Finanssivalvonta

Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana - valvonnassa keskitytään epävarman toimintaympäristön tuomiin riskeihin vuonna 2023

Jaa
Epävarmuus ja talouskasvun hidastuminen heikensivät finanssisektorin toimintaympäristöä vuonna 2022 maailmanlaajuisesti. Suomen finanssisektori säilyi vakavaraisena toimintaympäristön heikkenemisestä huolimatta. Vakavaraisuus laski hieman työeläkelaitos- sekä pankkisektorilla, vahinko- ja henkivakuutussektoreilla vakavaraisuus parani. Finanssivalvonta kiinnittää toimintaympäristön muutosten vuoksi tänä vuonna valvonnassaan erityishuomiota muun muassa luotto- ja likviditeettiriskin hallintaan, hallinnon luotettavuuteen sekä operatiivisiin riskeihin kuten kyberriskeihin.

Vuosi 2022 oli hyvin poikkeuksellinen. Vuoden jälkipuoliskolla Suomen talous vaipui taantumaan ja yritysten ja kuluttajien luottamus heikkeni paikoin jopa ennätyksellisen alas. Myös tämä vuosi näyttää vaikealta. Korkea inflaatio ja lainakorkojen nopea nousu vähentävät kuluttajien käytössä olevia varoja ja sitä kautta heikentävät velallisten velanmaksukykyä. Riskejä kohottavat myös kotitalouksien ennätyksellisen korkea velkaantuneisuus sekä vaihtuvakorkoisten lainojen suuri määrä. Korkeammat korot ja heikkenevä talous voivat myös vähentää finanssisektorin palveluiden kysyntää. Epävarmuus altistaa rahoitusmarkkinat äkillisille markkinaheilahteluille ja toteutuessaan omaisuuserien hintojen lasku voi kasvattaa valvottavien sijoitustappioita.

- Toistaiseksi finanssisektori on selvinnyt toimintaympäristön muutoksista suhteellisen hyvin. Talouden kehitykseen liittyy kuitenkin yhä paljon epävarmuutta, joten finanssisektorin riskit ovat edelleen korkealla tasolla. Finanssivalvonnan vuoden 2023 toiminnan painotukset vastaavatkin omalta osaltaan näihin toimintaympäristömuutosten tuomiin riskeihin, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.

Finanssivalvonnan pankkivalvonnassa tämän vuoden teemoja ovat muun muassa luotto- ja likviditeettiriskin hallinta, korkoriskisääntelyn noudattaminen sekä luotettavan hallinnon kysymykset. Vakuutusvalvonnassa korostuu epävarman sijoitusnäkymän ja inflaation vaikutusten arvioinnin lisäksi hallinnon luotettavuus ja pääomamarkkinoissa muun muassa sijoittajainformaatio sekä menettelytavat.

Korkotason nousu kasvatti pankkien tuottoja epävarmassa toimintaympäristössä

Toimintaympäristön kohonneista riskeistä huolimatta pankkisektorin vakavaraisuus säilyi loppuvuonna 2022 vahvana. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli 17,2 % (12/2021: 17,8 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,6 % (12/2021: 21,4 %). Pankkisektorin liiketulos jäi hieman edellisvuotta heikommaksi. Korkokatteen vahva kasvu ei riittänyt kompensoimaan muiden tuottoerien edellisvuotta heikompaa kehitystä. Toisaalta vuoden 2022 ensimmäiselle neljännekselle ajoittui kertaluonteinen kulukirjaus, mikä osittain selitti vertailuvuotta pienempää liiketulosta.

Pankkisektorin järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan pysyivät alhaisella tasolla. Toisaalta luottojen siirtymät arvonalentumisvaiheiden välillä viestivät luottoriskien kasvusta etenkin yritys- ja taloyhtiölainoissa. Suomalaispankkien riippuvuus markkinavarainhankinnasta altistaa pankit markkinahäiriöille sekä varainhankintakustannusten nousulle. Pankkisektorin likviditeettiasemaa kuvaavat tunnusluvut ylittivät viranomaisvaateet, mutta ne eivät huomioi kaikkia epävarmaan markkinatilanteeseen liittyviä riskejä.

Työeläkesektorin vakavaraisuus heikkeni finanssimarkkinoiden kehitystä seuraten

Työeläkesektorin sijoitustuotto oli negatiivinen (-5,3 %) seuraten finanssimarkkinoiden yleistä kehitystä. Työeläkesektorin vakavaraisuusaste laski 126,9 prosenttiin (12/2021: 136,2 %) sijoitusvarallisuuden arvon laskiessa. Sijoitusvarallisuuden arvon muutokseen vaikuttivat erityisesti noteerattujen osakkeiden ja joukkovelkakirjojen negatiivinen tuottokehitys. Epälikvidien sijoituskohteiden kuten pääomasijoitusten, kiinteistösijoitusten ja hedge-rahastojen tuotto oli positiivinen, mikä tasapainotti kokonaistuoton kehittymistä. On kuitenkin mahdollista, että arvostusviipeen johdosta osakemarkkinoiden heikko kehitys ja korkojen nousun vaikutus näkyy epälikvideissä sijoituksissa osittain vasta kuluvan vuoden puolella. Riskiperusteinen vakavaraisuusasema 1,7 (12/2021:1,9) heikkeni, kun sijoitustoiminnan tappion heikentämä vakavaraisuuspääoma laski suhteessa vakavaraisuusrajaan. Vakavaraisuusaseman muutosta lievensi vakavaraisuusrajan pienentyminen, joka johtui sijoitusvarallisuuden koon ja riskillisyyden muutoksista.

Henkivakuutussektorin vakavaraisuus kehittyi erinomaisesti

Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde parani korkotason nousun ja markkinariskin vakavaraisuusvaatimuksen laskun yhteisvaikutuksesta merkittävästi vuoden 2022 aikana ja oli 256,1 % (12/2021: 192,9 %). Korkeammat markkinakorot laskivat vastuuvelan määrää, mikä tuki yhtiöiden omaa varallisuutta.

Henkivakuutussektorin sijoitustuotot olivat -10,0 % vuonna 2022, mikä heikensi kannattavuutta. Sekä osake- että korkosijoitusten tuotot olivat tappiolliset, mutta kiinteistöt tuottivat edelleen vakaasti. Vakuutusmaksutulo laski ja maksetut korvaukset kasvoivat edellisestä vuodesta. Korkea inflaatio ja tappiollinen sijoitusmarkkina vaikuttivat negatiivisesti henkivakuutusliiketoimintaan.

Korkotason jyrkkä nousu vahvisti vahinkovakuutussektorin vakavaraisuutta

Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuussuhde vahvistui 301,9 prosenttiin (12/2021:242,0 %), ja oli 70 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin Solvenssi II -sääntelyn alusta eli vuodesta 2016. Vakavaraisuutta vahvisti oma varallisuuden kasvu ja vakavaraisuuspääomavaatimuksen lasku. Oma varallisuus kasvoi, koska korkotason jyrkkä nousu laski vakuutusvastuiden markkina-arvoa. Vakavaraisuuspääomavaatimus laski, koska sijoitusmarkkinahintojen lasku pienensi sijoitusten ja vakuutusvastuiden vakavaraisuuspääomavaatimusta.

Sijoitusten tuotot tammi-joulukuulta olivat negatiiviset -7,1 %. Molempien suurimpien sijoitusluokkien, korko- ja osakesijoitusten, tuotot olivat tappiollisia. Vain kiinteistösijoitukset tuottivat voittoa. Vakuutusliiketoiminnan kannattavuus ilman laskuperustemuutosten vaikutusta heikkeni vuoteen 2021 verrattuna, koska omaisuus- ja keskeytysvakuutuksen suurvahingot kasvattivat korvauskuluja. Lisäksi ajoneuvovakuutusten ja sairausvakuutusten korvauskulut kasvoivat pandemian aikaiselta madaltuneelta tasoltaan.

Liitteet

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi.


Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9-16.

Tietoja julkaisijasta

Finanssivalvonta
Finanssivalvonta
PL 103, Snellmaninkatu 6
00100 Helsinki

09 183 51https://www.finanssivalvonta.fi/

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

Finansinspektionens bedömning: en del av de aktörer som beviljar konsumentkrediter hanterar inte insolvensriskerna i tillräcklig grad, brister även i avtalsvillkoren21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote

Finansinspektionen har bedömt hanteringen av insolvensrisker och rutinerna hos de aktörer som beviljar konsumentkrediter i Finland. Mellan dessa aktörer observerades betydande skillnader i hur de hanterar insolvensrisker: De andra kreditgivare som över­fördes under Finansinspektionens tillsyn i juli 2023 har betydligt större brister i sina kreditgivningsrutiner än bankerna. Av dessa andra aktörer som beviljar konsumentkrediter iakttar alla inte heller den lagstiftning som gäller konsumentkreditgivning i sina avtals­villkor. Finansinspektionen förutsätter att aktörerna korrigerar de brister som observerats i bedömningarna.

Finanssivalvonnan arvio: osa kuluttajaluotonmyöntäjistä ei hallitse maksukyvyttömyysriskejä riittävällä tavalla, myös sopimusehdoissa puutteita21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote

Finanssivalvonta on arvioinut Suomessa kuluttajaluottoja myöntävien tahojen maksukyvyttömyysriskien hallintaa ja menettelytapoja. Näiden toimijoiden välillä havaittiin huomattavia eroja maksukyvyttömyysriskien hallinnassa: Finanssivalvonnan valvontaan heinäkuussa 2023 siirtyneillä muilla luotonantajilla oli huomattavasti enemmän puutteita luotonmyöntökäytännöissään kuin pankeilla. Muista kuluttajaluotonantajista kaikki toimijat eivät myöskään täysin noudata sopimusehdoissaan kuluttajaluotonantoa koskevaa lainsäädäntöä. Finanssivalvonta edellyttää toimijoiden korjaavan arvioinneissa havaitut puutteet.

FIN-FSA’s assessment: some consumer lenders fail to manage default risks adequately, shortcomings also in contract terms21.3.2024 13:15:00 EET | Press release

The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) has reviewed the management of default risks and conduct by parties granting consumer credit in Finland. Significant differences were identified among the market participants in the management of default risk: other lenders that were transferred under FIN-FSA supervision in July 2023 have significantly more shortcomings in their credit granting practices in comparison with banks. Furthermore, some of the other consumer lenders do not fully comply with legislation on consumer lending in their contract terms. The FIN-FSA will require these entities to remediate the shortcomings identified in the reviews.

Bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar är ett ökande fenomen – enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote

Olika bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar har ökat kraftigt under de senaste åren. Även de metoder som de kriminella använder utvecklas hela tiden. Enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden bland annat genom att utveckla säkerhetsgränser för nät- och mobilbetalningar samt genom att effektivare monitorera och stoppa obehöriga betalningstransaktioner. Tjänsteanvändarna har också eget ansvar.

Maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset kasvava ilmiö – Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta mahdollisuus parantaa19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote

Erilaiset maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Rikollisten käyttämät keinot myös kehittyvät jatkuvasti. Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta on mahdollista parantaa muun muassa verkkopankki- ja mobiilimaksamisen turvarajoituksia kehittämällä sekä tehokkaammalla petoksellisten maksutapahtumien monitoroinnilla ja pysäyttämisellä. Oma vastuunsa on myös palvelujen käyttäjällä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye