Suomen haettava rahaa ratahankkeille EU-budjettikauden viimeisestä jaosta
Budjettikausi 2014-2020 kulkee kohti loppuaan. Wood muistuttaa, että EU-rahoitusta saaneita hankkeita jäi toteutumatta ja nyt rahoitusta kohdennetaan uudelleen. Viime viikolla EU-jäsenmaat ja komissio pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, miten ensimmäinen 117 miljoonan euron ylijäämä jaetaan. Samalla päätettiin siitä, mihin kokonaisuuksiin viimeinen ylijäämäerä kohdennetaan.
”Suomalaisista hakemuksista menestyivät Oulun, Kokkolan ja Rauman satamat kuuden miljoonan potillaan. Lisää rahoitusta olisi kuitenkin tarjolla”, Wood sanoo.
Viimeinen erä on 750 miljoonaa euroa, josta 500 miljoonaa euroa tullaan osoittamaan raidehankkeisiin eri puolille Eurooppaa.
”Lokakuussa avautuva rahoitushaku, Suomen raiteiden korjausvelka sekä suuret ratahankkeet on yhtälö, jonka lopputuloksena ei voi olla nolla euroa Suomelle EU-budjetista”, Wood sanoo.
Lähes valmiita hankesuunnitelmia tai osia niistä liittyen isoihin ratahankkeisiin voitaisiin tukea helmikuun lopussa päättyvällä rahoitushaulla. Suunnitteluun on mahdollista saada 50 prosentin tuki EU:lta.
”Nyt tarvitaan toimia sille, että kansallinen rahoitus saadaan järjestymään ja jo edistyneiden suunnitelmien rukkaaminen siihen kuntoon, että ne hyväksytään myös Brysselissä. Aikaa tälle on helmikuuhun 2020 asti”, muistuttaa Wood.
Suurten raidehankkeiden edistämistä koskevat neuvottelut aloitettaneen kotimaassa lokakuussa. Näiden neuvottelujen rinnalla valmistelua voitaneen tehdä myös nykyisellä mallilla.
Helmikuun jälkeen komissio tekee omat kiemuransa hankkeiden arvioimiseksi. Ehdotukset hyväksytään vastaavassa menettelyssä kuin viime viikon perjantaina jaettu 117 miljoonaa euroa. Vasta tämän jälkeen allekirjoitetaan sopimukset tarkkoine lukuineen jäsenmaiden kanssa.
”Aikaa toteutukselle on vuoden 2023 loppuun saakka. Isoissa ratahankkeissa on varmasti sellaisia osioita, jotka voitaisiin saada maaliin annetussa ajassa ja samalla hyötyä rahoituksesta”, Wood sanoo.
Tällä rahoituskaudella saadusta rahoituksesta Suomessa on käytetty 90 prosenttia.
”Hienoja onnistumisia verrattuna koko Euroopan 61 prosentin toteutumiskeskiarvoon nähden. Suomessa osataan, jos vain halutaan”, Wood sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi WoodJohtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija
Puh:050 478 3990paivi.wood@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Komissiolta esitys 2040-ilmastotavoitteesta – EU:n ulkopuolisten ilmastotoimien sallimisessa mahdollisuuksia ja riskejä2.7.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Komissio antoi keskiviikkona pitkään odotetun esityksensä EU:n 2040-ilmastotavoitteeksi. EU:n päästöjen pitäisi vähentyä 90 prosenttia 2040 mennessä. Uutena elementtinä komissio sallisi rajatusti kansainvälisten yksiköiden käytön eli EU:n ulkopuolella toteutetut ilmastotoimet osana EU:n tavoitetta, ja lisää joustavuutta eri alatavoitteiden välille. Teknologisia nieluja ollaan tuomassa osaksi EU:n päästökauppaa.
Ihmisarvoa loukkaava mainos sai huomautuksen MENiltä30.6.2025 07:55:00 EEST | Tiedote
Mainonnan eettinen neuvosto antoi harvinaisen huomautuksen somealustalla julkaistulle mainokselle. Mainoksen katsottiin loukkaavan ihmisarvoa ja olevan siten hyvän tavan vastainen. Viimeksi vastaavantyyppisestä mainoksesta on annettu huomautus vuonna 2007.
Pääekonomisti: Ei merkkejä luottamuksen paranemisesta – kotitalouksien arviot ”hehtaarikaupalla” ekonomisteja synkemmät27.6.2025 08:53:23 EEST | Tiedote
Kotitalouksien luottamus talouteen on edelleen kehnoa, ja arvio Suomen talouden kehityksestä on ”hehtaarikaupalla” synkempi kuin tyypillisissä ekonomistiennusteissa. Tilastokeskuksen kesäkuun tilastossa luottamusindikaattori sai arvon -8,6. Pitkän aikavälin keskiarvo on -2,7, joten alkukesän tunnelmat olivat selvästi tavanomaista heikompia. Viime kuukausien kuluttajaluottamuksen muutokset ovat olleet vähäisiä, mutta pikemminkin suunta on heikkenevä.
Valtiontukikilpailun jatkuminen Euroopassa on Suomelle huono uutinen – investointien verohyvityksen jatkotarve nyt selvä25.6.2025 16:23:30 EEST | Tiedote
EU:n komission keskiviikkona julkaisemat uudet valtiontukipuitteet puhtaan teollisuuden investoinneille jatkavat sallivaa linjaa jäsenmaiden valtiontukiin vuoteen 2030 asti. Investointien lisäksi jäsenmaat voivat myös tukea teollisuuden sähkön hintaa. Keskuskauppakamari pitää tilannetta reilun kilpailun kannalta huolestuttavana ja Suomelle huonona sekä kannustaa hallitusta valmistelemaan ripeästi investointien verohyvityksen jatkoa.
Pääekonomisti: Hyviä uutisia työttömyydestä – ilmassa todellinen käänne25.6.2025 09:30:52 EEST | Tiedote
Toukokuun työmarkkinatilastojen kokonaisuus on jossain määrin ristiriitainen, mutta myönteistä on, että työttömyydessä nähtiin selkeää paranemista. Työttömyyden osalta ilmassa on aitoa suhdanneluonteista paranemista ja todellista käännettä, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme