Suomen joet kuljettavat Itämereen hiiltä yhä kiihtyvällä vauhdilla - kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta

Tutkijat selvittivät hiilen määrän muutoksen 25 vuotta kattavasta 30 joen vedenlaatuseuranta-aineistosta, jonka perusteella hiiltä virtaa Itämereen Suomen jokien kuljettamana nykyisin 280 000 tonnia vuodessa enemmän kuin 1990-luvun alussa.

Jo aiemmin on saatu selville että jokien Itämereen kuljettama kuormitus on vahvasti kytköksissä sademääriin, ja kuivina vuosina kuormitus voi olla jopa alle puolet sateisen vuoden kuormituksesta. Suuri vuosien välinen vaihtelu on vaikeuttanut pitkäaikaisten trendien havaitsemista, mutta nyt moderneilla mittausmenetelmillä kerättyä aineistoa on kertynyt riittävästi viime vuosikymmeniltä luotettavien arvioiden tekemiseksi.

– Havaitsimme, että hiilipitoisuudet ovat kohonneet lähes jokaisessa joessa 1990-luvun alusta. Yhdistettynä samaan aikaan muuttumattomiin tai jopa kohonneisiin virtaamiin, hiilen ainevirtaamat Itämereen ovat kohonneet runsaasti. Hiilen ainevirtaaman lisäys on lähes 50 prosenttia vuoden 1993 tasosta, kertoo tutkijatohtori Eero Asmala Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Ilmiön taustalla on ennen kaikkea ilmastonmuutos ja sen kohottamat sademäärät ja lämpötilat. Tutkimuksessa havaittiin, että hiilen pitoisuuksien nousun selittää puolessa tapauksista muutokset virtaamassa, joka puolestaan on seurausta sademäärien muutoksista. Lisäksi kohonnut lämpötila ja vähentynyt happamuus vaikuttivat lisäävästi havaittuihin hiilipitoisuuksiin joillakin alueilla. Maankäytöllä oli myös vaikutusta hiilipitoisuuksien kasvuun.

– Mitä suurempi osa valuma-alueesta on ojitettu, sitä suurempi oli hiilipitoisuuden nousu. Vähiten ojitetuilla alueilla pitoisuuden nousu oli 20 prosentin luokkaa, kun eniten ojitetuilla alueilla keskimääräinen nousu oli kaksinkertainen, kommentoi vanhempi tutkija Antti Räike Suomen ympäristökeskuksesta.

Jokien kohonneet hiilipitoisuudet ja ainevirtaamat ajoittuvat samaan aikaan kuin Suomen maaperässä havaittu hiilipitoisuuden lasku. On mahdollista, että ainakin osa maaperästä kadonneesta hiilestä on päätynyt jokien kuljettamana Itämereen.

Kohonnut hiilipitoisuus samentaa vesiä ja pienentää näkösyvyyttä. Lisäksi kohonnut eloperäisen aineksen kuorma nostaa hapettomien pohja-alueiden muodostumisen riskiä. 

– Kaiken kaikkiaan Itämereen päätyvän hiilen vaikutukset rannikkoekosysteemiin ovat vielä huonosti tunnettuja, Asmala toteaa.  

Erityisesti rannikkovesiin päätyvän hiilen ilmastovaikutuksia tutkitaan kuitenkin parhaillaan lukuisissa Helsingin yliopiston tutkimushankkeissa.