Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on vahva toimintaympäristön heikkenemisestä huolimatta - valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota riskien hallintaan
- Toimintaympäristön heikentyessä on tärkeää, että finanssisektori on vakavarainen ja riskienhallinta kunnossa. Suomen finanssisektorin hyvä lähtötilanne on vahvuus heikentyvässä taloustilanteessa, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.
Rahoitusolojen kiristyminen, korkea inflaatio, epävarmuus markkinoilla ja heikentyvä talouskasvu on otettava huomioon myös pitkällä aikavälillä. Nämä vaikuttavat Finanssivalvonnan käynnissä olevaan strategiatyöhön vuosille 2023-2025 muiden trendien, kuten lisääntyvien kyberuhkien, digitalisaation ja kestävyyteen liittyvän sääntelyn, ohella.
Toimintaympäristön ja geopoliittisten riskien vuoksi finanssisektorilla on varauduttu tehostetusti kyberriskien kasvuun. Kyberympäristö ja maksujärjestelmien toiminta ovat kuitenkin säilyneet vakaina, lukuun ottamatta vaikutuksiltaan vähäisiksi jääneitä palvelunestohyökkäyksiä tai maksujärjestelmien häiriöitä. Verkkopankkien tunnusten kalastelua kuitenkin ilmenee, joten pankkeja ja pankkien asiakkaita kehotetaan valppauteen.
Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet heikkenivät hieman, mutta säilyivät edelleen vahvoina ja eurooppalaista keskitasoa parempina
Toimintaympäristön epävarmuus on näkynyt myös pankkisektorin tuloskehityksen heikkenemisenä. Erityisesti sijoitustoiminnan tuotot ovat laskeneet ja korkokatteen merkitys voitollisen tuloskehityksen taustalla on kasvanut. Luottotappioiden ja ongelmaluottojen määrät ovat edelleen maltillisia. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä toimintaympäristön epävarmuus on lisääntynyt, mikä lisää riskiä luottotappioiden ja ongelmaluottojen kasvulle pidemmällä aikavälillä.
Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet heikkenivät hieman vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla mutta pysyivät edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvempina. Heikkenemisen taustalla oli lähinnä sisäisten mallien muutokset sekä voitonjako pitäen sisällään omien osakkeiden takaisinostot. Pankkisektorin liiketoiminnan säilyminen voitollisena kuitenkin vaimensi vakavaraisuussuhteiden laskua. Pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde oli kesäkuun lopussa 17,3 % (12/2021: 17,8 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde oli 20,7 % (12/2021: 21,4 %).
Työeläkelaitosten vakavaraisuus edelleen vahva heikentymisestä huolimatta
Työeläkelaitosten vakavaraisuus säilyi vahvana, vaikka vakavaraisuus aleni, kun tappiollisiksi painuneet sijoitustuotot jäivät selvästi alle tuottovaatimuksen. Vakavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 130,3 % (12/2021: 136,3 %). Myös vakavaraisuusasema (vakavaraisuuspääoman ja vakavaraisuusvaateen suhde) heikkeni 1,7 (12/2021: 1,9). Työeläkelaitosten keskimääräinen stressikestävyys on edelleen kestävällä tasolla huolimatta heikentyneestä vakavaraisuudesta.
Työeläkelaitosten alkuvuoden sijoitustuotto oli -5,2 % likvidien sijoitusten (noteeratut osakkeet, joukkovelkakirjalainat sekä rahamarkkinasijoitukset) jäädessä selvästi tappiollisiksi. Epälikvidien sijoitusten (lainat, kiinteistösijoitukset, pääomasijoitukset ja hedge-rahastosijoitukset) tuotto oli selvästi positiivinen ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta on otettava huomioon, että niiden arvostukseen liittyy enemmän epävarmuutta ja niiden arvot päivittyvät viiveellä.
Työeläkelaitossektorilla pääomasijoitusten lisääntyminen on kasvattanut epälikvidien sijoitusten osuutta, joka oli kesäkuun lopussa 44 % kaikista sijoituksista.
Henkivakuutussektorin vakavaraisuus parantui huomattavasti
Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde nousi poikkeuksellisen paljon ja oli 254,2 % (12/2021: 192,9 %). Vakavaraisuuden vahvistumiseen vaikutti arvopaperihintojen laskusta johtuva vakavaraisuuspääomavaatimuksen supistuminen sekä korkotason merkittävästä noususta aiheutunut vastuuvelan markkina-arvon lasku, joka kasvatti omaa varallisuutta.
Henkivakuutussektorin sijoitustuotot olivat -8,2 % ja ne heikensivät kannattavuutta. Vakuutusmaksutulo oli vielä alkuvuonna kasvussa, mutta laski edellistä vuotta alemmalle tasolle vuoden 2022 toisen neljänneksen aikana.
Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus vahvistui, mutta oma varallisuus ennallaan
Vahinkovakuutuksen vakavaraisuussuhde vahvistui uuteen ennätystasoonsa 270,8 prosenttiin (12/2021: 242,0 %). Osakkeiden markkinahintojen lasku ja korkojen jyrkkä nousu laskivat vahinkovakuutusyhtiöiden sijoitusten arvoa. Osakkeiden hintojen lasku laski kuitenkin myös osakeriskiä, mikä laski pääomavaatimusta ja siten vahvisti vakavaraisuussuhdetta.
Korkotason jyrkän nousun seurauksena vakuutusvastuiden markkina-arvo laski alimmalle tasolleen Solvenssi II -sääntelyn aikana. Sijoitusmarkkinahintojen suuret muutokset kasvattivat Solvenssi II -sääntelyyn sisältyvien, markkinahintamuutosten vaikutusta tasaavien tekijöiden vakavaraisuutta vahvistavaa vaikutusta.
Sijoitusten tuotot olivat negatiiviset -6,3 %. Vain kiinteistösijoituksista saatiin tuottoja. Vakuutusliiketoiminnan kannattavuus ilman laskuperustemuutoksen vaikutusta heikkeni vuoden 2021 vastaavan ajanjakson keskimääräistä parempaan tasoon verrattuna.
Liitteet
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9-16.
Tietoja julkaisijasta
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Finansinspektionens bedömning: en del av de aktörer som beviljar konsumentkrediter hanterar inte insolvensriskerna i tillräcklig grad, brister även i avtalsvillkoren21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote
Finansinspektionen har bedömt hanteringen av insolvensrisker och rutinerna hos de aktörer som beviljar konsumentkrediter i Finland. Mellan dessa aktörer observerades betydande skillnader i hur de hanterar insolvensrisker: De andra kreditgivare som överfördes under Finansinspektionens tillsyn i juli 2023 har betydligt större brister i sina kreditgivningsrutiner än bankerna. Av dessa andra aktörer som beviljar konsumentkrediter iakttar alla inte heller den lagstiftning som gäller konsumentkreditgivning i sina avtalsvillkor. Finansinspektionen förutsätter att aktörerna korrigerar de brister som observerats i bedömningarna.
Finanssivalvonnan arvio: osa kuluttajaluotonmyöntäjistä ei hallitse maksukyvyttömyysriskejä riittävällä tavalla, myös sopimusehdoissa puutteita21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote
Finanssivalvonta on arvioinut Suomessa kuluttajaluottoja myöntävien tahojen maksukyvyttömyysriskien hallintaa ja menettelytapoja. Näiden toimijoiden välillä havaittiin huomattavia eroja maksukyvyttömyysriskien hallinnassa: Finanssivalvonnan valvontaan heinäkuussa 2023 siirtyneillä muilla luotonantajilla oli huomattavasti enemmän puutteita luotonmyöntökäytännöissään kuin pankeilla. Muista kuluttajaluotonantajista kaikki toimijat eivät myöskään täysin noudata sopimusehdoissaan kuluttajaluotonantoa koskevaa lainsäädäntöä. Finanssivalvonta edellyttää toimijoiden korjaavan arvioinneissa havaitut puutteet.
FIN-FSA’s assessment: some consumer lenders fail to manage default risks adequately, shortcomings also in contract terms21.3.2024 13:15:00 EET | Press release
The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) has reviewed the management of default risks and conduct by parties granting consumer credit in Finland. Significant differences were identified among the market participants in the management of default risk: other lenders that were transferred under FIN-FSA supervision in July 2023 have significantly more shortcomings in their credit granting practices in comparison with banks. Furthermore, some of the other consumer lenders do not fully comply with legislation on consumer lending in their contract terms. The FIN-FSA will require these entities to remediate the shortcomings identified in the reviews.
Bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar är ett ökande fenomen – enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote
Olika bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar har ökat kraftigt under de senaste åren. Även de metoder som de kriminella använder utvecklas hela tiden. Enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden bland annat genom att utveckla säkerhetsgränser för nät- och mobilbetalningar samt genom att effektivare monitorera och stoppa obehöriga betalningstransaktioner. Tjänsteanvändarna har också eget ansvar.
Maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset kasvava ilmiö – Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta mahdollisuus parantaa19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote
Erilaiset maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Rikollisten käyttämät keinot myös kehittyvät jatkuvasti. Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta on mahdollista parantaa muun muassa verkkopankki- ja mobiilimaksamisen turvarajoituksia kehittämällä sekä tehokkaammalla petoksellisten maksutapahtumien monitoroinnilla ja pysäyttämisellä. Oma vastuunsa on myös palvelujen käyttäjällä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme