation on the restriction of profit distributions until 1 January 2021.

Finansinspektionen förlänger giltighetstiden för sin vinstutdelningsrekommendation till 1.1.2021 och förtydligar förväntningarna i anslutning till kapitaltäcknings- och likviditetsbuffertar29.7.2020 11:10:00 EESTTiedote

Europeiska centralbanken (ECB) publicerade den 28 juli 2020 en rekommendation för kreditinstituten under dess tillsyn att avstå från vinstutdelning fram till den 1 januari 2021. I ECB:s rekommendation uppmanas de nationella tillsynsmyndigheterna att utsträcka motsvarande principer till kreditinstitut som står under deras tillsyn. Också Europeiska systemrisknämnden (ESRB) gav den 27 maj 2020 en rekommendation om avstående från vinstutdelning fram till den 1 januari 2021.

Finanssivalvonta pidentää voitonjakosuosituksensa voimassaoloaikaa 1.1.2021 saakka ja selventää vakavaraisuus- ja likviditeettipuskureihin liittyviä odotuksia28.7.2020 16:00:00 EESTTiedote

Euroopan keskuspankki (EKP) julkisti 28.7.2020 valvomilleen luottolaitoksille suosituksen pidättäytyä voitonjaosta 1.1.2021 saakka. EKP:n suosituksessa kehotetaan kansallisia valvojia ulottamaan vastaavat periaatteet koskemaan omassa valvonnassaan olevia luottolaitoksia. Myös Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) on antanut 27.5.2020 suosituksen pidättäytyä voitonjaosta 1.1.2021 saakka.

Makrotillsynsbeslut: Bolånetaket mildras, det kontracykliska buffertkravet för kreditinstitut hålls oförändrat på nivån 0,0 procent29.6.2020 14:00:00 EESTTiedote

Finansinspektionens direktion återställer bolånetaket på basnivån 90 % för andra än förstagångsköpare. Genom beslutet stöds verksamheten på bostadsmarknaden i det förändrade ekonomiska läget till följd av coronapandemin. Direktionen ställer inte något kontracykliskt buffertkrav för banker och andra kreditinstitut.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme