Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana - valvonnassa keskitytään epävarman toimintaympäristön tuomiin riskeihin vuonna 2023
Vuosi 2022 oli hyvin poikkeuksellinen. Vuoden jälkipuoliskolla Suomen talous vaipui taantumaan ja yritysten ja kuluttajien luottamus heikkeni paikoin jopa ennätyksellisen alas. Myös tämä vuosi näyttää vaikealta. Korkea inflaatio ja lainakorkojen nopea nousu vähentävät kuluttajien käytössä olevia varoja ja sitä kautta heikentävät velallisten velanmaksukykyä. Riskejä kohottavat myös kotitalouksien ennätyksellisen korkea velkaantuneisuus sekä vaihtuvakorkoisten lainojen suuri määrä. Korkeammat korot ja heikkenevä talous voivat myös vähentää finanssisektorin palveluiden kysyntää. Epävarmuus altistaa rahoitusmarkkinat äkillisille markkinaheilahteluille ja toteutuessaan omaisuuserien hintojen lasku voi kasvattaa valvottavien sijoitustappioita.
- Toistaiseksi finanssisektori on selvinnyt toimintaympäristön muutoksista suhteellisen hyvin. Talouden kehitykseen liittyy kuitenkin yhä paljon epävarmuutta, joten finanssisektorin riskit ovat edelleen korkealla tasolla. Finanssivalvonnan vuoden 2023 toiminnan painotukset vastaavatkin omalta osaltaan näihin toimintaympäristömuutosten tuomiin riskeihin, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.
Finanssivalvonnan pankkivalvonnassa tämän vuoden teemoja ovat muun muassa luotto- ja likviditeettiriskin hallinta, korkoriskisääntelyn noudattaminen sekä luotettavan hallinnon kysymykset. Vakuutusvalvonnassa korostuu epävarman sijoitusnäkymän ja inflaation vaikutusten arvioinnin lisäksi hallinnon luotettavuus ja pääomamarkkinoissa muun muassa sijoittajainformaatio sekä menettelytavat.
Korkotason nousu kasvatti pankkien tuottoja epävarmassa toimintaympäristössä
Toimintaympäristön kohonneista riskeistä huolimatta pankkisektorin vakavaraisuus säilyi loppuvuonna 2022 vahvana. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli 17,2 % (12/2021: 17,8 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,6 % (12/2021: 21,4 %). Pankkisektorin liiketulos jäi hieman edellisvuotta heikommaksi. Korkokatteen vahva kasvu ei riittänyt kompensoimaan muiden tuottoerien edellisvuotta heikompaa kehitystä. Toisaalta vuoden 2022 ensimmäiselle neljännekselle ajoittui kertaluonteinen kulukirjaus, mikä osittain selitti vertailuvuotta pienempää liiketulosta.
Pankkisektorin järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan pysyivät alhaisella tasolla. Toisaalta luottojen siirtymät arvonalentumisvaiheiden välillä viestivät luottoriskien kasvusta etenkin yritys- ja taloyhtiölainoissa. Suomalaispankkien riippuvuus markkinavarainhankinnasta altistaa pankit markkinahäiriöille sekä varainhankintakustannusten nousulle. Pankkisektorin likviditeettiasemaa kuvaavat tunnusluvut ylittivät viranomaisvaateet, mutta ne eivät huomioi kaikkia epävarmaan markkinatilanteeseen liittyviä riskejä.
Työeläkesektorin vakavaraisuus heikkeni finanssimarkkinoiden kehitystä seuraten
Työeläkesektorin sijoitustuotto oli negatiivinen (-5,3 %) seuraten finanssimarkkinoiden yleistä kehitystä. Työeläkesektorin vakavaraisuusaste laski 126,9 prosenttiin (12/2021: 136,2 %) sijoitusvarallisuuden arvon laskiessa. Sijoitusvarallisuuden arvon muutokseen vaikuttivat erityisesti noteerattujen osakkeiden ja joukkovelkakirjojen negatiivinen tuottokehitys. Epälikvidien sijoituskohteiden kuten pääomasijoitusten, kiinteistösijoitusten ja hedge-rahastojen tuotto oli positiivinen, mikä tasapainotti kokonaistuoton kehittymistä. On kuitenkin mahdollista, että arvostusviipeen johdosta osakemarkkinoiden heikko kehitys ja korkojen nousun vaikutus näkyy epälikvideissä sijoituksissa osittain vasta kuluvan vuoden puolella. Riskiperusteinen vakavaraisuusasema 1,7 (12/2021:1,9) heikkeni, kun sijoitustoiminnan tappion heikentämä vakavaraisuuspääoma laski suhteessa vakavaraisuusrajaan. Vakavaraisuusaseman muutosta lievensi vakavaraisuusrajan pienentyminen, joka johtui sijoitusvarallisuuden koon ja riskillisyyden muutoksista.
Henkivakuutussektorin vakavaraisuus kehittyi erinomaisesti
Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde parani korkotason nousun ja markkinariskin vakavaraisuusvaatimuksen laskun yhteisvaikutuksesta merkittävästi vuoden 2022 aikana ja oli 256,1 % (12/2021: 192,9 %). Korkeammat markkinakorot laskivat vastuuvelan määrää, mikä tuki yhtiöiden omaa varallisuutta.
Henkivakuutussektorin sijoitustuotot olivat -10,0 % vuonna 2022, mikä heikensi kannattavuutta. Sekä osake- että korkosijoitusten tuotot olivat tappiolliset, mutta kiinteistöt tuottivat edelleen vakaasti. Vakuutusmaksutulo laski ja maksetut korvaukset kasvoivat edellisestä vuodesta. Korkea inflaatio ja tappiollinen sijoitusmarkkina vaikuttivat negatiivisesti henkivakuutusliiketoimintaan.
Korkotason jyrkkä nousu vahvisti vahinkovakuutussektorin vakavaraisuutta
Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuussuhde vahvistui 301,9 prosenttiin (12/2021:242,0 %), ja oli 70 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin Solvenssi II -sääntelyn alusta eli vuodesta 2016. Vakavaraisuutta vahvisti oma varallisuuden kasvu ja vakavaraisuuspääomavaatimuksen lasku. Oma varallisuus kasvoi, koska korkotason jyrkkä nousu laski vakuutusvastuiden markkina-arvoa. Vakavaraisuuspääomavaatimus laski, koska sijoitusmarkkinahintojen lasku pienensi sijoitusten ja vakuutusvastuiden vakavaraisuuspääomavaatimusta.
Sijoitusten tuotot tammi-joulukuulta olivat negatiiviset -7,1 %. Molempien suurimpien sijoitusluokkien, korko- ja osakesijoitusten, tuotot olivat tappiollisia. Vain kiinteistösijoitukset tuottivat voittoa. Vakuutusliiketoiminnan kannattavuus ilman laskuperustemuutosten vaikutusta heikkeni vuoteen 2021 verrattuna, koska omaisuus- ja keskeytysvakuutuksen suurvahingot kasvattivat korvauskuluja. Lisäksi ajoneuvovakuutusten ja sairausvakuutusten korvauskulut kasvoivat pandemian aikaiselta madaltuneelta tasoltaan.
Liitteet
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi.
Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9-16.
Tietoja julkaisijasta
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Finansinspektionen rekommenderar flera åtgärder för bankerna för att öka säkerheten vid onlinebetalningar – förordningen om omedelbara betalningar ökar snabbheten men också riskerna9.10.2025 10:10:00 EEST | Pressmeddelande
Finansinspektionen rekommenderar flera säkerhetsförbättrande åtgärder för onlinebetalningar för banker verksamma i Finland, som bland annat gäller säkerhetsgränser och bättre övervakning av bedrägerier. Rekommendationerna baserar sig på Finansinspektionens uppföljande bedömning våren 2025 som bland annat undersökte kreditinstitutens kontroller och processer för säkra onlinebetalningar. Genom förordningen om omedelbara betalningar, som träder i kraft i dag den 9 oktober, blir förmedlingen av betalningar i euroområdet snabbare samtidigt som kontrollen av betalningsmottagarna ökar säkerheten.
Finanssivalvonta suosittaa pankeille useita verkkomaksamisen turvallisuutta parantavia toimia – pikamaksuasetus lisää nopeutta mutta myös riskejä9.10.2025 10:10:00 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta suosittelee Suomessa toimiville pankeille useita verkkomaksamisen turvallisuutta parantavia toimia muun muassa turvarajoihin ja petosmonitoroinnin parantamiseen liittyen. Suositukset perustuvat Finanssivalvonnan keväällä 2025 tekemään seuranta-arvioon, jossa selvitettiin luottolaitosten verkkomaksamisen turvallisuuteen liittyviä kontrolleja ja prosesseja. Tänään 9.10. voimaanastuvan pikamaksuasetuksen myötä maksujen välitys euroalueella nopeutuu, ja samalla maksunsaajan tarkistus lisää turvallisuutta.
FIN-FSA recommends measures for banks to take to improve online payment security – EU’s Instant Payments Regulation speeds up payments but also increases risks9.10.2025 10:10:00 EEST | Press release
The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) recommends to banks operating in Finland several measures for improving the security of online payments, covering matters such as security limits and fraud monitoring. The recommendations are based on the results of a FIN-FSA follow-up assessment conducted in spring 2025, in which it examined, among other things, the controls and processes for online payment security in credit institutions. The EU’s Instant Payments Regulation (IPR) enters into force today, 9 October 2025, speeding up payment transactions in the euro area and improving security through payee verification.
Finansinspektionen varnar för ökade investeringsbedrägerier15.9.2025 13:00:00 EEST | Pressmeddelande
Investeringsbedrägerierna och bedrägeriförsöken har ökat betydligt i antal under det senaste året både i Finland och globalt. Finansinspektionen uppmanar investerarna till försiktighet framför allt med oombedda investeringserbjudanden och investeringstips. Utnyttjandet av sociala medier för investeringsbedrägerier har ökat betydligt.
Finanssivalvonta varoittaa lisääntyneistä sijoitushuijauksista15.9.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sijoitushuijausten ja niiden yritysten määrä on kasvanut merkittävästi viimeisen vuoden aikana sekä Suomessa että kansainvälisesti. Finanssivalvonta kehottaa sijoittajia varovaisuuteen erityisesti, jos heitä lähestytään odottamattomilla sijoitustarjouksilla tai -vinkeillä. Sosiaalisen median hyödyntäminen sijoitushuijauksissa on lisääntynyt merkittävästi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme