Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana - valvonnassa keskitytään epävarman toimintaympäristön tuomiin riskeihin vuonna 2023

Vuosi 2022 oli hyvin poikkeuksellinen. Vuoden jälkipuoliskolla Suomen talous vaipui taantumaan ja yritysten ja kuluttajien luottamus heikkeni paikoin jopa ennätyksellisen alas. Myös tämä vuosi näyttää vaikealta. Korkea inflaatio ja lainakorkojen nopea nousu vähentävät kuluttajien käytössä olevia varoja ja sitä kautta heikentävät velallisten velanmaksukykyä. Riskejä kohottavat myös kotitalouksien ennätyksellisen korkea velkaantuneisuus sekä vaihtuvakorkoisten lainojen suuri määrä. Korkeammat korot ja heikkenevä talous voivat myös vähentää finanssisektorin palveluiden kysyntää. Epävarmuus altistaa rahoitusmarkkinat äkillisille markkinaheilahteluille ja toteutuessaan omaisuuserien hintojen lasku voi kasvattaa valvottavien sijoitustappioita.

- Toistaiseksi finanssisektori on selvinnyt toimintaympäristön muutoksista suhteellisen hyvin. Talouden kehitykseen liittyy kuitenkin yhä paljon epävarmuutta, joten finanssisektorin riskit ovat edelleen korkealla tasolla. Finanssivalvonnan vuoden 2023 toiminnan painotukset vastaavatkin omalta osaltaan näihin toimintaympäristömuutosten tuomiin riskeihin, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.

Finanssivalvonnan pankkivalvonnassa tämän vuoden teemoja ovat muun muassa luotto- ja likviditeettiriskin hallinta, korkoriskisääntelyn noudattaminen sekä luotettavan hallinnon kysymykset. Vakuutusvalvonnassa korostuu epävarman sijoitusnäkymän ja inflaation vaikutusten arvioinnin lisäksi hallinnon luotettavuus ja pääomamarkkinoissa muun muassa sijoittajainformaatio sekä menettelytavat.

Korkotason nousu kasvatti pankkien tuottoja epävarmassa toimintaympäristössä

Toimintaympäristön kohonneista riskeistä huolimatta pankkisektorin vakavaraisuus säilyi loppuvuonna 2022 vahvana. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli 17,2 % (12/2021: 17,8 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,6 % (12/2021: 21,4 %). Pankkisektorin liiketulos jäi hieman edellisvuotta heikommaksi. Korkokatteen vahva kasvu ei riittänyt kompensoimaan muiden tuottoerien edellisvuotta heikompaa kehitystä. Toisaalta vuoden 2022 ensimmäiselle neljännekselle ajoittui kertaluonteinen kulukirjaus, mikä osittain selitti vertailuvuotta pienempää liiketulosta.

Pankkisektorin järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan pysyivät alhaisella tasolla. Toisaalta luottojen siirtymät arvonalentumisvaiheiden välillä viestivät luottoriskien kasvusta etenkin yritys- ja taloyhtiölainoissa. Suomalaispankkien riippuvuus markkinavarainhankinnasta altistaa pankit markkinahäiriöille sekä varainhankintakustannusten nousulle. Pankkisektorin likviditeettiasemaa kuvaavat tunnusluvut ylittivät viranomaisvaateet, mutta ne eivät huomioi kaikkia epävarmaan markkinatilanteeseen liittyviä riskejä.

Työeläkesektorin vakavaraisuus heikkeni finanssimarkkinoiden kehitystä seuraten

Työeläkesektorin sijoitustuotto oli negatiivinen (-5,3 %) seuraten finanssimarkkinoiden yleistä kehitystä. Työeläkesektorin vakavaraisuusaste laski 126,9 prosenttiin (12/2021: 136,2 %) sijoitusvarallisuuden arvon laskiessa. Sijoitusvarallisuuden arvon muutokseen vaikuttivat erityisesti noteerattujen osakkeiden ja joukkovelkakirjojen negatiivinen tuottokehitys. Epälikvidien sijoituskohteiden kuten pääomasijoitusten, kiinteistösijoitusten ja hedge-rahastojen tuotto oli positiivinen, mikä tasapainotti kokonaistuoton kehittymistä. On kuitenkin mahdollista, että arvostusviipeen johdosta osakemarkkinoiden heikko kehitys ja korkojen nousun vaikutus näkyy epälikvideissä sijoituksissa osittain vasta kuluvan vuoden puolella. Riskiperusteinen vakavaraisuusasema 1,7 (12/2021:1,9) heikkeni, kun sijoitustoiminnan tappion heikentämä vakavaraisuuspääoma laski suhteessa vakavaraisuusrajaan. Vakavaraisuusaseman muutosta lievensi vakavaraisuusrajan pienentyminen, joka johtui sijoitusvarallisuuden koon ja riskillisyyden muutoksista.

Henkivakuutussektorin vakavaraisuus kehittyi erinomaisesti

Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde parani korkotason nousun ja markkinariskin vakavaraisuusvaatimuksen laskun yhteisvaikutuksesta merkittävästi vuoden 2022 aikana ja oli 256,1 % (12/2021: 192,9 %). Korkeammat markkinakorot laskivat vastuuvelan määrää, mikä tuki yhtiöiden omaa varallisuutta.

Henkivakuutussektorin sijoitustuotot olivat -10,0 % vuonna 2022, mikä heikensi kannattavuutta. Sekä osake- että korkosijoitusten tuotot olivat tappiolliset, mutta kiinteistöt tuottivat edelleen vakaasti. Vakuutusmaksutulo laski ja maksetut korvaukset kasvoivat edellisestä vuodesta. Korkea inflaatio ja tappiollinen sijoitusmarkkina vaikuttivat negatiivisesti henkivakuutusliiketoimintaan.

Korkotason jyrkkä nousu vahvisti vahinkovakuutussektorin vakavaraisuutta

Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuussuhde vahvistui 301,9 prosenttiin (12/2021:242,0 %), ja oli 70 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin Solvenssi II -sääntelyn alusta eli vuodesta 2016. Vakavaraisuutta vahvisti oma varallisuuden kasvu ja vakavaraisuuspääomavaatimuksen lasku. Oma varallisuus kasvoi, koska korkotason jyrkkä nousu laski vakuutusvastuiden markkina-arvoa. Vakavaraisuuspääomavaatimus laski, koska sijoitusmarkkinahintojen lasku pienensi sijoitusten ja vakuutusvastuiden vakavaraisuuspääomavaatimusta.

Sijoitusten tuotot tammi-joulukuulta olivat negatiiviset -7,1 %. Molempien suurimpien sijoitusluokkien, korko- ja osakesijoitusten, tuotot olivat tappiollisia. Vain kiinteistösijoitukset tuottivat voittoa. Vakuutusliiketoiminnan kannattavuus ilman laskuperustemuutosten vaikutusta heikkeni vuoteen 2021 verrattuna, koska omaisuus- ja keskeytysvakuutuksen suurvahingot kasvattivat korvauskuluja. Lisäksi ajoneuvovakuutusten ja sairausvakuutusten korvauskulut kasvoivat pandemian aikaiselta madaltuneelta tasoltaan.

Liitteet

• Valvottavien taloudellinen tila ja riskit -sivu verkkopalvelussa
• Finanssivalvonnan lehdistötilaisuuden 15.3.2023 materiaali (pdf)