Suomen Kennelliitto: Uuden eläinten hyvinvointilain tulee antaa edellytykset hyvään elämään kaikille Suomen koirille

Kennelliitto on ajanut jo pitkään monia eläinten hyvinvointilakiin kirjatuista tavoitteista. Useat eläinjalostusta koskevat tavoitteet ovat sellaisia, jotka ovat jo vuosia sisältyneet Kennelliiton koirankasvattajille ja -yhdistyksille linjaamiin koirien jalostuksen yleisiin tavoitteisiin.

Eläinten hyvinvointilaissa koiranjalostuksella tarkoitetaan kaikkea koirien lisäännyttämistä. Ruokavirasto on tilannut Luonnonvarakeskukselta kaksi selvitystä koirien jalostukseen liittyvistä terveysongelmista. Näissä selvityksissä määritellään myös valvontakriteerejä ja raja-arvoja koirien perinnöllisille sairauksille ja vioille suhteessa koirien jalostuskäyttöön. Selvityksiä on tarkoitus käyttää eläinten hyvinvointilain pohjalta annettavan jalostusasetuksen valmistelussa.

Luonnonvarakeskuksen toisen koiranjalostusselvityksen julkistamistilaisuudessa 16. helmikuuta todettiin, että koiranjalostusta tullaan uuden lain puitteissa valvomaan käytännössä normaalin eläinsuojeluvalvonnan yhteydessä, eli valvonta perustuu eläinten pidosta tehtyihin ilmoituksiin. Kennelliitto on huolissaan viranomaistahon tilaisuudessa esittämästä toteamuksesta, jonka mukaan riittää, että viranomaiset pystyvät valvomaan Kennelliiton alaista kasvatustoimintaa, koska se muodostaa merkittävimmän osan koiranjalostuksesta.

- Jos koiranjalostuksen säännöllinen viranomaisvalvonta koskee vain Kennelliiton alaista toimintaa, tarkoittaa tämä sitä, että Suomessa on koiria, joiden lisääntymistä ei käytännössä valvo kukaan. Tällä hetkellä kukaan ei tarkkaan tiedä, kuinka suuri koirajoukko tämä on. Tämä ei voi olla lain tarkoitus, sanoo Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.

Kennelliitto selvittää parhaillaan yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa arviota sitä, miten suuri Suomen koirakanta on, ja kuinka suuri osa näistä koirista on rekisteröity Kennelliittoon. Selvityksen tulokset valmistuvat maaliskuun alussa.

Jos valvonta ei toimi, ei jalostusasetuksesta ole mitään hyötyä

Kennelliitto haluaa vaikuttaa jalostusasetuksen valmisteluun varmistaakseen, että säädökset ovat selkeitä, eikä niissä ole tulkinnanvaraa. Koirankasvatuksen käytännön asiantuntemus on tarpeen myös sen määrittelemisessä, miten tiukaksi rajat koirien jalostuskäytölle on realistista asettaa.

- Jalostussäännösten tulee tukea vastuullista koirankasvattamista. Jos rajoituksia kiristetään liikaa, osa koiranjalostuksesta karkaa järjestäytyneen koiraharrastustoiminnan ulkopuolelle, sanoo Sainio.

Kennelliiton näkemyksen mukaan tulevan jalostusasetuksen tulee olla sellainen, että myös Kennelliiton ulkopuolella koiria kasvattava henkilö ymmärtää säännösten merkityksen, ja pystyy kasvattamaan koiria tämän mukaan, esimerkiksi teettämään tarvittavat terveystutkimukset. Kennelliiton ulkopuolista jalostusta tulee pystyä valvomaan tehokkaasti, sillä osa tätä toimintaa on puhdasta pentutehtailua suurimman mahdollisen taloudellisen hyödyn tavoittamiseksi.

- Parhaimmillaan lain ja sen pohjalta annettavan asetuksen soveltaminen johtaa siihen, että Suomessa on maailman parhaiten voiva koirakanta, joka tunnetaan mahdollisimman hyvin niin, että koirien alkuperästä, terveydestä ja hyvinvoinnista on saatavilla kattavasti tietoa kaikille siitä kiinnostuneille. Huonoimmillaan tilanne johtaa siihen, että Suomen koirakannan terveys ja hyvinvointi heikkenee, ja yhä pienempi osa koirakannasta on tiedossa. Tällöin myös riskit erilaisiin koirien käytösongelmiin ja eläintautien leviämiseen kasvavat, Sainio muistuttaa.

Vastuuttoman koiranpidon ja koirien salakuljetuksen valvontaan kaivataan vielä jämerämpiä toimia

Viranomaisten tarkastusoikeus kotirauhan piiriin rajattiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta eläinten hyvinvointilaissa tilanteisiin, joissa on aihetta epäillä eläinten kohtelua, hoitoa tai pitopaikkaa koskevien säännösten olennaista tai vakavaa rikkomista laissa rangaistavaksi säädetyllä tavalla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että epäkohtiin voidaan puuttua vasta, kun eläimen hyvinvointi on merkittävästi alentunut, tai lain vaatimuksia laiminlyödään yli sakkorangaistuksen rajan. Tämä on selkeä huononnus nykyiseen käytäntöön.

Eläinten hyvinvointilakiin kirjattu alle puolivuotiaan koiran maahantulokielto, jos tarkoitus on myydä koira edelleen neljän kuukauden kuluessa tuonnista, on yhä riittämätön, sillä tätäkin vanhempi koira voi olla vielä hämärän koirabisneksen näkökulmasta käypää kauppatavaraa.

- Peräänkuulutamme myös yhä systemaattisempaa valvontaa eläinten verkkokauppaan. Vähimmäissisällöt myynti-ilmoituksiin on hyvä edistysaskel, mutta ne eivät yksin riitä torjumaan pentutehtailun ongelmia. Kaikessa koiran kaupassa ostajan pitäisi pystyä tunnistamaan myyjä samalla tavalla kuin pennun ostaja voi tunnistaa Kennelliiton alaisuudessa toimivan kasvattajan, Sainio painottaa.  

Tehokkaampien valvontakeinojen lisäksi viranomaisille on varmistettava resursseja puuttua vastuuttomaan koiranpitoon, koirien salakuljetukseen ja hämärään koirabisnekseen.

Suomalaiset koirankasvattajat ovat edelläkävijöitä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Kennelliitto jatkaa vaikuttamistyötä lain pohjalta annettaviin asetuksiin ja muihin määräyksiin tapaamalla säädösvalmistelijoita ja päättäjiä sekä yhteistyöllä muiden järjestöjen kanssa.

- Selkeiden ja realistisesti sovellettavissa olevien jalostussäännösten lisäksi tavoitteenamme on, että siirtymäajat ovat riittäviä. Tuotantoeläimiä koskevat siirtymäajat on määritelty hyvinkin pitkiksi, kun taas koirien kohdalla jalostusasetukseen kaavailtu viisi vuotta on käytännössä vain yksi koirasukupolvi, sanoo Sainio.

Hän painottaa, että Kennelliitto on hyvin sitoutunut koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Suomalaiset koirankasvattajat haluavat kasvattaa terveitä, pitkäikäisiä ja elinvoimaisia koiria. Koirien terveysongelmat on tiedostettu, ja niiden eteen tehdään töitä. Yhtenä osoituksena tästä ovat roturisteytysprojektit, joita useassa rodussa on lähdetty rohkeasti viemään eteenpäin. Kansainvälisesti katsottuna Suomi on monella tavalla järjestäytyneen koirankasvatustoiminnan mallimaa. Kennelliiton tavoite on, että olemme sitä myös tulevaisuudessa.