Helsingin yliopisto

Suomen joet kuljettavat Itämereen hiiltä yhä kiihtyvällä vauhdilla - kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta

Jaa

Itämereen laskevien Suomen jokien kuljettaman hiilen määrä on kohonnut reilusti viimeisten vuosikymmenien aikana, ilmenee Helsingin yliopiston, Aarhusin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisestä tutkimuksesta.

Metsäjoki. Kuva: Pirjo Ferrin.
Metsäjoki. Kuva: Pirjo Ferrin.

Tutkijat selvittivät hiilen määrän muutoksen 25 vuotta kattavasta 30 joen vedenlaatuseuranta-aineistosta, jonka perusteella hiiltä virtaa Itämereen Suomen jokien kuljettamana nykyisin 280 000 tonnia vuodessa enemmän kuin 1990-luvun alussa.

Jo aiemmin on saatu selville että jokien Itämereen kuljettama kuormitus on vahvasti kytköksissä sademääriin, ja kuivina vuosina kuormitus voi olla jopa alle puolet sateisen vuoden kuormituksesta. Suuri vuosien välinen vaihtelu on vaikeuttanut pitkäaikaisten trendien havaitsemista, mutta nyt moderneilla mittausmenetelmillä kerättyä aineistoa on kertynyt riittävästi viime vuosikymmeniltä luotettavien arvioiden tekemiseksi.

– Havaitsimme, että hiilipitoisuudet ovat kohonneet lähes jokaisessa joessa 1990-luvun alusta. Yhdistettynä samaan aikaan muuttumattomiin tai jopa kohonneisiin virtaamiin, hiilen ainevirtaamat Itämereen ovat kohonneet runsaasti. Hiilen ainevirtaaman lisäys on lähes 50 prosenttia vuoden 1993 tasosta, kertoo tutkijatohtori Eero Asmala Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Ilmiön taustalla on ennen kaikkea ilmastonmuutos ja sen kohottamat sademäärät ja lämpötilat. Tutkimuksessa havaittiin, että hiilen pitoisuuksien nousun selittää puolessa tapauksista muutokset virtaamassa, joka puolestaan on seurausta sademäärien muutoksista. Lisäksi kohonnut lämpötila ja vähentynyt happamuus vaikuttivat lisäävästi havaittuihin hiilipitoisuuksiin joillakin alueilla. Maankäytöllä oli myös vaikutusta hiilipitoisuuksien kasvuun.

– Mitä suurempi osa valuma-alueesta on ojitettu, sitä suurempi oli hiilipitoisuuden nousu. Vähiten ojitetuilla alueilla pitoisuuden nousu oli 20 prosentin luokkaa, kun eniten ojitetuilla alueilla keskimääräinen nousu oli kaksinkertainen, kommentoi vanhempi tutkija Antti Räike Suomen ympäristökeskuksesta.

Jokien kohonneet hiilipitoisuudet ja ainevirtaamat ajoittuvat samaan aikaan kuin Suomen maaperässä havaittu hiilipitoisuuden lasku. On mahdollista, että ainakin osa maaperästä kadonneesta hiilestä on päätynyt jokien kuljettamana Itämereen.

Kohonnut hiilipitoisuus samentaa vesiä ja pienentää näkösyvyyttä. Lisäksi kohonnut eloperäisen aineksen kuorma nostaa hapettomien pohja-alueiden muodostumisen riskiä. 

– Kaiken kaikkiaan Itämereen päätyvän hiilen vaikutukset rannikkoekosysteemiin ovat vielä huonosti tunnettuja, Asmala toteaa.  

Erityisesti rannikkovesiin päätyvän hiilen ilmastovaikutuksia tutkitaan kuitenkin parhaillaan lukuisissa Helsingin yliopiston tutkimushankkeissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Eero Asmala
tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, puh. 029 412 8117, eero.asmala@helsinki.fi

Antti Räike
vanhempi tutkija, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1586, antti.raike@ymparisto.fi

Kuvat

Metsäjoki. Kuva: Pirjo Ferrin.
Metsäjoki. Kuva: Pirjo Ferrin.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme