Suomen kansallismuseo Valkoisen talon kutsumana kehittämässä museoiden repatriaatiokäytäntöjä

Suomen kansallismuseon konservoinnin intendentti Eero Ehanti osallistui loka-marraskuussa 2022 Yhdysvalloissa järjestettyyn International Repatriation Museum Exchange -ohjelmaan, jonka tarkoitus on kehittää hyviä käytäntöjä yhteistyössä museoiden ja alkuperäiskansojen edustajien kanssa, jakaa kokemuksia ja edistää kansainvälisiä repatriaatioita. Ohjelmasta vastasi White House Council on Native American Affairs yhdessä Yhdysvaltojen hallinnon eri osastojen, Smithsonianin National Museum of American Indianin ja Institute of Museum and Library Servicesin kanssa.
“Suomen kansallismuseo oli kutsuttu ohjelmaan muutaman merkittävimmän eurooppalaisen ja yhden uusseelantilaisen museon kanssa. Olemme osallistuneet ohjelmiin aiemminkin, mutta nyt olimme mukana asiantuntijan roolissa. Ohjelman keskiössä on mahdollisimman suora yhteistyö alkuperäisyhteisöjen kanssa”, Ehanti kertoo.
Ehanti jakoi kollegoilleen kokemuksia Suomen kansallismuseon toteuttamien kansainvälisessäkin mittakaavassa huomattavan laajojen repatriaatioiden pohjalta.
”Kulttuuriperinnön merkitys, omistajuus ja palauttaminen joko konkreettisesti, digitaalisesti tai muulla tavoin alkuperäisten omistajien jälkeläisille on museokentän ajankohtaisimpia kysymyksiä. Suomessa ollaan tässä kansainvälisesti pitkällä”, Ehanti jatkaa.
Suomen kansallismuseo palautti vuonna 2020 Yhdysvaltain alkuperäiskansoihin kuuluville puebloille ja hopeille Mesa Verdeen, Coloradoon, hautalöytöjä ja haudoista löydettyjä esineitä geologi ja kasvitieteilijä Gustaf Erik Adolf Nordenskiöldin (1868−1895) vuonna 1891 tekemältä tutkimusmatkalta. Syksyllä 2021 museo palautti kansalliskokoelmista noin 2200 saamelaisesinettä Saamenmaalle, Saamelaismuseo Siidan haltuun. Repatriaatiot saivat huomiota ja tunnustusta kansainvälisesti. Saamelaisrepatriaatio palkittiin Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkinnolla.
Etnografiset kokoelmat tutkimuksen käytettävissä
Suomen kansallismuseon etnografisen kokoelman amanuenssi Pilvi Vainonen on ollut mukana luomassa Suomen kansallismuseon toimintaohjetta kokoelmaesineiden palauttamiseen liittyvissä kysymyksissä.
Museo saa aika ajoin kyselyitä eri tahoilta koskien eri kulttuurialueilta tai kansoilta Suomen kansallismuseon haltuun tulleista esineistä ja kokoelmista. Museo toteutti Namibian museoliiton kanssa kiertonäyttelyn, jossa esitettiin valokuvin Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluvaa lähetyssaarnaaja Martti Rautasen nykyisestä Pohjois-Namibiasta keräämää esineistöä.
“Suomen kansallismuseon etnografinen kokoelma on monenlaisen kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen käytettävissä. Vain osa yhteydenotoista liittyy mahdolliseen palauttamiseen. Maailmankulttuurien kokoelmat ovat monin tavoin myös suomalaista kulttuurihistoriaa, ja ne ovat lisänneet ymmärrystämme maailmasta”, Vainonen kuvailee.
Vastaukset palautuspyyntöihin tehdään tapauskohtaisesti
Varsinainen palautuspyyntö voi käynnistää repatriaatioprosessin, mutta myös tiedollinen saavutettavuus on yksi repatriaation muoto. Esimerkiksi Helinä Rautavaaran museon ja Australian arrernte-alkuperäiskansan edustajien kanssa yhteistyössä toteutettu UTERNE – 100 Arrernte Objects -hanke vuosina 2017–2019 toi osapuolet yhteen hedelmälliseen tiedonvaihtoon. Arrerntet saivat Suomen-vierailullaan muodostettua uuden yhteyden kansansa esineistöön, joka on ollut Suomen kansallismuseon hallussa vuodesta 1913. Suomen kansallismuseo sai samalla tärkeää lisätietoa esineistä.
“UTERNE-projektin ansiosta museolla on parempi valmius jatkaa keskustelua mahdollista konkreettistakin palauttamista ajatellen”, amanuenssi Pilvi Vainonen kertoo.
Palautuksiin kuuluvat niin fyysinen kuin digitaalinen palauttaminen sekä fyysinen saavutettavuus, kuten alkuperäisyhteisöjen mahdollisuus esimerkiksi tutkia esineitä tai lainata niitä. Palautuksissa sovelletaan useita kulttuuriperinnön omistajuuteen, hallintaan ja palautuskysymyksiin liittyviä keskeisiä lakeja ja sopimuksia. Jokainen palautuspyyntö ja -hanke käsitellään tapauskohtaisesti niin lainsäädäntö, eettiset ohjeet kuin osapuolten näkökannat huomioiden. Palautuspyyntöihin vastaamista edeltää esineistön inventointi ja provenienssin selvittäminen.
Suomen kansallismuseo on kansainvälisesti verkostoitunut museo, ja yhteydenpitoa käydään säännöllisesti kansainvälisten museoiden kanssa myös repatriaatiokysymyksistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
amanuenssi Pilvi Vainonen, pilvi.vainonen@kansallismuseo.fi, p. 0295 33 6432
intendentti Eero Ehanti, eero.ehanti@kansallismuseo.fi, p. 0295 33 6139
ylijohtaja Elina Anttila, elina.anttila@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6131
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

Mannerheimintie 34
00100 HELSINKI
p. 0295 33 6000, kansallismuseo@kansallismuseo.fihttps://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/etusivu
Suomen kansallismuseo
Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo
Keväällä 2027 avautuvalle Kansallismuseolle haetaan kumppania ravintolatoimintaan21.5.2025 08:50:30 EEST | Tiedote
Kansallismuseon uusi ravintola sijaitsee Helsingin ytimessä keskellä museon vehreää pihapuistoa. Tällä hetkellä museon kahvila- ja ravintolatoiminnalle haetaan kumppania avoimella kilpailutuksella.
Kansallismuseon peruskorjauksen ja uudisosan rakentamisen puoliväli häämöttää15.5.2025 10:37:36 EEST | Tiedote
Kansallismuseon yli satavuotisen historian suurimpaan rakentamishankkeeseen kuuluvat historiallisen päärakennuksen peruskorjaus ja uudisosan rakentaminen kehittävät museon tiloja tulevaisuuden tarpeisiin. Vuoden 2023 lopulla alkaneet rakennushankkeet ovat nyt puolivälissä, ja päärakennuksen, laajennuksen ja pihapuiston muodostama kokonaisuus avautuu yleisölle keväällä 2027. Rakennuttajana toimii valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt.
Suomen kansallismuseo luovutti kuninkaallisen kataklèn Beninin tasavallalle14.5.2025 11:41:40 EEST | Tiedote
Beninin pääkaupungissa Cotonoussa järjestettiin eilen 13.5.2025 seremoniallinen tilaisuus, jossa Suomen kansallismuseo palautti Beninille puisen, kolmijalkaisen kuninkaallisen seremoniaistuimen. Tilaisuuden merkityksellisyyttä lisää se, että kataklè-istuin on yksi 27 esineestä, joista muut Ranska palautti Beniniin vuonna 2021.
Suomen kansallismuseo dokumentoi kansalliskokoelmiin suomalaisuuden moninaisuutta12.5.2025 09:05:34 EEST | Tiedote
Suomalaisuus ei ole yksiselitteinen tai pysyvä käsite, vaan se rakentuu ja muuttuu jatkuvasti uusien kokemusten ja kertomusten kautta, myös museokokoelmissa. Suomen kansallismuseon hankkeessa mixed-taustaiset suomalaiset jakoivat kokemuksiaan identiteetistä, kulttuuriperinnöstä ja siitä, mitä kaikkea suomalaisuus on – tai voisi olla.
Katso Suomen kansallismuseon kesävinkit9.5.2025 10:45:33 EEST | Tiedote
Suomen kansallismuseon museoiden, linnojen ja museolaivojen kesäkausi käynnistyy toukokuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme