Suomen kansallismuseolle ja Saamelaismuseo Siidalle Euroopan kulttuuriperintöpalkinto

Suomen kansallismuseo palautti viime vuonna vuosina 1830–1998 muodostuneen saamelaiskokoelmansa – noin 2 200 esinettä – Saamenmaalle, Saamelaismuseo Siidan haltuun. Vuonna 2017 alkaneen palauttamis- eli repatriaatioprosessin tavoitteina oli lisätä saamelaisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta saamelaisalueella sekä edistää kulttuurisia oikeuksia, moninaisuutta ja vuoropuhelua kestävän kehityksen perusedellytyksinä.

“Europa Nostra -palkinto on arvokas kansainvälinen tunnustus laajalle yhteiselle projektillemme ja sen yhteiskunnalliselle sekä kansainväliselle merkitykselle", iloitsee Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.

"Eurooppalaisten arvojen ja kestävän kulttuurin edistämiseksi on välttämätöntä suhtautua avoimesti menneisyyteen ja rakentaa kulttuurien välistä ymmärrystä. Repatriaatio on tuonut maamme vanhimman ja laajimman saamelaiskokoelman saamelaisten omistukseen ja käytettäväksi. Samalla olemme sopineet yhteistyöstä, jolla saamelaista kulttuuria ja historiaa tallennetaan ja esitetään yhdessä saamelaisten kanssa.”

Osana repatriaatiota Kansallismuseossa oli esillä 31.10.2021–27.2.2022 kahden museon, Saamelaismuseo Siidan ja Suomen kansallismuseon, yhteistuottama Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttely. Repatriaation synnyttämä keskustelu lisäsi kiinnostusta saamelaista kulttuuria ja kulttuuriperintöä kohtaan sekä laajensi yleisön tietoisuutta kulttuuriperinnön merkityksestä yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle.

Repatriaatioprosessiin osallistui sen eri vaiheissa lähes 300 saamelaista. He tutkivat suvuilleen kuuluneita esineitä ja perehtyivät käsityötekniikoihin. He osallistuivat myös Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan kesäkuussa avatussa päänäyttelyssä esillä olevien, Suomen kansallismuseosta palautuneiden saamelaisesineiden valintaan.

”Saamelaisesineiden kotiinpaluu on hieno esimerkki yhteisöjen ja kulttuuriperinnön yhdistämisestä. Se lähettää merkittävän ja rohkaisevan viestin esineiden palauttamisen ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen tarpeesta. Repatriaatio on erittäin tärkeä esimerkki siitä, kuinka kotiuttaminen voi edistää vuoropuhelua ja osallisuutta, yhdistää katkenneita linkkejä menneisyyteen ja vahvistaa eurooppalaisten kulttuurien kestävyyttä”, palkintolautakunnan lausunnossa todetaan.

Suomeen myönnettiin tänä vuonna myös toinen Europa Nostra -palkinto. Kotiseutuliiton Mestarit & kisällit -toiminta palkittiin koulutuksen ja taitojen oppimisen sarjassa (Education, training and skills).

Europa Nostra on vuonna 1963 perustettu järjestö, joka on vuodesta 2002 jakanut Euroopan komission vuosittaiset Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot merkittäville hankkeille, aloitteille ja henkilöille kulttuuriperinnön alalta. EU palkitsee eurooppalaisen kulttuuriperintöalan saavutuksia neljässä pääkategoriassa: konservointi, tutkimus, kulttuuriperinnön säilyttämiseen erikoistunut palvelu sekä koulutus ja tietoisuuden lisääminen Euroopan kulttuuriperintöalalla.