Suomen kyberosaamiskeskus järjestää ajankohtaisia kyberturvallisuusaiheita käsittelevän seminaarin
Jyväskylässä ensimmäistä kertaa järjestettävä digitaalisen turvallisuuden seminaari käsittelee digitaalista turvallisuutta muun muassa tiedustelutoiminnan historian, kybertiedustelun, kyberrikollisuuden, informaatiopuolustuksen ja kansallisen kyberpuolustuksen näkökulmista. Seminaarin järjestää Suomen kyberosaamiskeskus (Finnish Center of Expertise for Cybersecurity FICEC), jonka muodostavat Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Tilaisuus on avoin ja maksuton, mutta edellyttää rekisteröitymistä etukäteen.

Ensimmäistä kertaa järjestettävän Jyväskylän digitaalisen turvallisuuden seminaarin aiheet ovat erittäin ajankohtaisia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut kyberturvallisuuden uhkatasoa Suomessa. Suojelupoliisi varoitti suomalaisia organisaatioita kyberuhkista jo pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan viime keväänä. Kybervakoilun osalta uhkatilanne on kasvanut.
– Seminaari on ensimmäinen Suomen kyberturvallisuuskeskuksen järjestämä tapahtuma sen perustamisen jälkeen maaliskuussa. Olemme saaneet kasaan hienon kokonaisuuden ajankohtaisia puhujia ja aiheita kyberturvallisuuden ja tiedustelun tiimoilta, sanoo kyberosaamiskeskuksen johtaja Mika Karjalainen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Karjalaisen mukaan on tärkeää, että kyberosaamiskeskus pystyy toteuttamaan omaa visiotaan kehittymisestä huippuluokan kansainväliseksi kyberturvallisuuden tutkimus- ja koulutuskeskukseksi.
– Suomen kyberosaamiskeskuksen järjestämien tapahtumien ja muun toiminnan tarkoituksena on vahvistaa Suomen ja Keski-Suomen alueen kyberkyvykkyyttä ja koko maakunnan elinvoimaa, Karjalainen kertoo.
Jyväskylän yliopiston vararehtori Henrik Kunttu ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Saarikoski allekirjoittivat sopimuksen kyberosaamiskeskuksen perustamisesta 30.3.2023.
Seminaarin puhujista löytyy kyberosaamisen asiantuntijoita paitsi Jyväskylän yliopistosta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, mutta myös useista muista organisaatioista niin Suomesta kuin maailmalta.
Venäjän-Ukrainan sota näkyy kansainvälisessä kybertoimintaympäristössä
Kyberturvallisuusosaamisen merkitys on kasvanut, kun Eurooppaan on Venäjän-Ukrainan sodan myötä kohdistunut aiempaa enemmän kyberhyökkäyksiä. Hyökkäysten kohteena on alkuvuonna ollut muun muassa sairaaloita, valtionvirastoja ja lentokenttiä. Uhka kansallista kriittistä infrastruktuuriamme kohtaan on lisääntynyt.
Venäjällä on pitkä perinne informaatiovaikuttamisessa ja se pyrkii horjuttamaan yleistä luottamusta yhteiskuntaan ja päätöksentekoon. Kohteina ovat kansalaiset, yritykset ja päättäjät. Yksi selkeä tavoite on vaikuttaa länsimaiden haluun jatkaa Ukrainan tukemista taloudellisesti ja sotilaallisesti.
Seminaarin esitelmissä ja keskusteluissa analysoidaan digitaalista turvallisuutta eri näkökulmista. Konferenssissa paneudutaan muun muassa tiedustelutoiminnan historiaan, kybertiedusteluun, kyberrikollisuuteen, kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen, informaatiopuolustukseen ja kansallisen kyberpuolustuksen kehittämiseen.
Kyberosaamiskeskus toivoo yritysten edustajia mukaan toimintaan
Työelämäprofessori Martti Lehto Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnasta toteaa, että Kyberosaamiskeskuksen toiminta on vielä alkutekijöissään, mutta toiminta tulee laajentumaan.
– Yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat tehneet yhteistyötä kyberosaamisessa jo pitkään, mutta yksi kyberosaamiskeskuksen tavoitteista on laajentaa yhteistyötä ja osaamista myös korkeakoulujen ulkopuolelle. Tämä seminaari on yksi osoitus siitä, että osaamista ja tietoa viedään myös ulospäin, Lehto kertoo.
Jyväskylän digitaalisen turvallisuuden seminaarin projektikoordinaattorina ja tapahtuman järjestäjänä toimivan Antti Kariluodon mukaan Digitaalisen turvallisuuden seminaariin toivotaan mukaan yritysten edustajia, tutkijoita ja yleisesti kyberturvallisuudesta kiinnostuneita henkilöitä.
– Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö auttaa Keski-Suomea kehittymään kyberosaamismaakuntana. Laaja-alainen yhteistyö mahdollistaa yliopiston ja ammattikorkeakoulun osaamisen kehittymisen ja sen, että päästään käsiksi uusiin projekteihin. Yritykset taas saavat uusia henkilöstöresursseja ja osaamista toiminnan kehittämiseen, Kariluoto summaa Kyberosaamiskeskuksen tavoitteita.
Jyväskylän digitaalisen turvallisuuden seminaari järjestetään 1.–2.6. Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa Seminaarinmäen S-rakennuksessa. Tilaisuus on avoin ja maksuton, mutta edellyttää rekisteröitymistä etukäteen.
Ilmoittautumisohjeet ja tilaisuuden tarkka ohjelma löytyvät tilaisuuden omilta verkkosivuilta. Median edustajat voivat ilmoittautua mukaan samojen ohjeiden perusteella.
Lisätietoja
Mika Karjalainen
Suomen kyberosaamiskeskuksen johtaja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
040 574 8012
mika.karjalainen@jamk.fi
Työelämäprofessori Martti Lehto
Jyväskylän yliopisto
martti.lehto@jyu.fi
+358 (0) 40 024 8080
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu Rahikka
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme