Suomen haettava rahaa ratahankkeille EU-budjettikauden viimeisestä jaosta
4.10.2019 07:58:00 EEST | Keskuskauppakamari | Tiedote
Budjettikausi 2014-2020 kulkee kohti loppuaan. Wood muistuttaa, että EU-rahoitusta saaneita hankkeita jäi toteutumatta ja nyt rahoitusta kohdennetaan uudelleen. Viime viikolla EU-jäsenmaat ja komissio pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, miten ensimmäinen 117 miljoonan euron ylijäämä jaetaan. Samalla päätettiin siitä, mihin kokonaisuuksiin viimeinen ylijäämäerä kohdennetaan.
”Suomalaisista hakemuksista menestyivät Oulun, Kokkolan ja Rauman satamat kuuden miljoonan potillaan. Lisää rahoitusta olisi kuitenkin tarjolla”, Wood sanoo.
Viimeinen erä on 750 miljoonaa euroa, josta 500 miljoonaa euroa tullaan osoittamaan raidehankkeisiin eri puolille Eurooppaa.
”Lokakuussa avautuva rahoitushaku, Suomen raiteiden korjausvelka sekä suuret ratahankkeet on yhtälö, jonka lopputuloksena ei voi olla nolla euroa Suomelle EU-budjetista”, Wood sanoo.
Lähes valmiita hankesuunnitelmia tai osia niistä liittyen isoihin ratahankkeisiin voitaisiin tukea helmikuun lopussa päättyvällä rahoitushaulla. Suunnitteluun on mahdollista saada 50 prosentin tuki EU:lta.
”Nyt tarvitaan toimia sille, että kansallinen rahoitus saadaan järjestymään ja jo edistyneiden suunnitelmien rukkaaminen siihen kuntoon, että ne hyväksytään myös Brysselissä. Aikaa tälle on helmikuuhun 2020 asti”, muistuttaa Wood.
Suurten raidehankkeiden edistämistä koskevat neuvottelut aloitettaneen kotimaassa lokakuussa. Näiden neuvottelujen rinnalla valmistelua voitaneen tehdä myös nykyisellä mallilla.
Helmikuun jälkeen komissio tekee omat kiemuransa hankkeiden arvioimiseksi. Ehdotukset hyväksytään vastaavassa menettelyssä kuin viime viikon perjantaina jaettu 117 miljoonaa euroa. Vasta tämän jälkeen allekirjoitetaan sopimukset tarkkoine lukuineen jäsenmaiden kanssa.
”Aikaa toteutukselle on vuoden 2023 loppuun saakka. Isoissa ratahankkeissa on varmasti sellaisia osioita, jotka voitaisiin saada maaliin annetussa ajassa ja samalla hyötyä rahoituksesta”, Wood sanoo.
Tällä rahoituskaudella saadusta rahoituksesta Suomessa on käytetty 90 prosenttia.
”Hienoja onnistumisia verrattuna koko Euroopan 61 prosentin toteutumiskeskiarvoon nähden. Suomessa osataan, jos vain halutaan”, Wood sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi WoodJohtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija
Puh:050 478 3990paivi.wood@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Vaatimus “suomalaisten arvojen” tuntemisesta kansalaisuuskokeessa poistui – päällekkäinen testaus yhä haasteena23.4.2026 13:30:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää myönteisenä, että hallitus vie eteenpäin kansalaisuuskoetta nyt entistä vahvemmin tietoon, lakeihin ja faktoihin perustuvana testinä. Edelleen kansalaisuuskokeen toimeenpanossa tulisi huolehtia siitä, ettei kokeesta muodostu uutta pullonkaulaa osaajille päällekkäisten testien vuoksi.
Keskuskauppakamari: Yhteisöverokannan alentaminen hyödyttää erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä – verokannan alennus voi aloittaa hyvän kierteen23.4.2026 08:59:25 EEST | Tiedote
Opposition kritisoiman yhteisöveron alentaminen hyödyttää ennen kaikkea pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Vaikka yhteisöverokannan alennus hyödyttää myös suuryrityksiä, on verokannan alentamisen suhteellinen vaikutus suurempi pienille ja keskisuurille yrityksille. ”Yhteisöveron alentaminen tukee nimenomaan pk-yritysten kasvumahdollisuuksia ja kauan odotettu hyvän kierre voi alkaa verokannan alennuksen myötä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Keskuskauppakamari: Kehysriihestä useita kasvua tukevia päätöksiä22.4.2026 21:56:43 EEST | Tiedote
Hallituksen kehysriihen päätökset sisältävät Keskuskauppakamarin mukaan myönteisiä elementtejä kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden osalta. Erityisesti liikennehankkeet ja ammattidieselin käyttöönoton nopeuttaminen, veropäätökset ja määräaikainen asuinrakennusten korjausavustus ovat oikeansuuntaisia toimia kasvun kirittämiseksi.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työmarkkinoilla tasaista, mutta vaisua22.4.2026 08:52:58 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan viime kuukausina työllisyyskehitys on kulkenut vaakasuunnassa. ”Työmarkkinakehitys etenee vaisuna, mutta lisäheikennystä ei onneksi ole tullut”, arvioi Appelqvist.
Keskuskauppakamari: Kehysriihestä vauhtia kasvuun – toimia asuntomarkkinoille, nuorisotyöttömyyteen ja ammattidieseliin21.4.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Talouden orastavaa kasvua on vauhditettava hallituksen kehysriihessä, vaatii Keskuskauppakamari. Keskuskauppakamari esittää täsmätoimia asuntomarkkinoiden piristämiseksi ja nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi sekä ammattidieselin käyttöönoton nopeuttamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme