Suomen haettava rahaa ratahankkeille EU-budjettikauden viimeisestä jaosta
Lokakuun aikana avautuu tämän EU-budjettikauden viimeinen rahoitushaku liikenteelle. Jaossa on 750 miljoonaa euroa, josta isoin osa 500 miljoonaa euroa on osoitettu ratahankkeille. Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood muistuttaa, että Suomen ei kannata jättää käyttämättä tätä mahdollisuutta.
Budjettikausi 2014-2020 kulkee kohti loppuaan. Wood muistuttaa, että EU-rahoitusta saaneita hankkeita jäi toteutumatta ja nyt rahoitusta kohdennetaan uudelleen. Viime viikolla EU-jäsenmaat ja komissio pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, miten ensimmäinen 117 miljoonan euron ylijäämä jaetaan. Samalla päätettiin siitä, mihin kokonaisuuksiin viimeinen ylijäämäerä kohdennetaan.
”Suomalaisista hakemuksista menestyivät Oulun, Kokkolan ja Rauman satamat kuuden miljoonan potillaan. Lisää rahoitusta olisi kuitenkin tarjolla”, Wood sanoo.
Viimeinen erä on 750 miljoonaa euroa, josta 500 miljoonaa euroa tullaan osoittamaan raidehankkeisiin eri puolille Eurooppaa.
”Lokakuussa avautuva rahoitushaku, Suomen raiteiden korjausvelka sekä suuret ratahankkeet on yhtälö, jonka lopputuloksena ei voi olla nolla euroa Suomelle EU-budjetista”, Wood sanoo.
Lähes valmiita hankesuunnitelmia tai osia niistä liittyen isoihin ratahankkeisiin voitaisiin tukea helmikuun lopussa päättyvällä rahoitushaulla. Suunnitteluun on mahdollista saada 50 prosentin tuki EU:lta.
”Nyt tarvitaan toimia sille, että kansallinen rahoitus saadaan järjestymään ja jo edistyneiden suunnitelmien rukkaaminen siihen kuntoon, että ne hyväksytään myös Brysselissä. Aikaa tälle on helmikuuhun 2020 asti”, muistuttaa Wood.
Suurten raidehankkeiden edistämistä koskevat neuvottelut aloitettaneen kotimaassa lokakuussa. Näiden neuvottelujen rinnalla valmistelua voitaneen tehdä myös nykyisellä mallilla.
Helmikuun jälkeen komissio tekee omat kiemuransa hankkeiden arvioimiseksi. Ehdotukset hyväksytään vastaavassa menettelyssä kuin viime viikon perjantaina jaettu 117 miljoonaa euroa. Vasta tämän jälkeen allekirjoitetaan sopimukset tarkkoine lukuineen jäsenmaiden kanssa.
”Aikaa toteutukselle on vuoden 2023 loppuun saakka. Isoissa ratahankkeissa on varmasti sellaisia osioita, jotka voitaisiin saada maaliin annetussa ajassa ja samalla hyötyä rahoituksesta”, Wood sanoo.
Tällä rahoituskaudella saadusta rahoituksesta Suomessa on käytetty 90 prosenttia.
”Hienoja onnistumisia verrattuna koko Euroopan 61 prosentin toteutumiskeskiarvoon nähden. Suomessa osataan, jos vain halutaan”, Wood sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi WoodJohtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija
050 478 3990paivi.wood@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Naisia ennätysmäärä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajina12.12.2019 00:00:00 EET | Tiedote
Naisten määrä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajana on noussut uuteen ennätykseensä, kun jo 11 pörssiyhtiössä toimitusjohtaja on nainen. Naisten osuus johtoryhmän jäsenistä kasvaa vauhdilla suurissa pörssiyhtiöissä: 36 prosenttia tänä vuonna nimitetyistä suurten pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenistä oli naisia. Uudesta ennätyksestä huolimatta naistoimitusjohtajien määrä pörssiyhtiöissä on edelleen pieni.
EU:n vihreän kehityksen ohjelma - koko mantereen yhteinen haaste11.12.2019 15:39:28 EET | Tiedote
Keskuskauppakamari tukee Euroopan komission tavoitteita hiilineutraaliuden edistämiseksi EU:n alueella. Euroopan kauppakamareiden kattojärjestön Eurochambresin tavoin Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että hiilineutraaliuteen pyritään ensisijaisesti markkinamekanismeja (kuten päästökauppaa), lainsäädäntöä, tutkimusta ja innovaatiota sekä kestäviä investointeja hyödyntäen.
Lenita Toivakka kehittämään Global Compact -yhteistyötä10.12.2019 10:00:00 EET | Tiedote
Lenita Toivakka on valittu YK:n alaisuudessa toimivan Global Compact Suomen pääsihteeriksi 1.1.2020 alkaen. Toivakka vastaa keväällä 2019 perustetun kansallisen Global Compact Network Finland ry:n käytännön toiminnasta.
Keskuskauppakamarin Ilmastositoumus esillä Madridin ilmastokokouksessa10.12.2019 08:00:00 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin lanseeraama Ilmastositoumus esitellään tällä viikolla päättyvässä Madridin ilmastokokouksessa. Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen osallistuu keskiviikkona 11.12. ilmastokokouksen yhteydessä järjestettävään oheistapahtumaan, jossa käsitellään yritysten mahdollisuuksia edistää kiertotalouden ja vähähiilisyyden tavoitteita.
Kauppakamarit: PISA-tuloksista on syytä olla huolissaan3.12.2019 13:36:00 EET | Tiedote
Suomen PISA-tulokset jatkavat laskevalla trendillä myös vuoden 2018 vertailussa. Kyseessä on jo monessa peräkkäisessä mittauksessa ilmenevä laskeva suunta, josta on syytä olla huolissaan. Suomen maine koulutuksen mallimaana on vaarassa, mikäli emme saa suuntaa käännettyä pikaisesti.
Suomen kilpailukykyyn liittyvät haasteet ovat ratkaistavissa - jos vain tahtoa löytyy3.12.2019 09:00:00 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin uudessa Analyysi-julkaisusarjassa suomalaiset huippuasiantuntijat tarkastelevat talouteen ja yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä. Sarjassaan ensimmäinen analyysi keskittyy kansainvälisten organisaatioiden näkemyksiin Suomen kilpailukyvystä. Analyysin on koonnut Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme