Suomen joet kuljettavat Itämereen hiiltä yhä kiihtyvällä vauhdilla - kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta
Tutkijat selvittivät hiilen määrän muutoksen 25 vuotta kattavasta 30 joen vedenlaatuseuranta-aineistosta, jonka perusteella hiiltä virtaa Itämereen Suomen jokien kuljettamana nykyisin 280 000 tonnia vuodessa enemmän kuin 1990-luvun alussa.
Jo aiemmin on saatu selville että jokien Itämereen kuljettama kuormitus on vahvasti kytköksissä sademääriin, ja kuivina vuosina kuormitus voi olla jopa alle puolet sateisen vuoden kuormituksesta. Suuri vuosien välinen vaihtelu on vaikeuttanut pitkäaikaisten trendien havaitsemista, mutta nyt moderneilla mittausmenetelmillä kerättyä aineistoa on kertynyt riittävästi viime vuosikymmeniltä luotettavien arvioiden tekemiseksi.
– Havaitsimme, että hiilipitoisuudet ovat kohonneet lähes jokaisessa joessa 1990-luvun alusta. Yhdistettynä samaan aikaan muuttumattomiin tai jopa kohonneisiin virtaamiin, hiilen ainevirtaamat Itämereen ovat kohonneet runsaasti. Hiilen ainevirtaaman lisäys on lähes 50 prosenttia vuoden 1993 tasosta, kertoo tutkijatohtori Eero Asmala Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Ilmiön taustalla on ennen kaikkea ilmastonmuutos ja sen kohottamat sademäärät ja lämpötilat. Tutkimuksessa havaittiin, että hiilen pitoisuuksien nousun selittää puolessa tapauksista muutokset virtaamassa, joka puolestaan on seurausta sademäärien muutoksista. Lisäksi kohonnut lämpötila ja vähentynyt happamuus vaikuttivat lisäävästi havaittuihin hiilipitoisuuksiin joillakin alueilla. Maankäytöllä oli myös vaikutusta hiilipitoisuuksien kasvuun.
– Mitä suurempi osa valuma-alueesta on ojitettu, sitä suurempi oli hiilipitoisuuden nousu. Vähiten ojitetuilla alueilla pitoisuuden nousu oli 20 prosentin luokkaa, kun eniten ojitetuilla alueilla keskimääräinen nousu oli kaksinkertainen, kommentoi vanhempi tutkija Antti Räike Suomen ympäristökeskuksesta.
Jokien kohonneet hiilipitoisuudet ja ainevirtaamat ajoittuvat samaan aikaan kuin Suomen maaperässä havaittu hiilipitoisuuden lasku. On mahdollista, että ainakin osa maaperästä kadonneesta hiilestä on päätynyt jokien kuljettamana Itämereen.
Kohonnut hiilipitoisuus samentaa vesiä ja pienentää näkösyvyyttä. Lisäksi kohonnut eloperäisen aineksen kuorma nostaa hapettomien pohja-alueiden muodostumisen riskiä.
– Kaiken kaikkiaan Itämereen päätyvän hiilen vaikutukset rannikkoekosysteemiin ovat vielä huonosti tunnettuja, Asmala toteaa.
Erityisesti rannikkovesiin päätyvän hiilen ilmastovaikutuksia tutkitaan kuitenkin parhaillaan lukuisissa Helsingin yliopiston tutkimushankkeissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eero Asmala
tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, puh. 029 412 8117, eero.asmala@helsinki.fi
Antti Räike
vanhempi tutkija, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1586, antti.raike@ymparisto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme